En ole koskaan tajunnut huumeista "koukkuun" jäämistä

syy siihen, miksi ihmiset kokeilevat huumeita valistuksesta huolimatta, on se, että useimmat eivät ajattele päätyvänsä miksikään vapisevaksi nistiksi kadulle, kun heillä on monesti ihan vastakkaisia esimerkkejä huumeista. Varmaan useat ajattelevat, että ei ne huumeet niin paha juttu ole, tai aikovat kokeilla vain muutaman kerran. Ja joiltainhan tämä onnistuu, joten huumevalistusta tuskin edes pidetään kovin totuudenmukaisena. Huumeiden kokeilu aloitetaan kaiketi usein teini-iässä, jolloin aivot fysiologisesti ovat sellaisia, että haluavat kokeilla kaikenlaista ja etsivät jännitystä. Ja ei, itse en käytä.

ihmiset ylipäätään on niin TYHMIÄ että kokeilevat niitä huumeita.? Ala-asteelta asti kerrotaan niistä haitoista ja kaduilla näkee harvase päivä jonkun ällöttävän nistin, niin MIKSI kukaan haluaa silti kokeilla niitä.? Mun mielestä o turha syyttää sitä että lapsena kotiolot olivat rankat.. sillä kaikki lähtee ihmisestä ihan itsestään. Itelläni oli rankka lapsuus (koulukiusaamista, perheväkivaltaa, vanhempien alkoholismi) ja siitä tuli vaan sellainen olo että tahtoo olla vanhempiaan parempi, enkä halua sortua käyttämään liikaa alkoholia/päihteitä. Sain koulussa stipendejä ja nyt olen töissä ja minulla on ihana mies ja lapsi. ja huumeidenkäyttäjiä on mielestäni turha puolustella, sillä he ovat itse sen valinnan tehneet. Kärsikööt siitä.

On hyvin tyypillistä, ettei alkoholistin lapsesta tule alkoholistia tai narkkaria, vaan päinvastoin hyvin elämässään pärjäävä täydellisyydentavoittelija, johon myös itseni samaistan. Ehkä se, että on vuosikaudet kärsinyt vanhempien ryyppäämisetä opettaa paremmin kuin kouluissa annettu valistus.

että moni nuori kokeilee huumeita sen vuoksi, että se on tehokas ja yksinkertainen tapa sanoutua irti kaikista normeista, odotuksista ja yhteiskunnan ja perheen vaatimuksista.



Monella on valtava halu "haistattaa paskat", sille roolille, mitä perhe ja yhteiskunta heille tarjoaa. Nuorella iällä tämä korostaa, kun kapinamieli on muutenkin päällä. Mutta vanhemmalla iällä myös.



Koska jos ajattelee vaikka sitä normaalin, tavallisen tytön roolia, johon jokaisen pitäisi mukautua, niin monelle se on täysi mahdottomuus.



He eivät ole tulleet hyväksytyiksi, koska eivät voi täyttää niitä normeja ja odotuksia, joita yhteiskunta, perhe ja koulu heille asettaa.



Ja kas, kokeilet pari kertaa huumeita, jäät vielä kiinni. Olet päässyt kerralla eroon kaikista odotuksista ja vaatimuksista. Vastalahjaksi saat huumeporukan yhteenkuuluvuuden ja hyväksynnän, jännittävän elämäntavan ja ripauksen "vaarantuntua" omaan imagoosi. Lisäksi huumeet auttavat jännitykseen, masennukseenm, unettomuuteen ja ahditukseen.



Siinäpä niitä syitä. Ei nuoret usko, miten nopeasti tämä kaikki kääntyy itseään vastaan.

On hyvin tyypillistä, ettei alkoholistin lapsesta tule alkoholistia tai narkkaria, vaan päinvastoin hyvin elämässään pärjäävä täydellisyydentavoittelija, johon myös itseni samaistan. Ehkä se, että on vuosikaudet kärsinyt vanhempien ryyppäämisetä opettaa paremmin kuin kouluissa annettu valistus.

[/quote]

Mulla kanssa alkoholistin lapsena oli pitkään todella jyrkät asenteet alkoholia kohtaan. Pyrin myös täydellisyyteen jos en kaikissa niin monissa, monissa asioissa.



sitten aloin miettimään, että minullahan on alkoholiongelma; annan alkoholin määritellä omaa elämääni tänäkin päivänä.



Nykyään itsekin juon siideria, pidän hauskaa, humallunkin. Olen jäänyt henkiin, minusta ei ole tullut alkkista. Rennompi kyllä. Tosin se ei johdu viinasta vaan asennemuutoksesta.



