Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ajatteleeko kukaan muu onnellinen pelkän pojan (poikien) äiti näin?
01.01.2011 |
että on ihanaa, olla perheen ainoa nainen, saada tehdä rauhassa naisten jutut?
että on ihanaa, kun voi ajatella, että tulevaisuudessa oma poika (pojat) löytävät todennäköisemmin ihanat, kivat tytöt puolisoikseen kuin tyttölapsen kohdalla saisi todella toivoa, että tuleva mies ei olisi öykkäävä huonosti kasvatettu idioottimies?
että on ihanaa, että voi kasvattaa hyvän, kunnollisen miehenalun jälkeläisestään?
että on ihanaa, kun ei tarvitse ajatella joutuvansa joskus olemaan se pääasiallinen isovanhempihoitaja, mihin tehtävään tyttöjen äidin joutuvat?
että on ihanaa, kun ei tarvitse pelätä, miten kamalaan synnytykseen oma rakas tyttö joutuisi sitten joskus (itse sain onneksi sektion)
että voi murtaa miehisiä myyttejä pukemalla poikansa aina tyylikkäästi ja kasvattaa hänestä sivistynyttä ja kohteliasta miestä, josta tytöt voivat sitten kilpailla
että on ihanaa, kun ei tarvitse pelätä tyttöjen todella kavalaa kiusaamista koulussa, ja urpojen poikien lähentelyä
ja tietää, että kaikki on maailmassa mahdollista pojalle/miehelle, jota ei rajoita perheenperustaminen, lasikatot ja muut naiselle usein kasautuvat ongelmat
ihan kaikella hyvyydellä :) mietin vain, että onko tyttöjen äidit tosiaan miettineet, että joskus se oma likka pariutuu, ja on todella onnellista, jos se poika sattuu olemaan kiva? Ja itsellä tosiaan yksi poika, enempää ei tule kumpaakaan, koska haluan kasvattaa yhden ihmisen tähän maailmaan hyvin. Oli se poika tai tyttö, nyt sattui olemaan poika, ja olen enemmän kuin onnellinen siitä.
Kommentit (36)
Ihanaa, että saa jakaa naiseuden pikkuprinsessan kanssa! Sehän on päinvastoin ihanaa kun on talossa joku, joka on myös kiinnostunut naisten jutuista ja jakaa ne äidin kanssa.
Mitä jos rinsessaäiti saakin reippaan poikatytön, joka vähät välittää kruusailusta? Voi voi sentään, miten äiti pettyy.
Mulla 1 tyttö. Hän on kyllä samanlainen poikamainen tyttö kuin itsekin olin :). En pettynyt yhtään.
Kyllä häntä silti nyt prinsessa-iässä kiinnostaa jonkun verran meikit, nuket, keijut, barbit ym. vaikka onkin reipas, toiminnallinen tyttö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että en tule olemaan se ilmainen lapsenvahti, joka joutuu uhraamaan kaikki vapaansa ja lomansa lastenhoitoon. Tai eläkkeellä ei saa olla omaa elämää vaan pitää sitoutua lastenlasten hoitoon. Poikien äitinä saan napsia vain rusinat pullista.
:D :D :D
toisilla on kauheat vaatimukset lapsilleen jo nyt ja mietitään hoidetaanko mahdollisesti tulevia lapsenlapsia vai ei... pöyristyttävää. Eläkää tätä päivää!
voitte erkaannuttaa poikanne tai tyttönne ja voi olla ettette saa edes nähdä lastenlasta... jos sitä ei tule, tai miniä ei tykää anopista tms.
kaikin puolin hulluja ajatuksia, ei ole tullut merileenkään miettiä tommosia. ja jos mietin, niin mielummin olen lämmin ja läheinen mummo, kuin kylmä ja etäinen.
ps. ei normaalit vanhemmat hoidata lapsiaan mummoilla jatkuvasti jos sitä mietitte, joten kasvattakaa ensisijassa lapset itsenäisiksi ja vastuuntuntoisiksi.
kuinka kovasti sua vituttaa ettet ole saanut yhtään tyttöä...
Jotenkin luotan hänen olevan niin järkevä, ettei huoli miehekseen ketään typerää ja väkivaltaista kollia.
