Haluan muuttaa Englantiin, lapset

lomaillut, en asunut.

Miksi haluaisit?

sinulla olisi varaa ostaa asunto New Maldenista tai vastaavasta lähiöstä:



http://www.google.fi/imgres?imgurl=http://www.trainspots.co.uk/600-699/…



Aina ajattelin kun junalla ohi menin, että voi kun jo pääsisi muuttamaan takaisin Suomeen.

tietty jännite aina päällä! Camden town ihana paikka ja paljon muutakin - musikaaleja, teatteria, elokuvaa - onhan niitä helsingissäkin, mutta Lontoossa kaikki on niin paljon parempaa

Minä olin aikoinani englantilaisessa firmassa töissä 3 vuotta. Siis ainoana suomalaisena, muut brittejä.



Voi luoja. He ovat pahempia imperialisteja kuin kukaan. Se itsetietoisuus on pahempaa kuin amerikkalaisten. Se on vain piilotettua, ja tulee esiin ajan kanssa.

Sitä ennen päivähoidon kalleudesta voi tulla ongelma. Voihan siellä olla mukavaa, jos keikki menee hyvin, mutta kannattaa tosiaan ottaa asioista aika perusteellisesti selvä.

Minä olin aikoinani englantilaisessa firmassa töissä 3 vuotta. Siis ainoana suomalaisena, muut brittejä. Voi luoja. He ovat pahempia imperialisteja kuin kukaan. Se itsetietoisuus on pahempaa kuin amerikkalaisten. Se on vain piilotettua, ja tulee esiin ajan kanssa.

Pitää olla sinut suomalaisten alemmuudn tunteudensa kanssa. Ja on jenkeissäkin paljon hyvää, varsinkin niissä jotka ovat asuneet/asuvat ulkomailla:-)

tietty jännite aina päällä! Camden town ihana paikka ja paljon muutakin - musikaaleja, teatteria, elokuvaa - onhan niitä helsingissäkin, mutta Lontoossa kaikki on niin paljon parempaa

Mikään ei ole parempaa

Mamuja niin paljon etteoi sekaan mahdu

Minä olen asunut vuosia ulkomailla,enkä ole koskaan tuntenut alemmuudentuntoa. Ja jenkeistä itse asiassa pidän - tosin en olekaan siellä ollut 3 kk:tta pidempään, eli en ole kokenut kulttuurishokkia.

Ne britit on vihoviimeisiä. Olen jälkikäteen puhunut erään kanssa, joka on ollut kymmenen vuotta brittifirmassa, niin hän on vahvistanut tämän huomion. Tai hän oli sitä mieltä, että briteillä on vahva historillinen menneisyys, jota he yrittävät ylläpitää omalla itsetietoisuudellaan.

En tiedä, onko sillä merkitysä, mutta firma oli aika lailla upper-class firma, jossa aksentti oli tosi posh.

Muuten, irkuista olen aina pitänyt. Heissä on taas jotain erilaista.

Minä olin aikoinani englantilaisessa firmassa töissä 3 vuotta. Siis ainoana suomalaisena, muut brittejä. Voi luoja. He ovat pahempia imperialisteja kuin kukaan. Se itsetietoisuus on pahempaa kuin amerikkalaisten. Se on vain piilotettua, ja tulee esiin ajan kanssa.

Pitää olla sinut suomalaisten alemmuudn tunteudensa kanssa. Ja on jenkeissäkin paljon hyvää, varsinkin niissä jotka ovat asuneet/asuvat ulkomailla:-)

Useamman maasta toiseen muuton tehneenä voisin sanoa, että ulkomaille ei kannata muuttaa ilman selvää suunnitelmaa, ilman riittäviä takuita kunnon palkasta ja asumisoloista. Opiskelijana lähdin/lähdimme kaksi kertaa niin, että paikat ja rahoitukset oli molemmille, asuminen myös mukaan laskettuna. Valmistumisen jälkeen eka työpaikka taas uudessa maassa oli ok, palkka ja asuminen oli järkätty ok ja olosuhteet paranivat normaalia vauhtia. Saimme lapsen. Muutama vuosi siitä mies sai taas toisesta opiskelumaasta työtarjouksen, jonka otimme. Emme tajunneet ollenkaan, että palkkasysteemi oli ihan naurettava, asunto myös vaikutti ensin hyvältä, mutta oli täysi mätä > tarvittiin kauttaaltaan pintaremontti, vaikka oli puhetta että se on "valmis ja kaunis asunto". (Suomalainen standardi on hiukan erilainen.) Sitten kituutettiin pari vuotta siinä, kun ei ollut parempaakaan suunnitelmaa ja oltiin iloisia kun päästiin lopulta siitä työsuhteesta eroon, kun muutakin komplikaatiota ilmeni siinä. Sitten mies otti toisen työpaikan, parempipalkkaisen ja -etuisen ja elämä normalisoitui.Minä olin tuossa välissä aloittanut työnteon myös kielikoulun jälkeen. Vaihdoimme asuntoa, koska se remontoitu liittyi työnantajajuttuihin. Mies vaihtoi myöhemmin toiselle työnantajalle, mutta vaati samat edut kuin edellisessä työpaikassa...