Jyrkät asenteeni kertoivat pelosta, josta olen nyt kai päässyt eroon.

Tai miksi pitää aina syödä se kermaleivos. Tai miksi pitää juoda kahvit.



Välillä tekee mieli juoda kahvit.

Ei siihen tule mitään raivokkaita pakkomielteitä. Se on huumevalistuksen valetta.

Näillä alkoholisteilla ja narkomaaneilla tilanne on usein psyykkinen eli heillä on taipumuksia pakko-oireiseen käyttäytymiseen.

saa kokeilemaan kun on kiellettyä. Itsellä ihan onnelinen lapsuus, kokeilut tuli 18-vuotiaana kun muutin uudelle paikkakunnalle omaan asuntoon. Se vapaus ja uteliaisuus.

Ja narkki uusi poikaystävä.

Ei se kokeilu koukuta, mutta kun suoneen ottaa yhden kerran niin se on menoa.

Mutta eroon pääsee jos vaan haluaa.

Näinhän se menee, ei todellakaan kaikki aineisiin koukuttuvat ole mitään lapsina kaltoinkohdeltuja tai laiminlyötyjä luusereita, mutta tahdonvoimaa/halua ei sitten ole tarpeeksi eroonpääsyyn.

Just se kokeilunhalu, kaveripiiri... itse en koskaan olis edes uskaltanut kokeilla piikkiä, ihan kannabista vaan ja en oo kyllä siihen mitenkään koukussa ollut ikinä. Eli ihan sitä kukkahattuisten kammoksumaa "viihdekäyttöä" joka aina vääjäämättä johtaa itsensä myymiseen ja sillan alla asumiseen.

sanotte, että porukka käyttää huumeita paetakseen todellisuutta, niin miksi todellisuutta pitää paeta.?? Todellisuus on elämää ja ilman todellisuutta ei voi elää.. On mun mielestä heikkoutta, jos ei pysty kohtaamaan ongelmiaan ja yritäå selvitä niistä. Pakenenminen ei ole koskaan mikään ratkaisu..

sanotte, että porukka käyttää huumeita paetakseen todellisuutta, niin miksi todellisuutta pitää paeta.?? Todellisuus on elämää ja ilman todellisuutta ei voi elää.. On mun mielestä heikkoutta, jos ei pysty kohtaamaan ongelmiaan ja yritäå selvitä niistä. Pakenenminen ei ole koskaan mikään ratkaisu..

Ainakin kannabis vahvistaa orgasmia ja makuaisteja. Kaikki maistuu paremmalta. Varjopuolena voi olla se että selvinpäin ei sitten maistukaan kaikki yhtä hyvältä.

Pidemmän päälle kaikki neutralisoituu ja tottuu kaikkeen.

Siksi moni suosiikin myös alkoohlin käytössä kohtuullista käyttöä eli silloin tällöin.

Minusta elokuvaa on mukava katsella kahden oluen vaikutuksen alaisena.

Perinteinen mielukiva narkomaanista on pitkäaikainen heroiinin käyttäjä. Huumevalistus liioittelee päihteiden haittoja, valistus perustuu ns. pelotteluun.

jollei alkoholia, teetä, kahvia, suklaata yms. lasketa. Voin kuitenkin ymmärtää sen, että niitä halutaan kokeilla. Elämäntapa voi kiehtoa, vaikeat taustat, halu turruttautua, voi niistä ilmeisesti oikeasti saada hyvänolon tunnetta, euforiaa. Käyttäjäksi voi luiskahtaa esim. niin, että saa johonkin sairauteen lääkettä ja jääkin koukkuun. Esim. kipu- ja unilääkkeet voivat olla koukuttavia mutta ovat kuitenkin usein välttämättömiä. Vaikuttaahan myös geneettinen alttius koukkuunjäämiseen. Eivät kaikki jää koukkuun ja joihinkin aineisiin jää koukkuun helpommin kuin toisiin. Suurin osa aineita kokeilleista ei jää koukkuun. Valistus jossa valtavasti korostetaan koukkuun jäämistä voikin hämmentää aineita kokeilleita kun vaikutukset eivät ole olleet sellaisia kun pelotellaan (esim. kerran koitat pilveä niin seuraavassa hetkessä piikität sitten heroiinia suoneen kuten porttiteoriaan perustuva valistus helposti sortuu väittämään).



Väittäisin myös, että harva esimerkiksi 15-vuotiaana kykenee ajattelemaan aivan yhtä rationaalisesti kuin esim. 30-vuotiaana. Harva esim. kolmekymppisenä aloittaa päihteidenkäyttöä jollei ole sitä ennen aloittanut.



