Ahdistaako uskonnottomuus, kun ei ole Jumalaa, joka huolehtii kaikesta?

Elämä on VALINTA

rukoilet tai jätät rukoilematta. Uskot tai jätät uskomatta. Ostat tai jätät ostamatta. Lihot tai jätät lihomatta. Poltat tai jätät polttamatta. Mietit elämän merkitystä tai et mieti ollenkaan. Ajattelet pelkästään itseäsi tai ajattelet itsesi lisäksi myös muita. Oma valinta, kaikki tyynni. Itsepähän olet vastuussa itsestäsi.

Ehkäpä uskistuttusi on

rukoillut puolestasi?

Ei ahdista, miten ihmeessä voisikaan ahdistaa?? Ihan itsekin voi asiansa järjestää, ei mitään pappa betalar-showta! Että jaksaa ärsyttää kun jumalalle annetaan kunnia myös niistä, jotka eivät kuulu hänen "apunsa" piiriin ollenkaan...

Minä olen tehnyt ison elämäntapamuutoksen, päässyt yli masennuksesta ja parantumassa nyt persoonallisuushäiriöstäkin. Lisäksi olen laihtunut useita kymmeniä kiloja, löytänyt elämäniloni uudelleen ja oppinut pitämään itsestäni. Siis noin muunmuassa. Mitäs tekee uskovainen tuttu; ylistää JUMALAA että "niin se Jumalan työ näkyy sinussa"!!!!!!!!!!!!!

Eikö jumalanne teekkään mitään ilman rukoiluja? Tehoaako rukous paremmin jos kymmenen rukoilee asian puolesta? Sata? Miljoona?

Ei syntiä tekeviä tarvitse kunnioittaa, vaikka

'vanhempia' ovatkin.

olen täysin ateistisesta ja narsistisesta perheestä. En koskaan lapsenakaan kyennyt hyväksymään jatkuvaa toisten jyräämistä, arvostelua, epäoikeudenmukaisuutta ja satanistista ylemmyyttä. Vaikka kasvoin sen kaiken saastan keskellä.

Mikä oikeus ihmisellä on muuttaa kymmentä käskyä ("kunnioita isääsi ja äitiäsi jos he ovat hyviä ihmisiä")?

Ei syntiä tekeviä tarvitse kunnioittaa, vaikka 'vanhempia' ovatkin.

olen täysin ateistisesta ja narsistisesta perheestä. En koskaan lapsenakaan kyennyt hyväksymään jatkuvaa toisten jyräämistä, arvostelua, epäoikeudenmukaisuutta ja satanistista ylemmyyttä. Vaikka kasvoin sen kaiken saastan keskellä.

Mikä oikeus ihmisellä on muuttaa kymmentä käskyä ("kunnioita isääsi ja äitiäsi jos he ovat hyviä ihmisiä")?

ja kyllä, 10 käskyä on kristittyjen ohjenuora.

Ei syntiä tekeviä tarvitse kunnioittaa, vaikka

'vanhempia' ovatkin.

olen täysin ateistisesta ja narsistisesta perheestä. En koskaan lapsenakaan kyennyt hyväksymään jatkuvaa toisten jyräämistä, arvostelua, epäoikeudenmukaisuutta ja satanistista ylemmyyttä. Vaikka kasvoin sen kaiken saastan keskellä.

Mikä oikeus ihmisellä on muuttaa kymmentä käskyä ("kunnioita isääsi ja äitiäsi jos he ovat hyviä ihmisiä")?

Vanhempani eivät olleet kristittyjä

ja kyllä, 10 käskyä on kristittyjen ohjenuora.

että kunnioita isääsi ja äitiäsi, jos he ovat kristittyjä? EI! Siinä sanotaan selkeästi että "kunnioita isääsi ja äitiäsi", ilman ehtoja.

Suosittelen muuten kirjaa: Uskon tietäväni, tiedän uskovani. Uskonnot ovat kiinnostavia ja mielestäni on ikävää, että keskustelu on usein kovin mustavalkoista.



t: agnostikko

Ylemmyys mitä kohtaan? Mikä ylemmyys ylipäätään? Jos sillä tarkoitetaan sitä, että satanisti pitää itseään omana jumalanaan, niin minusta se ei ole ylemmyyttä. Ketäs muuta sitten sitä pitäisi vastuussa omasta elämästään kuin itseään?

miksi ahdistaisi? Ja jos Jumala huolehtii kaikesta, niin miksi maailmassa on niin paljon pahaa oloa ja kärsimystä myös kristittyjen keskuudessa?

Itse asiassa, tuntemistani ihmisistä ne kaksi joilla on asiat pahiten viturallaan ja solmussa kaikin tavoin, ovat juurikin uskovaisia.

ole vielä käynyt mielessä että Jumala huolehtisi kaikesta, tottakai teen itse monia asioita ja olen niistä vastuussa.

t. uskova