Millainen ihminen on mielestäsi sellainen joka tulee kaikkien kanssa toimeen?

Elämä opettanut sosiaalisten tilanteiden hallintaa. Se että tulee juttuun kaikkien kanssa ei tarkoita että olisi ylimpiä ystäviä.

Ennen olin oikea vastarannankiiski ja joka asiasta piti ilmaista oma mielipide. Ei enää. Nyt en vaivaudu small talkissa ottamaan itseeni vaan annan mennä kuin vesi ankan selästä.



Esimerkkinä työtoverini, moni sanoo että kuinka tulette niin hyvin toimeen kun olette niin erillaisia. No tuossa suhteessa olen ottanut tollon roolin ja annan hänen päteä ja olla se kaikkitietävä vaikka niin ei ole. Esimerkkinä olen ratsastanut 20 vuotta ja omistanut usean hevosen. Kaverini ratsastanut ja ollut hevosten kanssa tekemisissä 4 vuotta ja mielestään tietää lajista ja eläimistä aivan kaiken. Annan silti hänen olla surutta oikeassa koska tiedän ettei väittely johda yhtään mihinkään. Ostakoon monen tonnin varusteita paikkaamaan hevosmiestaidon puutetta jos se häntä lohduttaa sen sijaan että kysyy kokeneimmilta neuvoa.



Kaikkien kaveri on sellainen joka tietää milloin perääntyä ja milloin olla napakka. On oma persoonallinen itsensä, mutta ei turhaan hiero vastakarvaan jollei ole tarvetta. On niin monta tapaa ilmaista eriävämielipide. Ei aina tarvitse kulmat kurtussa paukauttaa vaan ilmaisee asiansa hedelmällisen keskustelun merkeissä.

tarkoittaa suunnilleen sitä, että pystyy olemaan suurimman osan kanssa tekemisissä ja kanssakäymisissä ilman että tulee jatkuvasti riitoja, mielipahaa tms. Ei se tarkoita että välttämättä että _tykkäsi_ kaikista, olisi kaikkien kanssa samaa mieltä tai ei kertoisi omia mielipiteitään.

jos laitetaan paino sanalle "kaikkien". Looginen mahdottomuus. Maailmassa kun on psykopaateja, ties minkä uskonnon tai päättämyyden fundamentalisteja, sellaisia jotka kieltävät SINUN oikeutesi elää. Ei kaikkien kanssa voi tulla toimeen.

Toisaalta on lievemmässä muodossa olemassa sosiaalisesti kömpelöitä, autisteja, moukkia jne. Mitä näissä tapaukissa sitten "toimeen tuleminen" tarkoittaa? Miten tulla toimeen erakon kanssa? Ainoa vaihtoehto on rauhaan jättäminen, mutta miten se voi olla toimeen tulemista, kun ei olla tekemisissä.

Itse en tule toimeen useiden ihmisten kanssa. Myönnän sen, tiedän syyt siihen, työskentelen asian eteen. En kuitenkaan pyri siihen, että tulisin toimeen kaikkien kanssa. vaan siihen, että osaisin huomata jo hyvissä ajoin, että nyt täytyy poistua paikalta. Aina se ei ole mahdollista, ja vosin veikata että moni joka täällä väittää tulevansa toimeen kaikkien kanssa ärsyttäisi minua.

Sellainen jolla ei ole pahemmin omia mielipiteitä tai jos on niin sitten vaihtaa sen nopeesti samaan kuin kaveri jonka kanssa keskustelee, jos siis ovat alkuun erimieltä jostain.



Mun kaveri on juuri tuollainen. Tekee aina numeron siitä että tulee kaikkien kanssa toimeen, eikä siinä mitään ei haittaa mua, mutta oon vaan huomannut että sillä ei yleensä ole niitä omia mielipiteitä tai ei ainakaan sano niitä ääneen.

en vain näe järkeä toitottaa tai tuoda niitä aina esiin. Lisäksi pystyn ymmärtämään myös perusteluja miksi jonkun muun mielipide on hyvä, tai omani huono, sillä harva asia on minusta täysin yksiselitteisesti jotain.

terv. "kaikkien" kanssa toimeentuleva

Sellainen jolla ei ole pahemmin omia mielipiteitä tai jos on niin sitten vaihtaa sen nopeesti samaan kuin kaveri jonka kanssa keskustelee, jos siis ovat alkuun erimieltä jostain.

