Lue keskustelun säännöt.
Anoppi suuttui, meistä turhasta, toimisitko niin kuin me vai anopin toiveen mukaan?
01.01.2011 |
Me lähdimme viettämään joulua sukulaisten luo kuten tavallisestikin. Poikkeavaa edellisiin jouluihin oli se, että minun raskauteni oli loppupuolella (laskettuun aikaan vähän vajaa kuukausi). Päätettiin kuitenkin lähteä sukulaisten luo, koska vointini oli hyvä eikä mitään merkkejä synnytyksestä ollut muutenkaan ja tiesimme, että isommille lapsille joulu sukulaisten luona on tärkeä heille ja ovat odottaneet sitä.
Noh, aatonaattona aamupäivällä minä jouduin yllättäen lähtemään sairaalaan kun synnytys käynnistyi. Vauva syntyi jouluaattona aamuyöstä. Olimme vauvan kanssa laitoksella viime keskiviikkoon asti, isommat lapset ja isä kävivät katsomassa ja muuten olivat sitten joko anoppilassa tai meidän mökillä, joka on lähempänä sairaalaa.
Päätimme, ettemme jää enää uudeksi vuodeksi sukulaisiin, koska vauva syntyi ja emme halunneet altistaa pientä heti taudeille (muutama sukulainen todella pahassa flunssassa ym.). Anoppi siis toivoi/halusi, että olisimme jääneet vielä uuden vuoden viettoon kuten aiemminkin.
Emme jääneet ja nyt ollaan niin minä kun mieskin saatu kuulla, miten toimimme väärin ja että meidän olisi kuulunut jäädä uudeksi vuodeksi sukulaisten luo. Erityisesti anoppi on tästä vetänyt herneen nenuun enkä ymmärrä, että miksi. Perustelimme appivanhemmille ja minun vanhemmilleni sekä muille sukulaisille miksi emme jää uudeksi vuodeksi ja osa ymmärsi, mutta vanhemmat ihmiset tuntuivat ajattelevan, että kyllä me olisimme voineet jäädä ja että oltais päästy helpommalla kun he olisivat voineet hoitaa vauvaa.
Teimmekö siis todella niin väärin, että siitä on oikeus suuttua ja leikkiä ns. marttyyria?
Kommentit (73)
noin pientä vauvaa ,jos heillä on koti jossakin. Tää on ihan keksitty juttu, joku synnytys masennuksesa kuvitelee harhoja, hoitoon siitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja appiukko on tulossa meillä käymään tässä lähiaikoina.
Ja appivanhemmilta on tähänkin asti saatu melko nihkeästi hoitoapua (tästä kirjoitin jo aiemmin), joten ei se tätä tilannetta pahemmin muuttaisi.
Appivanhemmat ovat kyllä meillä usein vierailleet, mutta eivät siis hoida lapsenlapsiaan juuri koskaan ja nekin kerrat pitää aina pyytää, koskaan ei itse tarjouduta, vaikka tietäisivät, että meillä on menoa. Lapset kuitenkin pitävät appivanhemmista ja innoissaan aina menevät kun pääsevät appivanhemmille.
ap
sukulaiset varmaan pysyvät poissa tauteineen. Appiukko ja anoppi saattavat hyvinkin ymmärtää, että heitä ei paikalle toivota, joten onnea valitsemallanne tiellä. Jos tähän asti on anoppilasta saanut hoitoapua, voi olla vähän nihkeää tämän jälkeen.
Ei tautiriski ehkä oikeasti niin äärettömän suuri välttämättä ole edes mutta senkin toki voi ottaa huomioon. Oleellisinta mun mielestä on se, että kun vauva syntyy niin vanhemmilla ja muilla lapsilla on oikeus ihan rauhassa kotona totutella uuteen tilanteeseen ja tulokkaaseen. Ja on parasta jos vain mahdollista, että oma äiti ja isä hoitavat vastasyntynyttä. Mielestäni ainakin anoppisi ajatus siitä, että olisitte päässeet helpommalla kun he olisivat voineet hoitaa vauvaa. Jos joutuisin sellaiseen tilanteeseen en kyllä antaisi vauvaa anopilleni hoitoon mutta taakkaa hän ja appi voisivat toki helpottaa niin, että hoitaisivat vanhempaa lasta, laittaisivat ruokaa, siivoaisivat jne. Tästä huolimatta ainakin itselleni olisi aikamoinen kammotus jos joutuisin anoppilaan heti synnytyksen jälkeen pienen vauvan kanssa vaikka ihan kohtuullisesti toimeen tulemmekin.
