Lue keskustelun säännöt.
Ystävä ehkä eroamassa.. Turha ero taas tulossa : (
30.12.2010 |
Ystävällä ja miehellään 3 lasta, joista vanhin 7 ja nuorin alle 2.
Menivät hiljattain naimisiinkin, mutta nyt kuulemma puhetta erosta.
Eroon ei ole mitään varsinaista syytä, mies ei ole väkivaltainen, ei juoppo, hoitaa kotia ja lapsia, käy töissä jne.
Ystäväni vain ei ole tyytyväinen elämäänsä. Tuntuu, että hänelle ei mikään riitä. Kun hän oli lapseton, hän kadehti minun elämääni, koska minulla oli lapsia ja perhe. Sitten hän sai oman perheen, mutta kokeekin lapset rasitteena (hänellä on jatkuvasti lyhyt pinna lasten kanssa, ei kestä kiukuttelua tms ollenkaan).
Ystävä on käynyt vuosia psykologilla, mutta ei siitä juuri apua ole.
Hän syö myös mielialalääkkeitä, ja jotain masennusta taustalla on.
Nyt hän palasi hoitovapaalta töihin, ja on aloittanut netissä suhteen jonkun toisen miehen kanssa (eivät ole tavanneet edes irl).
Nyt hän sitten pohtii eroa, tuntuu, että hän syyttää miestään omasta pahasta olostaan ja tyytymättömyydestään.
Minusta jotenkin tuntuu, että hänellä on jotain täysin epärealistisia kuvitelmia tästä nettimiehestä (joka on muuten naimisissa myös), eli että mies jättää oman perheensä ja alkaa uusperheeksi ja isäpuoleksi ystäväni pienille lapsille...
Ja kyseinen mies siis on kyllä tehnyt selväksi ettei jätä perhettään (ja kuka jättäisikään jonkun netti-ihastuksen vuoksi).
Ystäväni on aivan hullu, jos eroaa. Kun hermo ei kestä lapsia nytkään, miten sitten yksinhuoltajana? Olen yrittänyt auttaa, olla tukena ja kuunnella. Aion kyllä sanoa suoraan mitä ajattelen hänen suunnitelmistaan.
Seksiä hänellä ei miehensä kanssa enää ole, koska oma mies ei kuulemma enää sytytä...
Tämä on minusta yksi aivan turha ero, josta kärsii taas 3 lasta.
Liiton saisi vaivannäöllä kuntoon, jos haluaisi.
Kommentit (54)
Toivottavasti ystäväsi saa liittonsa kunoon ja omat asansa järjestykseen.
Kukaan ulkopuolinen ei voi tietää eron oikeaa syytä, mutta on oikeasti olemassa ihmisiä jotka eivät osaa asettua parisuhteeseen vaikka olisikin lapsia tai vaikka olisi kuinka hyvä mies tahansa, tai montakin sellaista kokeiltu. Oli siihen synä persoonallisuus tai sairaus, niin kyllä heitä oikeasti on.
Minusta kuulostaa siltä, että Ap on oikeasti harmissaan ystävän perheen vuoksi, ei ole ylemmydentuntoista tai repostelevaa tekstiä mielestäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta on aina hienoa, kun ihminen lähtee etsimään itseään ja päättää suhteen, joka ei (enää) anna mitään. Tervettä itsekkyttä. Ja lapset sopeutuvat kyllä vaikka mihin, eiväthän HE tiedä, mikä on normaalia ja mikä ei.. Monelle se kaksi kotia on ollut normaalia jo syntymästä saakka. Ero ei ole turha, jos ystäväsi on onneton.
Todella itsekästä ja lapsellista ajattelua! Tutkimusten mukaan lapsi kärsii erosta aina. Aikuinen ihminen ei haikaile romanssien perään vaan ottaa vastuun itsestään ja läheisistään ja pyrkii parantamaan parisuhdettaan kaikin keinoin. Oman identiteettikriisinsä voi hoitaa myös parisuhteen sisällä. Ihminen jolla on lapsia ei voi enää ajatella vain itseään ja "lähteä etsimään itseään" samalla kun puoliso ja lapset kärsivät. Kodin rikkominen silloin kun ei ole todellisia ongelmia ei ole tervettä itsekkyyttä vaan narsismia ja puhdasta itsekkyyttä!