Mun kaveri on juuri tuollainen. Tekee aina numeron siitä että tulee kaikkien kanssa toimeen, eikä siinä mitään ei haittaa mua, mutta oon vaan huomannut että sillä ei yleensä ole niitä omia mielipiteitä tai ei ainakaan sano niitä ääneen.

Jos toiselle kumartaa, toiselle pyllistää. Noin niin kuin vertauskuvallisesti.

Ei toiselle tarvitse kumartaa tullakseen sen kanssa toimeen, joten ei tarvitse myöskään pyllistää toiselle.

Suvaitsevainen, elämää ymmärtävä ihminen voi tulla kaikkien kanssa toimeen. No, ihan kaikkien kanssa ei varmasti tule toimeen kukaan, sillä toimeen tulemiseen tarvitaan jonkinlaista efforttia molemmilta osapuolilta.

Fiksu ja sosiaalista silmää omaava ihminen kuitenkin kykenee toimimaan kenen tahansa kanssa ilman tarvetta turhiin ja typeriin konflikteihin. Asiat asioina, ihmiset ihmisinä.

Ei ole olennaista sanoa työkaverille sen olevan typerä toimiessaan toisin kuin itse toimisi. Miksi olisi? Asiasta voi keskustella ja oman kantansa voi tuoda esille, mutta ei sen tarvitse vaikuttaa keskinäisiin väleihin - jos asiat osataan käsitellä asioina.

Toisten seuraan jokainen luontaisesti hakeutuu ja toisten seuraan taas ei, mutta sillä taas ei ole tämän asian kanssa varsinaisesti mitään tekemistä.

en vain näe järkeä toitottaa tai tuoda niitä aina esiin. Lisäksi pystyn ymmärtämään myös perusteluja miksi jonkun muun mielipide on hyvä, tai omani huono, sillä harva asia on minusta täysin yksiselitteisesti jotain.

terv. "kaikkien" kanssa toimeentuleva

Sellainen jolla ei ole pahemmin omia mielipiteitä tai jos on niin sitten vaihtaa sen nopeesti samaan kuin kaveri jonka kanssa keskustelee, jos siis ovat alkuun erimieltä jostain.

Mun kaveri on juuri tuollainen. Tekee aina numeron siitä että tulee kaikkien kanssa toimeen, eikä siinä mitään ei haittaa mua, mutta oon vaan huomannut että sillä ei yleensä ole niitä omia mielipiteitä tai ei ainakaan sano niitä ääneen.

On mun kaverilla myös mielipiteitä, mutta se on vähän sellainen joka ei saa suutansa auki edes silloin kun pitäisi, eihän sellaisen kanssa tule koskaan mitään konfliktia tai edes väittelyä.

-joustava

-ymmärtää miten erilaisten luonteiden kanssa toimitaan

-joko ei suutu juuri koskaan tai osaa peittää sen hyvin

on aina esimiesainesta. Ihminen joka ei kykene tulemaan toimeen kutakuinkin kaikkien kanssa pysyy, tai ainakin tulisi pysyä rividuunaritasolla.

En ole ylisosiaalinen, minulla ei ole tuhansia kavereita enkä myöskään pidä kaikista tai ainakaan kaikkien käytöksestä. Pystyn välttämään riidat, jos haluan.

Mutta mun mielestä sellainen ihminen ei oo kauhean inhimillinen, on outoa jos ihminen tulee kaikkien kanssa hyvin toimeen. Eikä se mun mielestä ole edes hyvän esimiehen malli, tai siis tulee mieleen esimies jolla ei ole auktoriteettia. Enkä tarkoita sitä että pitäisi tapella ja riidellä vaan sitä että pitää uskaltaa avata myös suunsa ja olla jämäkkä tarpeen niin vaatiessa.

