~~Lokakuisten KESÄKUU ~~
Huhuu! Missä kaikki lokalutuiset luuraa????!?!?!?! Tulkaahan nyt kertomaan kuulumisia ennenkuin tämä ketju kuolee kokonaan.
Veikka täyttää tänään 8 kk!!!
Pistetääs pinoon meidän vauvojen taitoja ja kehittymistä, minä aloitan:
Veikka:
- nousee polvilleen tukea vasten (kerran jopa seisomaan)
- nousee istumaan ja istuu tukevasti
- edelleenkin ryömii eteenpäin, ei konttaile
- päristelee suullaan
- osaa juoda maitoa itse pullosta
- syö melkein kaikkea mitä suositellaan, paitsi kananmunaa ei ole maistanut
- ihaninta: osaa halata ja hamuta poskea suullaan :)
Tarkoitus ei ole kehuskella vauvan osaamisella, kaikkihan kehittyvät omaan tahtiinsa, olisi vain kiva saada listattuna miten meidän lokavauvat kehittyy :) :)
Viikonloppuna nautiskeltiin ihanasta säästä ja käytiin metsäretkellä Nuuksiossa, paistettiin makkaraa nuotiolla ja nuuskittiin suloista metsän tuoksua. Veikka nukkua tuhisti Ergossa :) Hyvää keliä luvattu myös ensi viikolle, joskohan sitä kohta pääsisi vaikkapa rantsuun!
Esikoisen uimakoulu alkaa huomenna, typsy on ihan into piukeena sitä odotellut viimeiset viikot. Oppi pari viikkoa sitten ajamaan ilman apurattaita, sekin on röyhistänyt neidin rintaa viime aikoina. Lapset kasvaa vinhaa vauhtia!
Jaa, nyt täytyypi kai lähteä iltapesulle ja nukkumaan, ei koskaan tiedä millainen ensi yöstä tulee. Viime aikoina on ollut tyyliä joka toinen yö rauhallinen, joka toinen kitinäinen. Ja viime yö oli rauhallinen....
Hyvää alkuviikkoa kaikille ja muistakaahan kirjoitella!!!
Yrjö ja Veikka 8 kk
Kommentit (48)
Onpas hiljaista taasen meidän pinossa....
Yrjölunni: Saittekos jo selvyyttä sivuääniin sydämestä??? Ei ole koskaan mukavaa odotella tietoa tuollaisista löydöistä!
Meillä juhannus tuli ja meni, kuin mikä tahansa muukin viikonloppu...Tai ei nyt ihan! Kun tällä hetkellä elellään täällä julmettujen muuttolaatikkoläjien keskellä...Muutto olisi ensi viikonloppuna, jee! Ainut vaan, että lastenhoitajaksi lupautunut äitini ei nyt hommiin kykenekään, kun on velipuolen vauvan kastejuhla juuri samana päivänä.....Mutta kait nuo mukulat siinä sivussa hoituvat=D
Meille siis varmistui pikkumiehelle se maitoallergia ja viimeisimmän tavallisen korvike-kokeilun jäljiltä alkaa taas rytmit ja vatsavaivat asettua, onneksi! Ei ole mukavaa herätä x10 yön aikana! Varsinkaan kun Mr. vatsavaiva ei rauhoitu kun syliin, paukuteltuaan ensin aikansa....Ja päivätkin alkoivat olla yhtä kätinää ja kitinää, rankkaa...
Ruokavaliossa muutoin tällä hetkellä jo 9 ruoka-ainetta! Tai porkkana oli se yhdeksäs, jota aloiteltiin tänään....Ihan vaan siitä syystä aloitin nyt porkkanan, että sitten olisi edes yksi valmis purkkiruoka, jota voisi herralle tarjota! Se helpottaisi kesäloman reissuja sekä tietty nyt muuton tiimellyksessäkin, että ei tarviis niitä ite tehtyjä mössöjä kuskailla heti edestakaisin....
Noh...nyt en enää muista mitä piti kommentoida, kun kävin tuossa välissä hyssyttelemässä tuota kaveria ulkona....Välillä tuntuu siltä, että on oikeesti aivot ihan narikassa, lyö tyhjää useamman kerran päivässä! No, vikinä vaunuissa jatkuu....Mentävä siis joutuin!
