G: Millainen ihminen on sinusta kamalaa seuraa?
miten kestät pakkotilanteessa tällaista ihmistä?
Kommentit (47)
Kamalin tuntemani ihminen on ilkeä, kaunainen, katkera, pikkusieluinen ja itsekeskeinen. Kaikki minun ja muiden sanomiset väännetään verisiksi loukkauksiksi tai ilkeiksi vihjauksiksi. Kai siksi kun tällaisen ihmisen oma sisin on niin mätä, hän näkee kaikissa muissakin vain pahaa. Eli äärinegatiivinen on pahin.
joka siteeraa pelkästään tutkimustuloksia, pyytää arvioimaan kriittisesti asioita eri tutkimusten valossa jne. Ei siis pysty keskustelemaan mistään "normaalisti", jos siitä ei ole olemassa pitäviä, tieteellisiä tutkimuksia nyt juuri paperilla tai jso yrittää puhua niitä ja näitä niin aina pyydetään tietellisiä todisteita. Argh. Näitä näen valitettavasti koko ajan työssäni, jossa oikea asiantuntemus tulee muualtakin kuin ainoastaan tutkimustuloksista (joita en yhtään väheksy). Teoria ja käytäntö eivät aina ihan loksahda näillä tyypeillä.
Pakkotilanteessa hengitän syvään ja en jaksa noteerata.
- liikaa höpöttävät, sellaista "paljon puhetta, vähän asiaa"
- nokittajat jotka lyttää toisen sanomiset ja joiden pitää aina olla buustaamassa omaa egoaan
- liian fanaattisesti jonkin asian puolesta puhuvat
- umpipessimistit
- vanhemmat ihmiset, joiden mielestä "te nuoret ette voi mitään tietää..."
- hygieniasta huonosti huolehtivat
- umpisivistymättömät, koko ajan rasvaisia ja huonoja juttuja viljelevät
- pummit
Kylmä ja teennäinen. Pitää yllä keskustelua, kyselee koska se kuuluu tapoihin, mutta vastaus ei kiinnosta. Kontrolloi muita ihmisiä sairaalloisesti ja peittelee sen huolehtimiseksi. Kulkee seurapiireissä mutta on maailman yksinäisin, koska ei osaa olla oikeassa kontaktissa.
Onneksi miehestäni on kasvanut normaali isänsä ja muun suvun avulla.
apaattinen, hapan. Ylimielinen, alentuva, pilkallinen, kovaääninen. Sivistymätön. Kateellinen, katkera, itsekeskeinen.
Kestän olemalla levollinen ja pitkäpinnainen, rauhallinen ja hymyilevä.
vaikka esimerkiksi en vastaa 90% puheluistaan, en koskaan soita itse hänelle, en kutsu kylään (kutsuu itse itsensä)
ja kun hän soittaa ja joskus vastaan tai hän on kylässä, hän puhuu vain ja ainoastaan itsestään ja lapsistaan, ja aina ne samat jutut!! Kertoo hyvin yksityiskohtaisesti, kuinka lapsensa ovat nyt sairastelleet, millaista räkää tuli senjasen nenästä ja millaisia ihottumanäppylöitä sillä ja sillä oli takalistossaan "ne oli siis sellasia punasia missä oli sellanen keltanen pää, siis jotain vähän finnin näkösiä, mutta mä soitin lekuriin niin se sano että kyllä ne varmaan on vaan jotain vaippaihottumaa, ja voi kun tää lapsi raapi aina ne verille! siis ihan kauheeta, ei auttanut mikäään! ensin mä laitoin ihan vaan perusrasvaa mutta kun ei se auttanut niin soitin lääkäriin ja se sano että bebanthenia vois koittaa, mutta ei sekään oikein sitten auttanut niin mä kävin apteekissa kysymässä ja selostin että nää näppylät on tällasia, ja sitten se antoi mulle hydrocortisonia, mutta en mä tiedä uskallanko mä sitä laittaa ja jos mä nyt vaan jatkan ton bebanthenin laittamista ja täytyis varmaan laittaa joku body sille päälle ettei se pääse raapimaan niitä näppylöitä kun se nukkuukin sitten niin huonosti, viime yönä heräs ensin kahdelta ja sitten mä nousin ylös ja lämmitin sille maitoo ja sitten..."
ja tää juttu jatkuu tällaisena ihan koko ajan! Ja kun lapset ovat isompia, niistä yhtä tarkkaa selostusta jostain evvk-asiasta..