Yhtä hyvin pojan vaimo voi olla hyvin etäinen ja erilainen kuin anoppinsa. Siitä voi syntyä monenlaisia väärinkäsityksiä. Miniät voivat myös aiheuttaa hankaluuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ainakin meidän suvussa vanhemmat naiset ja miehet pitävät poikai selvästi tyttöjä arvokkaampina. emidän ainokainen on poika ja kovasti isääkin (joka on lähes feministi) poika jälkeläisenä miellyttää. itsekin salaa olen tyytyväinen, että sain pojan, vaikka feministi olenkin. jotenkin mukava ajatella, että poika pääsee helpommin elämässään pitkälle. ja kun luonne on äitinsä rämäpäinen niin vain taivas on rajana (?).
jotka onnistuisivat kasvattamaan pojistaan kohteliaita ja sivistyneitä eikä itsekkäitä, lasikattoja suojelevia urpoja, maailma olisi tytöillekin parempi paikka.
Jotain sinusta kertoo, että aivan ensimmäiseksi haluat olla perheen ainoa nainen. Onnea vilpittömästi tuleville miniäkandidaateille - mahtaako heistä riittävän hyvää edes löytyä äidin kultapojalle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta siitä ajatuksesta en saa ollenkaan kiinni että nauttisin nimenomaan yksin "tyttöjen asioiden" tekemisestä.
minä en voi samaistua siihen, että haluaisin olla perheen ainoa "prinsessa" ja että haluaisin tehdä yksin tyttöjen juttuja. Ne on miinuspuolia tässä poikalapsi arjessa.
Hyvää kuitenkin on mm mainitsemasi "huoleton tulevaisuus" ajatus. Ei ihan niin kauheesti huoleta lasten tulevaisuus kun ovat poikia. Pärjäävät kyllä. Ja minäkin olen kovasti yrittämässä kasvattaa joillekin kivoille tytöille hyvät miehet. Toivottavasti siinä onnistun!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ihminen on jännä eläin, joka selittää asiat parhain päin ja yrittää keksiä positiivisia asioita selvitäkseen elämän karikoista, ja fiksu kääntää asiat parhain päin. Näin siis tekee todellinen selviytyjä. Ihanaa että ap on keksinyt näin monta hyvää asiaa poikien äitinä olosta. Ei kaikkea kuitenkaan kannata yrittää selittää. Et voi tietä minkälaista olisi jos teillä olisi myös tyttöjä. Silloinkin varmaan olisit onnellinen... kiva kuitenkin, että nautit poikien äitinä olosta, ja näytä se heille myös. Auta heitä kehittymään ja kasvamaan sellaisiksi kun lupasit. Ja anna heidän totetuuttaa myös itseään.
Jos ihminen on tasapainoinen ja hyvä vanhempi, hän nauttii vanhemmuudestaan on lapset sitten poikia tai tyttöjä tai sekä että.
toivonut juuri sitä tyttölasta, jonka kanssa vois tehdä tyttöjen juttuja ja joka isompana olis toivottavasti läheinen kanssani, kuten itse olen juuri äidin, enkä isän kanssa....
Mutta kun esikoisemme olikin poika, olen tietenkin ollut mitä onnelisin hänestä. Hän on suloinen, rauhallinen, mitä ilmeisemmin aikuisenakin harkitseva tyyppi. On mielenkiintoista tutustua itsekin poikien maailman, johon en ole aiemmin juuri päässyt naispuolisena tutustumaan. Kun poikamme on vielä elle 2v. ei sukupuolella ole juurikaan merkitystä, ainoa asia mikä eroaa tytöistä on, että autot ja kaikki muukin pyörillä kulkeva kiinnostaa häntä eniten.
Loppujen lopuksi sukupuolella ei ole niin väliä, tärkeintä on LAPSI.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja luulin voivani silti kasvattaa pojistani hyviä, kunnollia miehenalkuja, murtaa miehisiä myyttejä pukemalla poikia tyylikkäästi ja kasvattaa heistä sivistyneitä ja kohteliaita miehiä.
Mutta ilmeisesti tuo tyttöjen läsnäolo jotenkin estää sen?
kolme poikalasta ja olin ja olen heistä edelleen todella onnellinen. Mutta sitten saimme iltatähtenä tytön. Olen hurjan onnellinen hänestä. Nyt minulla on tyttö!! Tunnetta ei voi kuvailla...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
niin, tuli vielä mieleen pojan/miehen elämästä. Minulla on taas ihan toisenlainen mielikuva, että se on vaikempi kuin naisen elämä. Ainakin Suomessa. Miehet määrittävät menestystä usein sen kautta, että heillä on hyvät harrastukset -hyvä työpaikka-hyvä palkka-materiaa. Naisen menestystä elämässä ei mitää niin pitkälle työpaikka tms. Naisilla on yleensä enemmän läheisiä ystäviä, ja he voivat jakaa ystävien kanssa ongelmiaan, jolloin oma taakka kevenee.
