Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Surettaa ja suututtaa miehen käytös
25.12.2010 |
Järjestin pääasiassa miehen suvulle joulun. Vieraita tuli yhteensä 20, ja omasta suvustani tuli vain siskoni, joka auttoi ruokien laitossa, sekä äitini, joka vietti meillä joulua vain pari tuntia. Mies ei juurikaan osallistunut järjestelyihin, oli töissä viimeiseen asti mutta ehti sentään hankkia joulukuusen. Sen sitten toi aattona sisälle mutta kuusi oli liian pitkä, joten hänen piti sahata pala pois. Sahasi sitten sieltä latvasta...
No, itse siis tein siskoni kanssa kaikki jouluruoat, lisäksi siivosin talon ja järjestin suvun lapsille paljon puuhaa, yllärilahjoja yms. aattopäivälle. Vieraista 6 jäi yökylään, joten myös petipaikkojen järjestelyyn ja vuoteiden, peittojen ja lakanoiden laittamiseen meni oma aikansa. Koko aaton siis juoksin kuin tuulispää. Toki myös siskonikin, hänestä todella oli suuri apu minulle, mutta ehti kyllä hiukan onneksi istahtaakin (vain pari kertaa). Itse en ehtinyt.
Illalla kun suurin osa vieraista oli lähtenyt, mies pohti kaikkien yökylävieraiden kuullen seuraavia asioita:
1) Miten ihmeessä hänen äitinsä aina tekee niin vaivattomasti joulun, kun meillä on ollut täällä ihan hirveää hässäkkää ja kaikki kesken ihan viime tippaan asti?
2) Minä en olisi ikinä pärjännyt ilman siskoani (totta toki). Siskoni teki suurimman työn. (Sisko vain ei ollut enää paikalla kuulemassa näitä kehuja).
Mitään kiitosta tai edes hyväksyntää tai tunnustusta siitä, että olin järjestänyt mukavan joulun en saanut häneltä. Anoppi sitten yritti kehua, että ihan mukavan joulun olin saanut aikaan, mutta eipä miellyttänyt minua, kun mies vaan jatkoi sitä "miten äiti aina tekee joulun niin helpolla ja täällä ei synny samaa ilman kamalaa hässäkkää". Tuli tosi ikävä fiilis. Toki olen miettinyt, että ehkä tekemistä oli omilla väsyneillä aivoillanikin. Edellisenä yönä sain nukuttua vain pari tuntia, kun piti lukuisat joululahjat paketoida (mies osti vain minulle, minä ostin kaikille muille ja myös paketoin ne yöllä, kun mies nukkui). Ehkä olin herkällä päällä ja ylireagoin, mutta paha mieli tuli. Piti mennä ihan vessaan itkemään.
Ilta päättyi vielä miehen kamalaan rähinään, kun kuuli, että olin laittanut anopin nukkumaan vierashuoneen sohvalle, jonka saa siis levitettyä sängyksi. Anopin olisi kuulemma pitänyt saada nukkua meidän sängyssämme, ja meidän olisi pitänyt nukkua vierashuoneessa. Tämän siis mies keksi siinä vaiheessa, kun olin jo pedannut sängyn ja anoppi jo nukkui siellä vierashuoneessa. MInun olisi kuulemma pitänyt mennä raahaamaan anoppi meidän sänkyymme (jossa siis meidän lakanamme). Kun en suostunut, oli todella vihainen ja rähisi parille yökukkujalle asiasta. Itse menin nukkumaan itkien.
Tosiaan voi olla, että ylireagoin miehen sanomisiin, koska oli sitä väsymystä melkoisesti. Ymmärrän toki, että anopin olisi parempi nukkua meidän sängyssämme kuin vierashuoneessa, mutta kun on ennenkin nukkunut siellä vierashuoneessa, niin en oikein ajatellut asiaa. Jotenkin sain vain tunteen, että en miehen mielestä osaa tehdä mitään oikein. Asia vaivaa vieläkin. MIes taas ei suostu asiasta puhumaan.
