Sinä koulusi kaunotar ja poikien suosikki

mun koulun kaunottarilla menee paljon paremmin kuin mulla joka en ollut kenenkään suosiossa.

prinssi nouti kyllä kevarilla ja omakotitalonkin sain, tosin kyllä sitä itsekin on pitänyt töissä käydä.



Vieläkään en ole huomannut olevani säälittävä, enkä koskaan ole ollut tyrkky, enkä pelannut seksillä. Sääli sinua kun et ymmärrä että joku vaan on nätti ja mukava;)

kyllä tyrkyttänyt enkä antanut kellekään.

Minä olin poikien suosikki, vaikka en mikään kaunotar. Kaveri oli todellinen kaunotar, mutta ei varsinaisesti poikien suosikki.



No, yhtäkaikki, molemmilla menee hyvin. Mulla jatkui suosio ja kaverilla kauneus vielä koulun jälkeenkin, nyt on perheet ja työ ja koulutus ja rahaa riittävästi ja ihan tasapainoinen elämä, kiitos kysymästä.

Niistä ei ikinä tule onnellisia koska ne nai aina sen kylän komeimman pojan eikä sopivimman

mutten suosikki enkä kiertopalkinto.veli "ajo" tietämättäni ihailijat kauas minusta. :( luulin ettei kukaan ihaillut minua.

hyvin menee. Ei ostanut kukaan omakotitaloa, ostin sen itse. Sen lisäksi että olen edelleen ihan kaunis, olen myös korkeasti koulutettu, toisin kuin ne rumat nysvöt, joista tuli tradenomeja. Mies myi sitten oman omakotitalonsa, ja niillä rahoilla nyt sitten matkustellaan, mökkeillään ja autoillaan. Hyvät jatkot!

Niin se vain menee, elämä on epäreilua.



Meidän muiden on sitten pitänyt keksiä muita konsteja. Äly on yksi hyvä keino ja sosiaalisuutta voi opetella. Ei elämä ole se sama yläasteen luokka tai koulu, jossa olimme syrjässä ja epäsuosittuja.



Mutta katkeruus ei johda mihinkään...

Minä olin kans poikien suosikki, en sanoisi kaunotar, mutta ihan nätti. En koskaan antanut kenellekään, enkä "alkanut oleen" kenenkää kans. Ensimmäinen oli nykyinen aviomieheni.:) Ehkä ne pojat just siksi tykkäs ku en ollu tyrkky, liian helppo. Enkä ollut ylpeä, tykkäsin kaikista, mut en silti ollut aina äänessä, jopa hiljainen välillä. Joku sanoi että olen etäisesti kiihottava.:D Vaan monet pojat vaan tykkäs.

Ja nykynen elämä on oikeen tasapaksua perhe-elämää.. joskus jopa jännää.:)

aikuisikään tullesani olin kaunis ja haluttu :)

mutta siitä huolimatta miehiä on riittänyt aina. Ja olen myös kohtalaisen menestynyt. Eli pelkästään hyvällä naamalla ei saa kaikkea. Ei minulla tietenkään mitään sitä vastaan olisi, että saisin vielä kauniin naamankin.

Prinssi Uljas löysi minut ollessani 19 v, sitä ennen ehdin suudella noin viittä sammakkoa. Olen mielekkäässä työssä, parisuhde voi hyvin, lapset ovat ihania, kotimme on kaunis.....en valita.