Lue keskustelun säännöt.
Saan pian 13. pikkusisaruksen...
26.12.2010 |
Meillä on perheessä 13 lasta ja uutta tulossa...ja olen onnellinen että saan lisää sisaruksia!
Kyllä uskovainen perhe on hieno kasvatuksen paikka....Olen siis itse silti kokenut saavani isältä ja äidiltä rakkautta ja huolenpitoa!
Toki aivan pienet lapset isossa porukassa kasvaessaan saattavat olla hieman "villejä" mutta oppivatpa itsenäiseksi jo varhain ja sosiaalisuutta. Missään ei opi niin sosiaaliseksi ja huolehtimaan myö smuista.
Pienessä perheessä sitä ei opita.
Ja ei me lestadiolaiset ruukata isompana ryypätä, elikkä kun perustamme oman perheen, niin ollaan raittiita.
Se on jo aikahyvin kasvatuksesta, että ei juo alkoholia, vai mitä?
Kommentit (62)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielenkiintoista että tuli tuollainen tulos. Mitä sosiaalisuudella sitten tarkoitetaan, kykyä ja taitoja sovitella ristiriitoja, ottaa muita huomioon, kuunnella ja toimia ryhmässä...?
Isossa perheessä vallitsee vahvemman laki jos vanhemmat eivät ole riittävän määrätietoisia. osa lapsista joutuu syrjään ja äänekkäimmät varastavat vanhempien huomion.
Kaikki "rakentavat ja fiksut" asiat ovat vanhoillislestadiolaisuuden ansiosta, ja jos jotain kielteistä ilmenee, se johtuu "epäuskoisista".
Tarkoitushakuista :D
kaikille joilla on paljon sisaruksia!
Meillä on perheessä 13 lasta ja uutta tulossa...ja olen onnellinen että saan lisää sisaruksia!
... mutta miksi ilmoitit asiasta täällä ?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä jos kaikki ihmiset maailmassa lisääntyisivät kuin te?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika alkeellinen on hyvän vanhemmuuden kriteeri jos siihen riittää ettei ole alkkis.
Jos aikoo jättisuuren lapsijoukon luotsata aikuiseksi, siihen vaaditaan paljon muutakin.
En tiedä ikääsi, mutta aika lapselliselta kuulostaa.
Tosin lestapiireissähän on miltei suotavaa säilyä mahd.lapsenmielisenä, muutenhan voisi alkaa vaikka kyseenalaistaa esim.tätä ehkäisyasiaa ja muitakin.
"Usko ei ole järjen asia, eikä niitä kannate liikaa miettiä" Oletko koskaan miettinyt miksi näin sanotaan? Aivan, juuri siksi että nämä lestapuhujat tietävät itsekin et jokainen joka tippaakaan ajattelee omilla aivoillaan tajuaa et täysin järjetöntä huuhaata koko lahko.
Ja et voi yleistää että "ME LESTADIOLAISET emme ryyppää". Tunnen aikalailla lestadiolaisia jotka kyllä ryyppäävät miltei pahemmin kuin ns.normaalit, mutta tekevät sen vain piilossa.
Itse koen, että olen saanut hyvän kasvatuksen lestadiolaisperheessä, mutta ei se sen parempi ole kuin muidenkaan kasvatus. Todella erilainen vain, hyvässä ja pahassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on jo aikahyvin kasvatuksesta, että ei juo alkoholia, vai mitä?
mutta pakko kuitenkin todeta etta ainakin minulla on henk. koht. huomattavasti korkeammat odotukset vanhemmuudesta ja kasvatuksen tuloksista, tyydyt naemma aika vahaan... ;-)
Ja ei me lestadiolaiset ruukata isompana ryypätä, elikkä kun perustamme oman perheen, niin ollaan raittiita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on jo aikahyvin kasvatuksesta, että ei juo alkoholia, vai mitä?
mutta pakko kuitenkin todeta etta ainakin minulla on henk. koht. huomattavasti korkeammat odotukset vanhemmuudesta ja kasvatuksen tuloksista, tyydyt naemma aika vahaan... ;-)
Vanhoillislestadiolaisethan juuri takertuvat tohon ryyppäämiseen, et niil on kaikki niin hyvin kun eivät ryyppää . Hah . :-D
Ite puolisen vuotta sitte päätöksen tehneenä voin sanoa, että helppoahan se lähteminen ei oo. Siitäkään huolimatta että ei ry:llä oo tullu käytyä "vuosiin" eikä mihinkään toimintoihin oo osallistuttu. Eniten pelotti ja ahisti lähipiiri.. Raskaasti ne sen ottikin, mutta nyt tilanne on jo tasaantunut ja olo on helpompi!
Kannattaa ajatella itteä ensisijaisesti ja miettiä et haluaako oikeasti kuluttaa ainoaa elämäänsä sellaseen mikä ei tunnu itestä hyvältä! Ja samalla on hyvä muistaa et ne arvot yms pysyy ihan samana edelleen jos ite niin tahtoo. Ihmiset mielellään ettii syitä lähtemiselle, et oliko se nyt lapsiasia vai juhliminen vai mikä.. Vaikeinta on sanoa et kyllä se on tuo yhteisö ja se että kun ei usko niin ei usko.