Sellainen jolla ei ole pahemmin omia mielipiteitä tai jos on niin sitten vaihtaa sen nopeesti samaan kuin kaveri jonka kanssa keskustelee, jos siis ovat alkuun erimieltä jostain. Mun kaveri on juuri tuollainen. Tekee aina numeron siitä että tulee kaikkien kanssa toimeen, eikä siinä mitään ei haittaa mua, mutta oon vaan huomannut että sillä ei yleensä ole niitä omia mielipiteitä tai ei ainakaan sano niitä ääneen.

Tässä täytyy erottaa työelämä ja kaveripiiri. Kavereiksi ja ystäviksi en kelpuuta kaikkia, mutta työelämässä pystyn tekemään kaikkien kanssa töitä. Siellä ei ole niin oleellista kuka mitäkin mieltä jostain lillukanvarsista on, vaan sillä, että hommat hoituu ja etenee.

että ei aina ja kaikissa tilanteissa julista omia mielipiteitään vaan se voi olla pelkkää tilanne- ja suhteellisuudentajua joka puuttuu siltä joka kokee ylpeyttä siitä että on niin avoin ja rehelllinen ja tuntee tarvetta tuoda omat vahvat käsityksensä julki vaikka kukaan ei olisi niitä kiinnostunut kuulemaan ja se aiheuttaisi konflikteja.

Ei sellainen ihminen joka tulee kaikkien kanssa toimeen ole aina surkea tossukka joka ei koskaan sano mistään mitään vaan se voi olla ihminen joka osaa sanoa asiasta sillä tavalla ettei saa muiden karvoja pystyyn.

Mutta mun mielestä sellainen ihminen ei oo kauhean inhimillinen, on outoa jos ihminen tulee kaikkien kanssa hyvin toimeen. Eikä se mun mielestä ole edes hyvän esimiehen malli, tai siis tulee mieleen esimies jolla ei ole auktoriteettia. Enkä tarkoita sitä että pitäisi tapella ja riidellä vaan sitä että pitää uskaltaa avata myös suunsa ja olla jämäkkä tarpeen niin vaatiessa.

mulla ole kuin 20 Facebook ystävää.

ja väitelläkin - asiallisesti. Ilman äänenkorotusta, "etkö sä nyt ymmärrä että" jne. Mutta en myöskään ole toitottamassa mielipidettäni aina ja joka tilanteessa, toisin kuin eräät tyypit joilla työpaikalla onkin hankalan ihmisen maine.

On mun kaverilla myös mielipiteitä, mutta se on vähän sellainen joka ei saa suutansa auki edes silloin kun pitäisi, eihän sellaisen kanssa tule koskaan mitään konfliktia tai edes väittelyä.

Osaa käytöstavat ja on kohtelias kaikille, ei ole ylimielinen eikä arvostele ihmisiä.

Osa ihmisistä on lähtökohtaisesti juoruilunhaluisia ja pahantahtosia muita kohtaan. Ja ovat liikkeellä jo sillä asenteella ettei kaikkien kanssa tule toimeen, eihän se silloin onnistukaan!

Positiivinen ihminen, joka osa jutella kepeästi kaikkien kanssa. Hän ymmärtää, että kaikista ei tarvitse pitää, mutta kaikkien kanssa on tultava toimeen. Tuskin hän kaikkien kanssa mielellään juttelee/on/työskentelee, mutta hän selviää niistäkin ihmisistä ilman suurta stressia, koska ymmärtää, että nyt on tämä juttu tehtävä tämän ihmisen kanssa, sitten se on ohi ja pääsen kivempien ihmisten joukkoon.

voi tulla kaikkien kanssa toimeen. Eihän oikeasti voi olla yhtä hyvää pataa kaikkien kanssa. Jos toiselle kumartaa, toiselle pyllistää. Noin niin kuin vertauskuvallisesti. Kyllä se karsii, jos rehellisesti kertoo mielipiteistään ja asenteistaa, toiveistaan ja arvoistaan. Mutta itse en edes pyri siihen. Minulle avoimuus ja rehellisyys on tärkeämpi kuin kaikkien suosio.