Kommentit (42)
Halusi osoittaa sulle paikkasi kastin pohjimmaisena kaikkien kuullen, lisäksi vielä halusi alleviivata kuinka äitinsä on sinua ylempänä ja parempi ja siksi oikeutettu talon paraatipaikkaan eli teidän makuuhuoneeseenne.
Melkonen kusipää. Ja tyhmä lisäksi, tuo kuusihommahan kertoo siitä kaiken. Luulen, että ne kuusi yövierasta puhuvat keskenään siitä, miten ihmeessä sinä siedät tuollaista kohtelua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juhlien jarjestamisessa on aina valtava tyo. ja jos ekaa kertaa hoidit 30 ihmiselle niin aivan mahtavasti hoidit homman!
Miehesi aitikin on varmaan jarjestanyt houlut niin monta kertaa etta se menee jo rutiinilla. Me kans miehen kanssa ekoja kertija kun jarjestettiin dinneria niin sihistiin toisillemme. Nyt 14 vuoden jalkeen tyonjako on selkea ja menee kuin tanssi ;)
En tieda mika blondimomentti miehellasi oli etta latvasta leikkas. Ei varmasti tee sita enaa koskaan! Kuulostaa etta han yrittaa laittaa oman mokansa sinun ja yleisen sahellyksen piikkiin.
Ihan oikein etta sukulaiset vahan vinoilee asiasta :D
Keskustelette yhdessa kun poly on laskeutunut ja sano etta et hyvaksy sita etta miehesi kritisoi
sinua kaikkien kuullen.
BTW monet avioparit tekevat sita etta mollaavat puolisoa -> aivan kuin olisivat jotenkin erillaan ja puolison kaytos ei menis heidan piikkiin.
AINA pariskuntaa arvioidaan molemman osapuolen mukaan yhteisena rintamana.
kun järjestät ison sukujoulun. Kuinka joku voi käyttäytyä noin, järkyttävää ettei miehesi arvostanut tekemääsi tyotä.
joten anteeksi jos puhun samaa, mutta tälläiaisissa jutuissa en aina voi lukea keskustelua, etten sekoa siinä mitä itse aion sanoa.
Mielestäni miehen ja sinun vuorovaikutuksessa on muutakin vialla. Tämä joulu on vain jäävuoren huippu. Miehesi laittaa sinut liiaksi äidin rooliin, eikä ole ilmeisesti oikealla tavalla edes irtaantunut omasta äidistään verratessaan sinua häneen h-hetkellä.
Toinen puoliso voi tehdä paljonkin kotitöitä toiseen puolisoon verrattuna, ilman, että kyse on ongelmasta. Joissain perheissä isä vaan on paljon matkatöissä tai muista syistä perheen systeemit ovat paljon äidin varassa. Mutta tuo joulun epäreiluus teidän kohdallanne kielii jostain syvemmästä. Ihan yhtä yksityiskohtaa jos ruotii esimerkinomaisesti, niin jos ette yhdessä ole miettineet nukkumapaikkojanne, ei miehellä todllakaan ole pokkaa sanoa juuta eikä jaata siitä, miten olet ne suunnitelllut. Tässäkin äitinsä paapominen kuulostaa siltä, että miehesi suhde äitiinsä ja toisaalta sinuun ei ole asianmukainen.
Ehdotan, että joulujen mentyä puhutte pitkään ja perusteellisesti mistä teidän liitossa on kyse, ja millaisia sopimuksia vastaisen varalta teette, että kuvatun kaltainen ei toistu enää koskaan, ei jouluna eikä pienemmässäkään mittakaavassa. Kyse ei tavallaan ole vieraiden olosta, vaan siitä, miten mies roolittaa sinut ja itsensä - ja myös siitä, miksi sinä suostut siihen??? Miten todellakin koet oman roolisi? Miksi otat tuollaisen kaikkien miellyttämisroolin ja juokset tukka putkella palvelemassa yötä myöten miestä tehtävissä jotka hän jättää tekemättä (kuten lahjojen pakkaus) ja toisaalta paikalla olevaa sukua? Mikset edes silloin jouluna jakanut miesten sukulaisille osaa tehtävistä? Esimerkiksi: "Pertti, menisitkö tekemään teidän perheelle pedit sinne yläkerran huoneeseen. Kaija, kuorisitko nää perunat rosolliin sillä aikaa kun mä teen tämän riisipuuron"
Pointti on, että miehesi kohtelee sinua kyllä väärin, mutta sinä teet väärin siinä että sallit sen ja menet siihen mukaan.