Niin että haluaisin sanoa et miettikää ittenne nyt ja omaa mielenterveyttänne ja onnellisuuttanne! Ne ystävät jotka lähtee sen takia että ei oo enää uskovainen, ei oo teiän arvosia ees!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisi voinut olla minun kynästäni koko tuo tekstisi. :)
t. toinen noin puoli vuotta sitten lähtenyt
Sepä se on meilläkin ollut mielessä...En ole vieläkään saanut sanottua asiaani läheisilleni. Asia vaivaa aivan järjettömän paljon. Ja tiedän, että monikaan ei pysty ymmärtämään kuinka vaikeata on sanoa muille että ei enää usko samalla tavalla. Minua huolestuttaa juuri tuo ystävien menetys. Niitä ei nytkään liiemmälti ole, mutta pelottaa että menetämme viimeisetkin tämän vuoksi.
Mitä ne sellaset ystävät on jotka tuon takia menettää? Se on vaikeaa sanoa muille, mutta usko pois ihmiset tottuu siihen ajan myötä ja oma olos helpottaa! Se on nimenomaa vaikeinta sanoa et ei vaan usko enää. Sitä ei moni ymmärrä mut kuitenkin, me ollaan jokainen vastuussa omasta elämästämme ja onnellisuudesta täällä! Jos asia tosissaan ahistaa niin haluan toivottaa ROHKEUTTA!
Miksi ihmisen täytyisi lisääntyä holtittomasti?
Maailmassa on jo lähes miljardi nälkää näkevää ihmistä. Heistä kolme neljästä on alle viisivuotiaita lapsia.
Viime vuosina nälkäisten määrä ei ole vähentynyt vaan lisääntynyt. Tilanne on vaikein Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Nälkä on myös keskeinen tekijä konfliktien ja pakolaisuuden taustalla.
Maailman väkiluku kasvaa yhdeksään miljardiin vuoteen 2050 mennessä ja samalla ruuan kysyntä kaksinkertaistuu, tutkijat arvioivat. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja Etelä-Amerikassa tarvittaisiin jopa 200 miljoonaa hehtaaria uutta peltomaata, jotta kysyntään voitaisiin vastata, Helsingin yliopiston yhteiskuntapolitiikan dosentti Tiina Silvasti sanoi. Kehittyvissä maissa viljaa tarvitaan lisää 40 prosenttia ja kasteluvettä vähintään saman verran.
Ruokakriisiä syventävät vesipulan lisäksi esimerkiksi ilmaston lämpeneminen, syötävän ruuan jalostaminen biopolttoaineeksi, peltojen hupeneminen ja käyttäminen muuhun kuin elintarvikkeiden viljelyyn, vientikiellot, ruuan hamstraus ja ruokamarkkinoilla keinottelu.
http://www.kotimaa24.fi/uutiset/ulkomaat/5070-paheneva-ruokakriisi-on-g…
Se on jo aikahyvin kasvatuksesta, että ei juo alkoholia, vai mitä?
Joo, en mäkään juo ja se on kasvatuksesta kiinni, ei uskonnosta.
Rukoilen teille yhteisön jättämistä harkitseville rohkeutta ja voimia päätökseenne. Omalla kohdallani se oli ja on yhä edelleen sosiaalisesti todella rankka kokemus. Ja myös henkisesti, kun tietää olevansa monien läheisten silmissä nyt "epä".
Minä olen voimani löytänyt Taivaan Isältä. Koskaan tätä ennen minulla ei ole ollut yhtä suurta varmuutta siitä, hän kulkee rinnallani ja on turvanani. Omalla kohdallani vanhoillislestadiolaisuus oli liian monta vuotta ahdistusta, sääntöjä (vaikka niitähän ei ole?!) ja sellaisten tapojen noudattamista, jotka eivät tuntuneet ollenkaan omilta. Itsellä kaikki se hautasi tärkeimmän, elävän iloa ja turvaa tuottavan uskon jonnekkin hyvin syvälle.
Vasta kun uskalsin tehdä rehellisen päätöksen ja jätin yhteisön outoine tapoineen ja ajatuksineen, löysin kauan kadoksissa olevan uskoni taas elämääni. Rankinta alku aikoina ehkä olikin, että läheiseni itkivät surusta, että oli "menetetty"-tapaus, Taivaan Isän ja uskon hylännyt. Ja minä itse itkin ilosta, kun tajusin, että Taivaan Isä rakastaa minua ihan yhtälailla nyt, ja on rinnallani, vaikken halua kuulua siihen "harvojen ja valittujen joukkoon".
Voimia teille kaikille, näiden suurten asioiden kanssa kamppaileville. Kyllä Taivaan Isä kuulee, sen pienenkin avunpyynnön. Rukoiuksen voima on ihmeellinen.
Kaikki "rakentavat ja fiksut" asiat ovat vanhoillislestadiolaisuuden ansiosta, ja jos jotain kielteistä ilmenee, se johtuu "epäuskoisista".
Syy miksi rikosilmoituksen teko kesti on luultavasti vanhoillislestadiolaisuuden anteeksianto opissa.
Raiskaajahan pyysi aina tekonsa jälkeen anteeksi. Lapsi on opetettu antamaan ain anteeksi eikä sen jälkeen saa puhua asiasta kellekään. Luultavasti tajusi vasta isompana että oli joutunut kaksinkertaisen väkivallan kohteeksi.