Minusta teitte siis järkevästi.
Ja omalla porukalla olemaan!
Taitaa taas anopit täällä kommentoida. Käsittämättömiä: turha enää odottaa hoitoapua taikka saapumista ristiäisiin ja flunssa-altistushan on jo vanhemmissa lapsissanne. Aivot hoi!
150km on ihan normaali synnytysmatka. Toiseksi, ap olisi siirretty kotikuntansa sairaalaan. Kolmanneksi, jos oli niin huonossa kunnossa, ettei pystytty vauvan kanssa siirtämään, olisivat vieläkin sairaalassa.
Nimittäin siirrot tehdään jos vain kynnelle kyetään. Esim. vasta siirrettiin Rovaniemeltä huonokuntoinen vanhus kotikuntaansa Helsinkiin kun lonkka murtui. Sitä ei todellakaan leikattu Rovaniemellä vaan siirto tapahtui.
Joten ap on selkeä provo. Hieno tuo yritys, että kohta syntyy tuttavaperheelle vauva ja siksikin olisi pitänyt ostaa toiset turvakaukalot ja vaatteet. Kun pikku isukki ei voinut hakea vaatteita 150km päästä.
Pliis, tehkää huolellisemmin nämä provot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sukulaiset olisivat varmaankin halunneet olla mukana tässä poikkeuksellisessa tapahtumassa ja saada osansa vauvaihanuudesta. Vastasyntyneet ovat kuitenkin aika harvassa... Ja teillä toki täysi oikeus viettää päivänne missä haluatte.
mutta aikuisten ihmisten pitäisi ymmärtää, että heidän toiveensa saada omaan kotiin vastasyntynyt on puhdasta itsekkyyttä.
Jotenkin ärsyynnyn aina kauheasti näistä jutuista, johtuen siitä, että meillä ollaan tapeltu vuosikaudet siitä, koitammeko estää tahallaan anoppia näkemästä lapsenlapsiaan, sylittelemästä heitä ym. vai onko oikeasti riittävä perustelu, ettei halua antaa 2-viikkoista flunssaisen anopin syliin, ettei halua ottaa 2 tuntia synnytyksestä anoppia sairaalaan käymään, ettei vain jaksa ottaa anoppia kotiin tunti synnäriltä tulon jälkeen jne. Siis täysin lapsellisia ja älyttömiä vaatimuksia.
Ja tuo "muut olisivat voineet hoitaa vauvaa" -juttu on kanssa sellainen rasittava ajatus itselleni. Kun äitikään ei ole vielä saanut tutustua vauvaan, pitäisikö Sirkka-Anneli-tädin ja Jorma-sedän olla auttamassa? Mielestäni ei. Huh mikä ajatuskin!
Minulla olisi ollut synnytyssairaalaani matkaa reilu 250km ja kuten kirjoitin synnytys ja sen jälkeinen aika ei mennyt oppikirjamaisesti vaan siinä oli minun sekä vauvan henki vaarassa.
Eikä ole keksittyä, että ystäväperheeseemme syntyy vauva. Oikeasti syntyy ja heillä on tällä hetkellä todella tiukkaa niin olemme luvanneet auttaa näin. Tämä nyt ei kuitenkaan ollut aloitukseni pointti ollenkaan vaan se, että onko anopilla ja muutamilla muilla sukulaisilla oikeus suuttua meidän toiminnastamme.
ap
150km on ihan normaali synnytysmatka. Toiseksi, ap olisi siirretty kotikuntansa sairaalaan. Kolmanneksi, jos oli niin huonossa kunnossa, ettei pystytty vauvan kanssa siirtämään, olisivat vieläkin sairaalassa.
Nimittäin siirrot tehdään jos vain kynnelle kyetään. Esim. vasta siirrettiin Rovaniemeltä huonokuntoinen vanhus kotikuntaansa Helsinkiin kun lonkka murtui. Sitä ei todellakaan leikattu Rovaniemellä vaan siirto tapahtui.
Joten ap on selkeä provo. Hieno tuo yritys, että kohta syntyy tuttavaperheelle vauva ja siksikin olisi pitänyt ostaa toiset turvakaukalot ja vaatteet. Kun pikku isukki ei voinut hakea vaatteita 150km päästä.
Pliis, tehkää huolellisemmin nämä provot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikai kukaan ole niin hullu et lähtee anoppilaan tai yhtään mihinkään kyläilemään just synnytettyään!