Mistään päivänpolttavista tää muija ei osaa jutella mitään, jos yritän puhua vaikkapa jostain tapahtuneesta, esimerkkinä silloin kun tapahtui ne kouluampumiset, oli just sinä päivänä tapahtunut, katsoin telkusta ylimääräisiä uutisia kun tää eukko tuli, hämmästyneenä sanoin että tiedätkö mitä on tapahtunut ja kerroin, muija totes että "jaa" ja sitten alkoi papattaa taas jotain lapsensa kakan koostumuksesta ja korvatulehduksista.
Ja kun näitä lapsiakin tulee niille vaan koko ajan lisää, ei ole toivoa, että näistä lapsijutuista edes päästäisiin!
Kestän siis huonosti, yritän aina kuunnella ystävällisesti ja tokaisen välillä "sepä kiva" "kamalaa" "aijaa" mutta en enää edes yritä virittää itse mitään keskustelua, tää nainen ei edes kuule mitään muuta, jatkaa vaan omaa juttuaan.
Yritän vältellä häntä.
(anteeksi vuodatus :D )
Ihminen, joka haluaa aina puhua vain ITSE. On omasta mielestään hyvä keskustelija ja kuuntellija, mutta todellisuudessa rakastaa vain omaa ääntään ja mielipiteitään.
Välttelen nykuisin hänen seuraa, kuten moni muukin. Hän ei sitä kyllä itse ymmärrä. Hankkii uusia "uhreja" maailmanparannukseensa:)
lapsen kakasta ja poskien näpyistä jne. Ja jaksaa kertoa 15 min. lapsen hampaidenpesusta tai vaippamerkeistä tms. En kestä hänen juttujaan ja en koskaan soita hänelle. Hän jatkaa kuitenkin soittamista ja vastaan jos ehdin/viitsin.
Ei hänen miehensäkään häntä jaksa, lasten takia ovat yhdessä ja mies pettää. Ymmärrettävästi.
lapsen kakasta ja poskien näpyistä jne. Ja jaksaa kertoa 15 min. lapsen hampaidenpesusta tai vaippamerkeistä tms. En kestä hänen juttujaan ja en koskaan soita hänelle. Hän jatkaa kuitenkin soittamista ja vastaan jos ehdin/viitsin.
Ei hänen miehensäkään häntä jaksa, lasten takia ovat yhdessä ja mies pettää. Ymmärrettävästi.
mua ärsyttää sellaiset ihmiset, jotka kuvittelevat, että heidän omat "järkeilynsä" ovat todennäköisemmin lähempänä totuutta, kuin tutkimukset, joiden tekijä tekee pääasialliseksi työkseen hommia ko. asian parissa.
Toiseksi mua ärsyttää sellaiset ihmiset, jotka uskovat kaiken, mitä joku toinen samalla tavalla virittäytynyt henkikö kertoo hänelle kauheista mamuista ja siitä, miten he saavat joka kuukausi n. 1000000 e rahaa puhtaana käteen valtiolta.
Kolmanneksi mua ärsyttää todella pessimistiset ihmiset, jotka valittavat kaikesta, siis valittaminen on ainoa tapa, jolla kommunikoida.
Tällaisia ihmisiä ei kuulu tuttavapiiriini, onneksi, joten en joudu kovinkaan usein kärsimään kuvatunkaltaisesta seurasta. Jos joudun, vaikenen yleensä, ellen pääse vetäytymään muualle.
Tuttavapiiristäni mua ärsyttää lähtökohtaisesti vain yksi ihminen. Tämä henkilö on yltiösosiaalinen seuramies, jollaisista yleensä pidän, sosiaalinen ja kova läpänheittäjä kun olen itsekin. Tämä vastenmielisyyteni johtuu ehkä siitä, että tämä henkilö on kuitenkin aivan äärimmäisen pinnallinen, enkä nyt puhu sellaisesta "merkkivaatteet ja paljon rahaa" -tyyppisestä pinnallisuudesta, vaan jostain... kokonaisvaltaisemmasta. Toisaalta saatan hetkittäin jopa tykätä tästä tyypistä, yleensä pyrin kuitenkin pois hänen seurastaan.