Haluaisin kasvattaa poikani niin, että hän osaisi olla tyytyväinen elämään, vaikkei olisikaan urheiluautolla huristeleva alfa-uros.
Olisitte valinneet omat miehenne paremmin niin ei tarvitsisi tuntea tuollaista miesvihaa. Aivan kuin naiset olisivat yhtään parempia kuin miehet. Tyttöjen äitien täytyisi kasvattaa tytöistään sellaisia, ettei heistä tulisi työpaikoilla selän takana juoruilijoita ja selkäänpuukottajia tai päivät netissä velttoilevia kotiäippyleitä, jotka nalkuttavat miehilleen ja odottavat näiden tekevän puolet kotitöistä, sen lisäksi että kustantavat koko perheen elämisen.
Itselläni on isänä hieno, vastuuntuntoinen mies, joka on 35 vuotta tukenut heikkoluonteisempaa äitiäni. Itselleni valitsin myös vastuuntuntoisen miehen. En edes ajattele, että joutuisin jotenkin väkisin muokkaamaan pojistani kunnon miehiä. Heillä on hyvät geenit ja hyvät miehen mallit.
kuin tyttöni.
Meillä on poikia ja tyttö.
En halua että kukaan lapsistani kelpuuttaa kumppanikseen kusipäätä. Moni emäntä on kotona lapsien kanssa. Siis kotona, tekemättä mitään ja isäntä hoitaa käytännössä perheen ja tulot.
Tasa-arvo ei ole sitä että on miesten työt ja yhteiset työt!
Kyllä tytöstäkin saattaa kasvaa kamala ihmisenä.
Ja vaikka kuinka sinä "kasvatat" lastasi niin saattaa päätyä hakkaamaan mummoja ja ryöstää tikkareita lapsilta.
Olen saanut 4 ihanaa alatiesynnytystä (onneksi ei olla koskaan päädytty sektioon)! :)
Millaiset suorituspaineet kasaatkaan sille yhdelle "täydelliselle " lapsellesi, joka on epätäydellinen kuten kaikki muutkin ihmiset?
ymmärrän tuon "perheen prinsessa" -ajatuksen, mutta minulle se ei anna mitään. Olen kasvanut erilaisissa "reippaissa" naisporukoissa ja ns. vahvojen naisten keskellä, ja haluaisin ottaa oman tyttäreni mukaan tähän jatkumoon.
Sinänsä olen kyllä sovussa sen kanssa, että tulen todennäköisesti olemaan pelkkä poikien äiti.
minä en voi samaistua siihen, että haluaisin olla perheen ainoa "prinsessa" ja että haluaisin tehdä yksin tyttöjen juttuja. Ne on miinuspuolia tässä poikalapsi arjessa.
Hyvää kuitenkin on mm mainitsemasi "huoleton tulevaisuus" ajatus. Ei ihan niin kauheesti huoleta lasten tulevaisuus kun ovat poikia. Pärjäävät kyllä. Ja minäkin olen kovasti yrittämässä kasvattaa joillekin kivoille tytöille hyvät miehet. Toivottavasti siinä onnistun!
Meillä on 3 poikaa ja 1 tyttö. Ja en ole mitenkään erityisesti oppinut harrastamaan tyttöjen rinsessajuttuja kun ne ei ole minua edes koskaan kiinnostaneet ennenkään.
Enkä edes aktiivisesti mieti, että koskahan joku pojankloppi kähmii tyttöäni takapenkillä.
Tai että saan kasvatettua jollekin ihanalle miniälle kunnon pojan.
Hassua, mää oon vaan ajatellut, että onpa ihana kun on lapsia ja joskus ajattelen, että hemmetti kun nuo kakarat on rasittavia.
Mää oon vähän kai yksinkertainen kun en ole niin pitkään osannut lasten tulevaisuutta suunnitella, että miniöille ja vävypojallekin olisin alkanut kasvattaan sopivia puolisoita.
Haluan kasvattaa pojistani hyviä miehiä ja isiä lapsilleen, tykkään olla talon ainoa nainen, mutta...
Suren jo valmiiksi sitä, että olen todennäköisesti se etäisempi mummu, jos saan lapsenlapsia. Tahtoisin todella pikkuisia talooni.
Muita argumentteja kiusaamisesta ja huonoista puolisoista en edes ymmärrä. Oliko tämä joku kummallinen provosointijuttu?
5 poikaa
Alue: Aihe vapaa
Mitä jos rinsessaäiti saakin reippaan poikatytön, joka vähät välittää kruusailusta? Voi voi sentään, miten äiti pettyy.