Lapsi kärsii erosta mutta se kärsimys voi johtaa vahvuuteen ja toisten ymmärtämiseen kasvuun ihmisenä. Kärsimys ei ole aina automaattisesti paha asia. Kärsimys kuuluu elämään. On opittava miten kärsimyksestä noustaan vahvana ei lyötynä.
Lapsi joka elää perheessä jossa pelko ja viha vallitsee ero on helpotus ja kärsimys saa uudet kasvot.
Aivan jokaisella on oikeus pohtia minuttaan myöskin niillä joilla on lapsia. Onneton ihminen ei ole kenenkään onni.
Mikä sitten on itsekkyyttä. Ihminen on itsekäs olento. Kaikki me olemme itsekkäitä ja narsisteja luonteeltaan. Missä kulkee raja sairauden ja terveyden välillä. Todella sairas ei tunne sairauden tunnetta. Hän näkee toimivansa oikein. Kuka sitten haluaa elää sairaan narsistin kanssa joka ei voi koskaan parantua lääkityksestä huolimatta?
Minusta on aina hienoa, kun ihminen lähtee etsimään itseään ja päättää suhteen, joka ei (enää) anna mitään. Tervettä itsekkyttä. Ja lapset sopeutuvat kyllä vaikka mihin, eiväthän HE tiedä, mikä on normaalia ja mikä ei.. Monelle se kaksi kotia on ollut normaalia jo syntymästä saakka. Ero ei ole turha, jos ystäväsi on onneton.
Vai tervettä itsekkyyttä... Just. Nimenomaan sairaan itsekästä rikkoa perhe ja jättää hyvä mies ja erota vain sen takia kun "ei ole enää kivaa". Nykyään ei olla valmiita tekemään mitään suhteen eteen kun ensimmäiset vaikeudet tulee kuvioihin. Vetäydytään vaan nalkuttamaan omiin poteroihin ja sitten jonkun ajan päästä erotaan. Se lapsen ikävä sitä puuttuvaa vanhempaa kohtaan on raastavaa katsottavaa (kokemusta on!). Esim. 7-vuotias ei niin vain "sopeudu". Mutta hyvähän se on pestä huonoa omaatuntoaan sillä että "kyllä lapset sopeutuu kun äiti on onnellinen". Tai niin no, vain oman onnensa perässä juoksevilla ei yleensä mitään empatiakykyä tai omaatuntoa edes ole, tai se kolkuttaa vasta siinä vaiheessa kun on jo myöhäistä. Odottakaa sen eron kanssa sen verran että lapset esim. teini-iässä. Ai niin, mutta kun sitä sutinaa pitää saada heti!!!
tunnetta ei myötätuntoa ei mitään.
Sairasta on myös elää suhteessa jossa eletään niin kuin sisko ja veli. Seksin harrastaminen täysi mahdottomuus. Tai tuntea että tulee raiskatuksi joka yö.
Ei kaikki halua sutinaa avioeron jälkeen.
luovutetaan, kun on niiiiin rankkaa... tsiisus
voimia sinulle ja varoituksen sana. eräs tuttavani tunsi tällaisen mielenterveysongelmaisen äidin. siinä ei sitten käynytkään niin hyvin, kuin tavallisessa avioerossa...
puutu asiaan NYT ja keskustele ystäväsi miehen kanssa välittömästi. vaikka pakkohoito kuulostaa pahalta niin joskus se on vain hyväksi ja rakkaudenosoitus
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Parisuhdetta pitää hoitaa. Toista ei saa ottaa itsestäänselvyytenä ja ties mitä"
voi voi mitä kliseitä..
"Minusta on aina hienoa, kun ihminen lähtee etsimään itseään ja päättää suhteen, joka ei (enää) anna mitään. Tervettä itsekkyttä. Ja lapset sopeutuvat kyllä vaikka mihin..."
näitä harlekiini-hömppänaisia! seksinhalu ja panohimot pitää verhota "sielunkumppanuudeksi" yms. Ja lapset sen kun kärsii, kun äitiä panettaa. Hoitakaa ne seksihommanne sivussa, älkää pakottako lapsia kärsimään ongelmistanne!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että olen mies, jossa nainen halusi jotain jännitystä elämään. Exä on vuosia sairastanut masennusta ja taustalla on isoja ratkaisemattomia omgelmia omassa elämässään. Tällä hetkellä hän juoksee munasta munaan ja viettää täydellistä elämää omien sanojen mukaan. Exä on nyt 34v.