Kuulisin erittäin mielelläni ap:ltä kommentteja (ajattelin tätä "casea" tosissani)
Mutta aiheen vierestä ihmettelen, että mitä sitten, vaikka kuusta leikkaisi latvasta? Jos on pitkä latva niin voihan siitä pätkäistä, tähti tulee latvaan eikä siitä näe, onko pätkitty vai ei.
Meillä oli myös liian pitkä kuusi ja ihan yhteisellä päätöksellä lyhennettiin latvapäästä, kun pääsi puolet helpommalla kuin jalkaa sahaamalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos miehesi kuuntelisi tarkkaan äitinsä eli sinun anoppisi neuvot "hässäkättömästä" joulun järjestelystä, ottaisi vinkeistä vaarin ja järjestelisi itse YKSI ensi joulun koko poppoolle (lahjojen hankinta mukaan lukien).
Mene sinä vaikka järjestelyjen ajaksi lähimpään kylpylään. Tuo kuusi, ja liity juhlaseuraan aattoillan aterian aikoihin.
Jouluruokia on helppo tehdä 20:lle, eikähän se yövieraiden majoittaminenkaan vaadi kuin lakanoita. Ja siivoatte kai joka tapauksessa?
Lahjaostokset voi tehdä netissä jo kesällä ja lasten yllärilahjat ostaa viidessä minuutissa Tiimarista.
Ja miksi ihmeessä se sisko siellä häärää?
Hieman ihmettelen että saat siitä noin valtavan draaman!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten siitä saa aikaan sen hässäkän? Jouluruokia on helppo tehdä 20:lle, eikähän se yövieraiden majoittaminenkaan vaadi kuin lakanoita.
Meillä ei ollut vieraita kuin 13 ja silti koko aatto meni keittiössä. Eihän se ruokien laittaminen ole vaikeaa, mutta siinä on miljoona vaihettaa ja eniten aikaa ainakin itselläni menee siihen esillelaittoon. Ja se, että kaiken saa yhtäaikaa oikean lämpöiseksi/kypsäksi on minulle AINA haaste. Ja ruokailun päätyttyä kaiken pakkaaminen jääkaappiin ja tiskikoneen lataaminen &purkaminen moneen kertaan; siihenkin menee aikaa tuhottomasti!
Sympatiat ap:lle; mies pellolle tai vähintään jouluviettotavat uusiksi!
ja suolsi ulos oman mokansa, niin tyypillistä tuollaiselle. Koska mokas sen kuusen, halusi susta vielä pahemman syyllisen kaikkeen, eli vain ja ainoastaan itsensä pelastamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
joten anteeksi jos puhun samaa, mutta tälläiaisissa jutuissa en aina voi lukea keskustelua, etten sekoa siinä mitä itse aion sanoa.
Mielestäni miehen ja sinun vuorovaikutuksessa on muutakin vialla. Tämä joulu on vain jäävuoren huippu. Miehesi laittaa sinut liiaksi äidin rooliin, eikä ole ilmeisesti oikealla tavalla edes irtaantunut omasta äidistään verratessaan sinua häneen h-hetkellä.