Tuttavapiirissäni on paljon ihmisiä joissa on myös huonoja puolia, mutta heillä on sitten muita ominaisuuksia jotka kompensoivat. Itsekin kuulun näihin ihmisiin.
Ihan kamala ihminen on yksi tuttu, joka jatkuvasti korostaa erinomaisuuttaan ja lisäksi pitää itseään ihastuttavan suorapuheisena, mikä käytännössä tarkoittaa että hän aika suoraan haukkuu muita ihmisiä.
Toinen mielestäni aivan kauhea on sellainen joka osaa kyllä olla kivaa seuraa pintatasolla, mutta josta kokemukset osoittavat ettei häneen voi luottaa ollenkaan. Siksi niinä "kivoinakin" hetkinä on pakko koko ajan olla varpaillaan ja miettiä että mitähän koiria minnekin on haudattu...
Kolmas aika kamala on sellainen joka ilmeisesti pitää kaikkia tuntemiaan ihmisiä tosi typerinä, sillä se on koko ajan sormi ojossa opastamassa itsestäänselvyyksiin. Eikä auta jos sanoo että "olen ihan samaa mieltä, olen jo pitkään sanonut samaa", se luento ei silti lopu.
ja alentuvasti muille puhuva on varmaan pahin.
Hyvänä kakkosena juoruilijat. Siis minulle puolituttu joka alkaa kertoa porukassa jonkun arkoja yksityisasioita.
Pyrin poistumaan paikalta, tai sitten en juuri osallistu keskusteluun.
Sen sijaan masentunutta ymmärtäisin ehkä hieman, jonkin aikaa ainakin, koittaisin tukea, jos pystyisin.
Minä ite, minun lapset, minä minä minä minä
"Minun lapselta kun oli kysytty koulussa että minkä ikänen teidän äiti on ja se oli sanonu että 42 niin ne kaverit oli sanonu että eihän se mitenkää voi olla sen ikänen kun sehän on niin nuoren näkönen ja kai se nyt sitten tämä urheiluharrastus on joka minut on nuoren näkösenä pitäny, että minähän harrastan kilpaurheilua ja niin oli lapsiki koulussa sanonu ja lapsen kaverit oli sanonu että ai, meijän äiti harrastaa vaan lukemista"
"ja siis kun meijän Maija oli kuusvuotias niin sehän sai ikätesteissä tulokset että oli kaikkein fiksuin minkä se terkka oli ikinä kuunaan nähnyt tai koulutuksessaankaan saanut tietoja!
En kestäkkää. Mut jos on pakko niin kuuntelen ja hymyilen ja ajattelen samalla että "ai niin, pitäskö ostaakki kaks maitoo tänään kaupasta kun jos tekis pannukakun, tai no jaksasko sitä, pitäskö ostaa sittenki vaan yks maito, niin ja tekiskö tänään ruuaks jauhelihakastikkeen vai sittenki kanapastaa". Eli en kuuntele mitään mitä tämä itserakas iivana tolkuttaa.
joka ei kuuntele. Jyrää vain omat mielipiteensä. Pärjään näennäisellä myötäilemisellä, yleensä välttelen tällaisia ihmisiä
puhuu vain ja ainoastaan itsestään. Ei koskaan kysele toisten kuulumisia saati että jaksais kuunnella toisten juttuja...aina vaan MINÄ MINÄ ja MINÄ. Pari sellaista tuttua mulla ja kynsin hampain yritän sietää jos pakko on.
naisissa en kestä naiiveja joka paikan hölöttäjiä.
****Saamattomia joita pitää kokoajan pomottaa käskyttää ja määräillä jotta tajuaisivat edes jotain tehdä...
Ryhmässä ovat vittumaisimpia koska sitten kun yksi joka viitsii ajatella mitään mitä pitäisi tehdä niin aletaan heti nimittelelmään pomottelijaksi ja määräilijäksi.. Hohhoijaa teksit vittu ite jotain tai viitsist edes ajatella... Vähän nopeammin...
***Hitaita ihmisiä
***Hitaita ihmisiä
pomottava, käskyttävä, määräilevä. En kestä, edes pakkotilanteessa.