Se nyt on vain niin, varmasti suomessa sama, että ihmisiä yritetään palkata halvalla, etuja antaa mahdollisimman vähän, jos paikallisilla sopimuksilla hakee töitä. Sairasvakuutukset ja muut oli meille suurimpana yllärinä, koska perheenä tultiin maasta jossa ne kuului automaattisesti melkein kokonaan työnantajalle, uudessa maassa taas melkein kokonaan työntekijälle maksettaviksi. Verosysteemi muuttui myös,joten mitään ei pystynyt laskemaan ajoissa varmaksi, kun piti vain odottaa että tiedot tulevat kun eka palkka maksetaan. Eli nyt sanoisin, että pitÄä olla aika hyvät takuut siitä, mitä oikeasti tulee tienaamaan ja missä asumaan. Perheen kanssa muuttaminen on stressiä muutenkin ja jos on tuollasta epävarmuutta vielä päälle niin kyllä ne stressaa uudessa kulttuurissa ja paikassa, kun puoliensa pitämiennkin on tosi paljon vaikeampaa. Joutuu olemaan kohteliaampi kuin paikalliset, koska ei tiedä miten jutut menee, mikä käytös tulkitaan mitenkin. Ulkolaisena uutena vetää aina lyhyemmän korren, missä vaan, jos ei ole jotakin paikallista joka reilusta ajaa uuden asiaa.



Koulujen löytÄminen on sama juttu, on parasta tietää millä alueella on kunnon koulut, tai arkielämä menee hankalaksi kuljetuksineen jne. Se menee jo tarhasta ja ala-asteelta monessa maassa niin, että niitä on hyvïä ja huonoja ja huono voi pahimmillaan tarkoittaa lasten laiminlyöntiä, kurinpito-ongelmia, väkivaltaa, opetuksen tason heikkenemistä, perheiden alkoholisoitumista/slummiutumista jne...



Ja se on totta missä vaan isommassa euroopan kaupungissa, että kaikilla alueilla ei voi asua turvallisesti. Ei edes päiväsaikaan. Ja siihen kannattaa uskoa, Suomi on turvallisempi. Muutenkin ihan huonolla alueella asuminen ei tee lapsille hyvää, vaikka veisit ne paremman alueen kouluunkin. Asuinpaikka sanoo paljon asujasta. Suomessa ei ehkä ihan niin paljon, mutta muualla tuollasiin asioihin kiinnitetään huomiota. MAaseudulla on varmasti toisin, mutta siellä on sitten toiset ongelmat kuten sisäänpäin kÄÄntyneisyys, juoruilut jne.



Sosiaalimaksujen araan ei kannata laskea mitään. Joko lähdet oman palkan turvin tai jätä lÄhtemättä kokonaan. Se on liian pelottavaa joutua sellaiseen tilanteeseen ulkomailla, koska se tarkoittaa sitä mitä se onkin - sulla ei itsellä ole ikinä tarpeeksi kaikkeen mihin pitäisi. olen iloinen, että sellaiset systeemit on, mutta ulkomailla asuneena jos mun olis pakko hyötyä sossusta, niin mieluummin hyöytyisin siitä Suomessa. Kokisin sen turvallisemmaksi, kuin olla perheineni yksinään vieraassa maassa toisten armoilla.



Jos et saa työpaikkajuttuja ja asumista järjestymään, niin voisitko odottaa, ettÄ lapset kasvavat ja muuttaa sitten kun sinulla ei ole vastuuta muusta? Miehen löytyminen on hiukan hankalaa, jos kunnollista etsii (jo lastenkin takia miehen on oltava kunnollinen) ja pelkän kansalaisuuden mukaan yrittää hakea... Perhearki ei välttämättä ole ihan auvoista kahden kulttuurin suhteessa heti muutenkaan ja siihen jos päälle tulee heti muutto ja uudet jutut niin voi olla rankkaa lapsillekin.

Pitkä selitys, mutta lopputilanteeseen olemme oikein tyytyväisiä. Koti on ok, palkat ok, lapsi hyvässä koulussa ja viihdymme hyvin. Sitä vain halusin selvittää, että siihen pisteeseen voi päästÄ vaikeamman kautta niin kuin meille sattui käymään tai helpommalla, jos saa heti ennen muuttoa jo asiat jârjestymään kunnolla. Me olimme liian nopeita, emmekä vaatineet tarpeeksi ensi alkuun. Ajattelimme vaan että oli paikka jossa viihdyimme hyvin, työ kuulosti kivalta, jne. Olimme tietysti nuorempia, joten nyt taitaa jo keski-ikäkin olla koittamassa ja ajatukset muuttuneet. Mutta pointti on se, että stressiä kannattaa muuttaessa minimoida kunnnon suunnitelmallisuudella.

Ap on kaynyt lomalla Lontoossa, ja nyt sitten haluaa muuttaa Englantiin, lasten kera tietty ;)



Mielestaan Brixton alueena on loistava. Ja te otatte tan kaiken tosissaan :D

että lapsi sais käydä koulua univormu päällä. Ne on niin söpöjä pikkuisilla. :)