Toinen puoliso voi tehdä paljonkin kotitöitä toiseen puolisoon verrattuna, ilman, että kyse on ongelmasta. Joissain perheissä isä vaan on paljon matkatöissä tai muista syistä perheen systeemit ovat paljon äidin varassa. Mutta tuo joulun epäreiluus teidän kohdallanne kielii jostain syvemmästä. Ihan yhtä yksityiskohtaa jos ruotii esimerkinomaisesti, niin jos ette yhdessä ole miettineet nukkumapaikkojanne, ei miehellä todllakaan ole pokkaa sanoa juuta eikä jaata siitä, miten olet ne suunnitelllut. Tässäkin äitinsä paapominen kuulostaa siltä, että miehesi suhde äitiinsä ja toisaalta sinuun ei ole asianmukainen.Ehdotan, että joulujen mentyä puhutte pitkään ja perusteellisesti mistä teidän liitossa on kyse, ja millaisia sopimuksia vastaisen varalta teette, että kuvatun kaltainen ei toistu enää koskaan, ei jouluna eikä pienemmässäkään mittakaavassa. Kyse ei tavallaan ole vieraiden olosta, vaan siitä, miten mies roolittaa sinut ja itsensä - ja myös siitä, miksi sinä suostut siihen??? Miten todellakin koet oman roolisi? Miksi otat tuollaisen kaikkien miellyttämisroolin ja juokset tukka putkella palvelemassa yötä myöten miestä tehtävissä jotka hän jättää tekemättä (kuten lahjojen pakkaus) ja toisaalta paikalla olevaa sukua? Mikset edes silloin jouluna jakanut miesten sukulaisille osaa tehtävistä? Esimerkiksi: "Pertti, menisitkö tekemään teidän perheelle pedit sinne yläkerran huoneeseen. Kaija, kuorisitko nää perunat rosolliin sillä aikaa kun mä teen tämän riisipuuron"
Pointti on, että miehesi kohtelee sinua kyllä väärin, mutta sinä teet väärin siinä että sallit sen ja menet siihen mukaan.
Kuulisin erittäin mielelläni ap:ltä kommentteja (ajattelin tätä "casea" tosissani)
Miehen suhde äitiinsä on aina ollut hyvin ihaileva. Äiti on paaponut poikaansa niin hyvässä kuin pahassa, tuonut ruokaa opiskelukämppään ja siivonnut, hoitanut miehen tyttöä viikkokausia jne. MInun ja anopin hyvä suhde oikeastaan pohjautuu siihen, että anoppi oli hyvillään, kun pääsi tästä oravanpyörästä pois. Hänellä oli kuitenkin vaativa työ, ja sitten vielä huoli aikuisesta pojasta... Itse otin alkuun sen kannan, että en ole anopin kaltainen kaikesta suoriutuja, ja hyvin meni siihen saakka, että eka lapsi syntyi. Sitten alkoi luisuminen näihin outoihin rooleihin, jotka nyt viimeisen vuoden aikana ovat kärjistyneet aika tavalla minun ja anopin vertailuksi miehen puolelta. Ei hän ole tähän mennessä suoraan verrannut, mutta se, mitä hän on minulta odottanut viimeisen vuoden aikana, on ollut aika uskomatonta. Meillä on ihan pieniä lapsia (3- ja 1-vuotiaat pojat sekä miehen tyttö nyt 12-vuotias), ja mies on yhä enemmän luistanut pois vanhemmuudesta.
Olet siis oikeassa, meidän rooleissamme on enemmänkin pielessä. Olen sallinut tämän viimeisen vuoden muutoksen, koska keskustelu aiheesta on aina päättynyt riitaan, joka on erityisen stressaavaa meidän esiteinillemme (toki pienille myös, mutta usein nukkuvat silloin). Hän pelkää hylkäämistä (äitinsä hylkäsi hänet aivan vauvana, minä olen ollut hänen äitinsä 2-vuotiaasta lähtien, mutta hän pelkää järjettömästi menettävänsä minut). Olen ajatellut aina, että sisimmässään mies tajuaa asian, ja kun pahin stressivaihe työelämässä helpottaa, alkaa taas arvostaa minua. Mutta eipä näin ole käynytkään...
Sain aattona toki apua esim. ruokien laitossa pöytään ja tiskauksessa siskoltani ja äidiltäni, ja myös anoppi auttoi keittiössä välillä. Tuo petaamisrumba oli itsellenikin yllätys, kun miehen sukulaiset eivät tosiaan mitenkään siihen osallistuneet, vaikka välillä kerroin, mistä vuodevaatteet löytyvät ja missä on peitot ja missä kukin voisi nukkua (annoin jopa vaihtoehtoja). Lopulta sitten tein itse, kun oli vaan sitä huokailua, että voisi mennä nukkumaan...