Olisin voinut jättää isommat lapset sinne jos olisivat halunneet. Tai toivottaa anopin tervetulleeksi päiväkylään meidän kotiin hoitamaan kotia ja isompia lapsia jotta äiti ja lapsi saavat levätä ja tutustua.
Turhasta suuttui anoppi, älä mieti enää asiaa vaan anna olla. Ja välit anoppiin kannattaa silti säilyttää. Jos asiasta tulee vielä sanomista niin anna miehes hoitaa asia.
Minulla olisi ollut synnytyssairaalaani matkaa reilu 250km ja kuten kirjoitin synnytys ja sen jälkeinen aika ei mennyt oppikirjamaisesti vaan siinä oli minun sekä vauvan henki vaarassa.
Eikä ole keksittyä, että ystäväperheeseemme syntyy vauva. Oikeasti syntyy ja heillä on tällä hetkellä todella tiukkaa niin olemme luvanneet auttaa näin. Tämä nyt ei kuitenkaan ollut aloitukseni pointti ollenkaan vaan se, että onko anopilla ja muutamilla muilla sukulaisilla oikeus suuttua meidän toiminnastamme.
ap
150km on ihan normaali synnytysmatka. Toiseksi, ap olisi siirretty kotikuntansa sairaalaan. Kolmanneksi, jos oli niin huonossa kunnossa, ettei pystytty vauvan kanssa siirtämään, olisivat vieläkin sairaalassa.
Nimittäin siirrot tehdään jos vain kynnelle kyetään. Esim. vasta siirrettiin Rovaniemeltä huonokuntoinen vanhus kotikuntaansa Helsinkiin kun lonkka murtui. Sitä ei todellakaan leikattu Rovaniemellä vaan siirto tapahtui.
Joten ap on selkeä provo. Hieno tuo yritys, että kohta syntyy tuttavaperheelle vauva ja siksikin olisi pitänyt ostaa toiset turvakaukalot ja vaatteet. Kun pikku isukki ei voinut hakea vaatteita 150km päästä.
Pliis, tehkää huolellisemmin nämä provot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teitte TÄYSIN OIKEIN, pitää tehdä kuten itse ja oma perhe parhaaksi näkee. :)
asiaankuulumatonkin.
Kysymykseni kun oli, että onko anopilla oikeus suuttua ja valittaa toistuvasti siitä miten toimimme, koska se hänestä oli väärin.
ap
Seli seli. Tarina muuttuu koko ajan.
Minulla olisi ollut synnytyssairaalaani matkaa reilu 250km ja kuten kirjoitin synnytys ja sen jälkeinen aika ei mennyt oppikirjamaisesti vaan siinä oli minun sekä vauvan henki vaarassa.
Eikä ole keksittyä, että ystäväperheeseemme syntyy vauva. Oikeasti syntyy ja heillä on tällä hetkellä todella tiukkaa niin olemme luvanneet auttaa näin. Tämä nyt ei kuitenkaan ollut aloitukseni pointti ollenkaan vaan se, että onko anopilla ja muutamilla muilla sukulaisilla oikeus suuttua meidän toiminnastamme.
ap
150km on ihan normaali synnytysmatka. Toiseksi, ap olisi siirretty kotikuntansa sairaalaan. Kolmanneksi, jos oli niin huonossa kunnossa, ettei pystytty vauvan kanssa siirtämään, olisivat vieläkin sairaalassa.
Nimittäin siirrot tehdään jos vain kynnelle kyetään. Esim. vasta siirrettiin Rovaniemeltä huonokuntoinen vanhus kotikuntaansa Helsinkiin kun lonkka murtui. Sitä ei todellakaan leikattu Rovaniemellä vaan siirto tapahtui.
Joten ap on selkeä provo. Hieno tuo yritys, että kohta syntyy tuttavaperheelle vauva ja siksikin olisi pitänyt ostaa toiset turvakaukalot ja vaatteet. Kun pikku isukki ei voinut hakea vaatteita 150km päästä.
Pliis, tehkää huolellisemmin nämä provot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anoppi voi katsoa peiliin, te toimitte aivan oikein!
Olisi voinut hakea kotoakin, mutta meidän olisi kuitenkin pitänyt ostaa toiset tässä lähiaikoina, koska yksi ystäväperheeseen syntyy vauva ja me olemme luvanneet nämä heille ostaa.
Meitä ei siirretty synnytyksen jälkeenkään minnekään, koska minä en ollut siinä kunnossa, että siirto olisi voitu tehdä, myös vauvan ekat päivät oli kriittiset.
ap