Ihmisten kanssa toimeentuleminen ei tarkoita, että pitää mielistellä tai valehdella. Omia käsityksiään kiistanalaisista asioista ei vaan tarvitse hieroa muiden naamaan, vaan kertoa vain jos kysytään! Etäisemmässä kanssakäymisessä ei yleensä edes kysellä mitään kovin tulenarkaa, ja tässä kuitenkin kaiketi on kyse siitä, että tulee TOIMEEN = pystyy olemaan yhteistyössä ja etäisemmässä kanssakäymisessä. Ei siis mistään sydänystävyydestä edes puhuta.

Mitä on "avoimuus ja rehellisyys"? Pitääkö toisille sanoa mielipiteensä tylysti paukuttaen? Vai kysyttäessä sanoa, että "olen vähän eri mieltä tästä kuin sinä, mutta ymmärrän sinunkin kantasi"?

Minusta sellainen ihminen tulee toimeen kaikkien kanssa, joka aidosti PITÄÄ muista ihmisistä, on heistä kiinnostunut. Eikä mustavalkoisen naiivisti ajattele, että on olemassa muiden väärät tavat ja kannat ja minun ainoa oikea tapani ja kantani asioihin. Ymmärtää siis, että asioista voi perustellusti olla montaa mieltä.

itse olen enimmäkseen tällainen, vaikka olen hiljainen vieraassa seurassa. En muista että olisin riitaantunut kenenkään kanssa, vaikka ei tietenkään kaikkien kanssa pysty samalla aaltopituudella olemaan.

Suvaitsevainen ihminen, joka ymmärtää, että hänen tapansa olla ja elää ei ole ainoa oikea. Ei tuputa omia käsityksiään muille, on suvaitsevainen ja avarakatseinen. Ei ajaudu avoimiin konfliktitilanteisiin, mutta ei myöskään ole passiivisaggressiivinen kyräilijä tai selän takana kritisoiva.

Kaikkien kanssa toimeen tulee ihminen, joka on sinut itsensä kanssa ja valmis hyväksymään muut. Muiden ihmisten suhtautuminen ei ole maailman tärkein asia, mutta ei mitätön pikkuasiakaan. On suhteellisuudentajuinen ihminen, joka pystyy ratkaisemaan ristiriitoja ja hankalia tilanteita ihmissuhteissa. Ennemmin diplomaattinen kuin kaiken julki laukova totuudentorvi.

Ihminen, joka ymmärtää, että hänen tapansa olla ja elää ei ole ainoa oikea. Ei tuputa omia käsityksiään muille, on suvaitsevainen ja avarakatseinen. Ei ajaudu avoimiin konfliktitilanteisiin, mutta ei myöskään ole passiivisaggressiivinen kyräilijä tai selän takana kritisoiva.

Kaikkien kanssa toimeen tulee ihminen, joka on sinut itsensä kanssa ja valmis hyväksymään muut. Muiden ihmisten suhtautuminen ei ole maailman tärkein asia, mutta ei mitätön pikkuasiakaan. On suhteellisuudentajuinen ihminen, joka pystyy ratkaisemaan ristiriitoja ja hankalia tilanteita ihmissuhteissa. Ennemmin diplomaattinen kuin kaiken julki laukova totuudentorvi.

ja silti tull atoimeen. Se on sen vastapuolen ongelma, jos ei pääse asiasta yli tai osaa ottaa asioita asioina vaan henkilökohtaisena loukkauksena. TUo on usein ongelma joillain ihmisillä, että ottavat kaiken henkilökohtaisesti! Asioista pitää pystyö neuvottelemaan ja kuuntelemaan perusteluita.

Mutta mun mielestä sellainen ihminen ei oo kauhean inhimillinen, on outoa jos ihminen tulee kaikkien kanssa hyvin toimeen. Eikä se mun mielestä ole edes hyvän esimiehen malli, tai siis tulee mieleen esimies jolla ei ole auktoriteettia. Enkä tarkoita sitä että pitäisi tapella ja riidellä vaan sitä että pitää uskaltaa avata myös suunsa ja olla jämäkkä tarpeen niin vaatiessa.