Olen työskennellyt päihteidenkäyttäjien (erityisesti huumeiden ja lääkkeiden käyttäjien mutta myös seka- ja alkoholinkäyttäjien kanssa) eikä sellaista työtä varmaan voisi tehdä jollei mitenkään voisi ymmärtää heidän kokemuksiaan.

suositeltiin antamaan teinille kaljaa kotona eli silloin ei ole riskiä jäädä koukkuun?

Ainahan asioita saa kysyä, mutta miksi ihmeessä ne pitää pukea ylimielisyyden asuun kuten ap tässä teki? Etkö tosiaan, ap, osannut ajatella miksi joku ajautuu huumeiden pariin vaikka sinä itse et koe tarvetta kokeilla huumeita?

Miksi ihmeessä aineita pitää kokeilla, kun ne ovat muutenkin kiellettyjä ja tietää tuon vaaran olevan olemassa? Oletteko te niitä samoja, jotka pienenä kurkkivat joulukalenterin luukkuja etukäteen?

Peli-seksi-urheilu? Kahvi, tupakka, alkoholi?

Työnarkomaaneja, rakkautta etsiviä, perfektionisteja?

mutta ekan kerran jälkeen rupesin käyttämään niitä satunnaisesti joka johti siihen että yht'äkkiä käytinki päivittäin. itellä ollut kauhea lapsuus ja joo olen kurkkinut luukkuihin aina etukäteen hahahaaa vaikkei se siihen liitykkään :P mutta 10 vuotta hujahti kuin siivillä vain ja todellisuus iski kunnolla kun lopetin päihteet noiden vuosien jälkeen ja tuntuu vaikeelta olla ihmisten ilmoilla selvin päin koska kaikki leimaa toisiaan ulkonäön,vaatetuksen jne.perusteella tämä maailma ja/ihmiset ovat julmia toisilleen. jne.jne. mutta olen selvinnyt kuiteskin päihteistä ja olen ylpeä siitä! ja niin ovat läheisetkin!



t.4v raittiina ollut mamma. :D

Mutta en ymmärrä sitä että haluaa päänsä sekaisin. En nauti yhtään siitä että pää on pöhnässä/sekaisin, tai näen hallusinaatioita. Tämä on ainoa asia joka on pitänyt minut pois narkkaamasta. Kaikkia muita riippuvuuksia kyllä on ja on ollut (mm. hamstraaminen)

Päteekö tuo sinulla moneenkin asiaan? Jos et tykkää valkosipulista, niin ymmärrätkö että joku voi tykätä?



Jotkut tosiaan nauttii siitä, että pää on sekaisin. Se sekaisuus on pakokeino todellisuudesta. Sisimmässään moni varmasti tietää, ettei se auta pysyvästi mitään. Mutta juuri sillä hetkellä sillä ei ole merkitystä.

Että mitä hienoa olla sekaisin kokoajan. Sitten mut raiskattiin ja melkein tapettiin. Yhtäkkiä tajusinkin kuinka hienoa on olla pää koko ajan sekaisin. Mitä enemmän käytti, sitä vähemmän muisti. Mulla narkkausaikana ei ollut aineiden takia koskaan hyvä olo, vaan en tuntenut mitään, mikä oli mahtavaa, koska ilman aineita tunsin koko ajan niin hirveää tuskaa.



Aina kun halusin lopettaa, se kaatui siihen, että heti kun lakkasi käyttämästä tuli kaikki muistot ja tuska mieleen. Mitään fyysisiä oireita mulla ei ollut.



Lopulta lakkasin käyttämästä aineita, koska aloin olla niin itsetuhoinen, että omasta mielestäni ansaitsin kaikki ne muistot ja kivun. Pari viikkoa makasin kotona, revin ranteita, nilkkoja, vatsaa auki ja huusin. Selvänä. Sen jälkeen tuska meni ohi, ja olen pystynyt elään melkein normaalia elämää.

vakkaripalstalainen kirjoitti tänne hurskastelevan kirjoituksen siitä miten ei voi tajuta miksi kukaan juo alkoholia humaltuakseen. Itse on syönyt itsensä niin hirveäksi valaaksi, että kun telkusta tuli dokkari sänkyynsä jämähtäneistä sairalloisen lihavista jenkeistä, kyseinen tyyppi sanoi dokkarin herätelleen itseään. Just ja joopa joo. Ei voi tajuta viinan juomista, eikä vissiin paljon muutakaan analysointikykyä ole.