Olen omasta ja hyvin monien muidenkin mielestä huomattavasti parempi isä lapsillemme (2 tyttöä), joista exä tulee vaatimaan toiselle paikkakunnalle muuton takia kuulemma todella kovat elarit ja yksinhuoltajuuden. En kuulemma voi voittaa, vaikka kuinka haluaisin. Todella sääliksi käy lapsia, koska voisin tarjota heille paljon paremman elämän, kuin exäni, joka kiikuttaa joka viikonloppu lapsia omien vanhempien luo, jotta pääsee itse baareihin ryyppäämään.
että olen mies, jossa nainen halusi jotain jännitystä elämään. Exä on vuosia sairastanut masennusta ja taustalla on isoja ratkaisemattomia omgelmia omassa elämässään. Tällä hetkellä hän juoksee munasta munaan ja viettää täydellistä elämää omien sanojen mukaan. Exä on nyt 34v.
Olen omasta ja hyvin monien muidenkin mielestä huomattavasti parempi isä lapsillemme (2 tyttöä), joista exä tulee vaatimaan toiselle paikkakunnalle muuton takia kuulemma todella kovat elarit ja yksinhuoltajuuden. En kuulemma voi voittaa, vaikka kuinka haluaisin. Todella sääliksi käy lapsia, koska voisin tarjota heille paljon paremman elämän, kuin exäni, joka kiikuttaa joka viikonloppu lapsia omien vanhempien luo, jotta pääsee itse baareihin ryyppäämään.
olisin halunnut käydä parisuhdeterapiassa ja maksaa hänen mielenterveyden hoidon, mitä tahansa yrittääkseen saada hyvän parisuhteen. Exä vain sanoi, että "En halua, piste."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
näitä harlekiini-hömppänaisia! seksinhalu ja panohimot pitää verhota "sielunkumppanuudeksi" yms. Ja lapset sen kun kärsii, kun äitiä panettaa. Hoitakaa ne seksihommanne sivussa, älkää pakottako lapsia kärsimään ongelmistanne!
Hei, ei se nyt mun syyni ole, jos et ole sitä omaa sielunkumppaniasi löytänyt, älä syytä muita harlekiiniunelmoijiksi. Sielunkumppaneita oikeasti on. Mistään panohimoista ole kyse, tosin tokihan Sen Oikean kanssa myös pannaan.
Lapset ovat hyväntuulisia, kun äitikin on. Kyllä siinä jaksaa lettuja paistaa ja kiikuttaa lapsia harrastuksiin, kun on rakkautta elämässä :) Niin ja seksiä. HIRMUISET MÄÄRÄT irstasta, likaista avioseksiä. ;)
luovutetaan, kun on niiiiin rankkaa... tsiisus
Oletko koskaan ollut olotilassa jossa ei ole mitään tunteita olemassa. Jos et, et voi myöskään arvioida toisten päätöksiä ja niiden syitä.
Ei ole luovuttamista jossa kaksi osapuolta tekevät yhteisen päätkösen tien kulusta eri suuntiin. Päätös voi olla erittäin helppo, myös lapset voi tukea sitä jopa ehdottaa itse.
On olemassa helppoja ja vaikeita eroja. Siinä ei ole mitää tsiisustelua. Elämä on helppoa kun sen oikein oivaltaa eikä katkeroidu :) Läheisriippuvuus jossa eletään puolison ja lasten kautta elämää voi käydä raskaaksi, kun huomataan että ketään ei voi omistaa. Ei edes omia lapsiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinulle mies ...suurinta rakkautta on päästää irti ja rakastaa.
Halusin vain kertoa oman tarinani.
Joku voi yrittää, mutta yksipuolisesti, jos puoliso on haluton muutokseen. Ja onko parempi odottaa teini-ikään - onko lapsille parempi tajuta, että vanhemmat ovat olleet yhdessä vain heidän takiaan? Parisuhdemallit siirtyvät myös seuraaville sukupolville: haluaisitteko lapsenne elävän pystyynkuolleessa suhteessa, jossa vanhemmat eivät kommunikoi?