Yöllä mietin taas asiaa ja näitä meidän roolejamme (hassua, miten osuit heti tämän ongelman ytimeen), ja jälleen kerran ajattelin, että lasten takia en vain voi rikkoa tätä kotia. Mieheen olen kyllä aivan kypsä.
Ja sille, joka vielä puhui siitä joulukuusesta. ;) Mies siis lyhensi sitä latvasta, koska se jalka oli niin paksu, että käsisahalla sitä ei saanut edes jyrsittyä mistään kohtaa kapeammaksi. Latva oli toki pitkä, mutta joutui lyhentämään sen aivan nysäksi, joten tähti on tavallaan siinä haarassa, mistä alkaa ekat oksat. Sen siis huomaa, että sitä on jyrsitty. MIes siis ei ollut niin tyhmä, että olisi luullut, että joulukuusta lyhennetään latvasta, vaan ei yksinkertaisesti saanut sitä jalkaa lyhennettyä ja oli liian laiska paneutuakseen ongelmaan kunnolla (ja kiireinen, meillä kun on moottorisahakin).
Ap
voisiko mies (alitajuisesti) pelätä että sinäkin jätät hänet lasten ollessa taaperoita niinkuin edellinen puoliso/esiteinin äiti? Ihminen ei aina käyttäydy rationaalisesti....
Se ei tietenkään oikeuta huonoon käytökseen ja keskusteltavaa teillä on; pariterapia voisi auttaa jotta mies tajuaa että olet tosissasi että roolit pitää saada korjaantumaan ja miehen on katkaistava napanuora äitiinsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
niin kuin joku jo neuvoikin eli tulosta tämä ketju ja jätä esille niin että miehesi sen löytää. Ehkäpä sitten tajuaisi oman typeryytensä.
jotka väheksyy sitä työmäärää, mitä naiset saa joulupyhien vuoksi tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sit vietettiin jo joulua? meil kinkkuki viel jääs eikä anopista oo näkyny karvaakaa
pariterapia tai ero. jos eroatte, voithan silti olla yhteydessä miehen lapseen.
yrität löytää vikaa itsestäsi, kun vika on miehessäsi. Ihan selkeä narsisti, ja jos ei muka ole, on sinulle ison anteeksipyynnön velkaa. Ja oikeasti vieraat, myös äidit ja anopit, nukkuvat vierashuoneessa, ei sinun sängyssäsi.
Tsemppiä ap:lle! Itsekin olin aivan kuitti järjestässäni joulun 7-henkiselle uusioperheelleni ja mies sentään auttoi ruoanlaitossa!
jota hän selvästi yrittää siirtää sinuun. Mutta koska hänellä on näitä ilmiselviä kusipäätaipumuksia niin en kyllä vastaisuudessa järjestäisi yhtään vastaavaa sukujoulua. Miksi helvetissä suostiut rehkimään tuolla lailla? Mitä enemmän myönnyt, sitä enemmän hän käyttää sinua hyväkseen.
[/quote]
Meillä ei ollut vieraita kuin 13 ja silti koko aatto meni keittiössä. Eihän se ruokien laittaminen ole vaikeaa, mutta siinä on miljoona vaihettaa ja eniten aikaa ainakin itselläni menee siihen esillelaittoon. Ja se, että kaiken saa yhtäaikaa oikean lämpöiseksi/kypsäksi on minulle AINA haaste. Ja ruokailun päätyttyä kaiken pakkaaminen jääkaappiin ja tiskikoneen lataaminen &purkaminen moneen kertaan; siihenkin menee aikaa tuhottomasti! Sympatiat ap:lle; mies pellolle tai vähintään jouluviettotavat uusiksi!
[/quote]
Alue: Aihe vapaa
yrität löytää vikaa itsestäsi, kun vika on miehessäsi. Ihan selkeä narsisti, ja jos ei muka ole, on sinulle ison anteeksipyynnön velkaa. Ja oikeasti vieraat, myös äidit ja anopit, nukkuvat vierashuoneessa, ei sinun sängyssäsi.