Miten vauva nukutetaan omaan sänkyyn?

Vauva tarvitsee läheisyyttä. Mielestäni noin pienen kuuluukin nukkua äidin vieressä, eikä omassa sängyssään.

Koska kaikki kolmiviikkoiset vauvat, jotka tunnen, nukkuvat HYVIN vain äitinsä vieressä. Esikoisen kanssa moni omasta kaveripiiristäni (minä myös) uuvutti itsensä sillä että yritti nukuttaa vauvan alusta asti omaan sänkyyn eikä itsekään saanut unta. Nyt kun useimmat on jo toisella kierroksella, niin ei kenenkään vauva taida nukkua omassa sängyssä. Tärkeintä kun on, että kaikki saavat nukuttua. Noin pieni kaipaa läheisyyttä myös nukkuessaan, ei häntä voi kasvattaa.



Voisit kokeilla sitä, että otat pinnasängystä yhden laidan kokonaan pois ja työnnät omaan sänkyysi kiinni. Pudota pohja mahdollisimman alas, parasta jos se olisi alempana kuin sinun sänkysi reuna. Tuki sänkyjen väliin jäävä aukko patjankappaleella ym. Vauva voi nukkua pinniksessä turvallisesti kierimättä sun alle (etkä säkään voi kääntyä vauvan päälle koska pinnis estää sen) ja samalla vauva saa niin paljon läheisyyttä kuin kaipaa. Samalla lapsi tottuu nukkumaan omassa sängyssään ja myöhemmin sängyn laita on helppo laittaa takaisi paikalleen. Mä pidin aivan alussa lasta tuolla lailla vieressä, mut vaunukopassa, koska pelkäsin niin kovasti lapsen tukehtumista. Myöhemmin sit otin vaunukopan pois. Ikinä ei ole sattunut mitään vahinkoja, mut täysin viereen en uskaltais noin pientä vauvaa ottaa, koska en nukkuisi itse hyvin.

11 vuotta vieressäni. Ei nähnyt painajaisia ja oli hienoa iltaisin keskustella päiviän tapahtumista ja ajatuksista illalla, kun rauhoimme nukkumaaan. Tasapainoinen nuori on nykyään.

Niin, että hänet saattoi siirtää nukkuvana omaan sänkyyn. Hereillä tai puolivalveilla tuli vain paniikki-itkua.



Kun hän oli 8kk aloimme harjoitella itsekseen nukahtamista omaan sänkyyn. Vauva itki, mutta ei niin raivokkaasti. Kävimme silittelemässä ja nostamassa syliin, uudestaan peittelemässä. Kahdessa kuukaudessa oppi omat unirituaalit. Optimaalisesti väsyneenä voi laittaa iltapuuhien, sadun ja laulun jälkeen petiin ja vauva kääntää selän ja nukahtaa. Joskus itkeskelee, sitten lohdutetaan, puhumalla, silittämällä, joskus syliin nostamalla. Joskus vain peitellään uudestaan.



Alle 8kk itku oli niin sydäntä särkevää, ettei sitä voinut kuunnella eikä antaa jatkua. Yli 8kk alkoi lohduttautua ihan kosketuksella ja puheellakin, ettei aina tarvinnut syliä.

vauvan peiton pitkittäin, eli niin, että peitto on sekä vauvan alla, että peittona päällä ja vauva siinä viereen tissille. Kun sitten nostin vauvan omaan sänkyyn, niin peitto oli lämmin joten uni ei katkennut kylmään sänkyyn siirtämiseen.