K&J
Kiitos kysymästä, eipä ole vielä tietoja mistä pikkumiehen sydämen sivuääni on peräisin. Tällä viikolla olisi tarkoitus mennä lääkäriin jälkitarkastukseen, antibioottikuuri loppui sunnuntaina. Lääkäri soitti silloin viime viikolla ja sanoi että hän ei olisi huolissaan tuosta äänestä, minä kuitenkin hermoilijana olen. En kokopäiväisesti asiaa mieti, mutta kyllähän se mielessä on. Ja jos se on streptokokin aiheuttama, arvatkaapa ketä siitä syytän??? No itseäni tietty, kun en aiemmin tajunnut nieluviljelyä pyytää!!!
Nyt nukkumaan, kirjoittelen lisää kun taas tiedän.
Yrjö ja Veikka 8,5 kk
Täällä poika vetelee unia jo kolmatta tuntia aamulla oli lämpöä. Kulmahampaita jo tekee ylös, vaikka alhaallakin vaan kaksi hampua ennestään.
Tosi levottomia öitä viime yönä meni tunti enne kuin rauhoittui kun sai sitten maitopullon niin uni melko heti. Yritän nyt pitää tota kipulääkettä vähän pannassa ettei monena iltana tarvitsisi antaa.
Nyt sai sitten kuumelääkettä tuntu herra niin lämpimältä kun päikyille meni eikä jaksanut olla kuin 2 tuntia hereillä aamulla.
Nuo muut hampaat ei niinkään ole vaivanneet, muutta kai nuo sitten on kipeimmät..tulee vielä muitakin ylös samanaikaisesti.
Muuten ollut iloinen ja pirteä. Kovasti heijaillut jo kuukauden päivät saa nähä koska lähtee liikkeelle. Kävelytuolissa viihtyy ja pääsee jo liikkeellekin.
Herralla oli eilen ilon päivä kun pääsi hyppykiikkuun pitkästä aikaa naurua tuli koko ajan.
Meneekö muilla huonosti maitoa..täällä yritetty totuttaa nokkamukiin, mutta huonoin tuloksin. Ostin jo pehmeänokkaisenkin nokan nukin mukiin niitä on vaihtojuttujakin. Yrittänyt antaa erilaisista mukeista mutta vaan pureskelee niitä..
Nyt jäbä heräilee..
Ollaan juhlittu mun synttäreitä tänään, olipas kauhian kivaa! Sain nukkua kasiin asti (mitä luksusta ;), aamiaisen sänkyyn, hienon esikoisen tekemän kortin (iso paperi ja paljon keltaista väriä) ja illalla vielä kukkapuskan ja suklaatia. Itse vielä intouduin leipomaan kakun, ja kaveri teki mulle manikyyrin. Voiko kotiäidin elämä tästä vielä parantua? :)
Yritänkin nyt tankata tätä hyvää oloa, sillä ens viikolla mies lähtee työmatkalle. Eiköhän me ihan hyvin täällä kotona pärjätä, on hoitoapua ja leikkiseuraakin tiedossa. Pitää vaan suunnitella tarkkaan... Korkeasaaressa ainakin meinasin käydä - toivottavasti olis paremmat säät!
YKÄ: Ethän sä nyt itseäsi voi syyttää! Lääkärin tehtävähän se on nielunviljelyt määrätä ja tollaset jutut hoksata! Tietty sitä on äitinä niin kovin taipuvainen syyttämään itseään kaikesta, ja erityisesti kantamaan huolta kaikesta... Toisinaan tekisi mieli antaa huutia niille lääkäreillekin kun menevät pelottelemaan välillä tosi pienistä. Yhdellekin kaverille neuvolalääkäri julisti että hänen esikoisensa kallo täytyy leikata auki, oli muka aukile luutunut kiinni liian ajoissa. Erikoislääkäri sitten ihmetteli mistä oli kyse, kun aukile tuntui ihan selvästi ja oli ihan normaali...
Eipä meille kai tämän kummempia. Aivot lyö tyhjää täälläkin, mikään ei pysy mielessä ja uutena juttuna on tullut änkytyskin kun puhun nopeammin kuin ajattelen... Että jospa yrittäisi tänään päästä aikaisin petiin, niin saattaisi huomenna luistaa paremmin tuo ajatuspuoli... ;)
Muut nukkuu joten saan kirjoitella rauhassa hetken. Meidän Annille on tullut sellainen rytmi, että nukahtaa vasta puolilta öin. Nyt nukahti, mutta saattaa olla, että herää pian taas ja sitten kukutaan pitkään.
Meidän neiti on opetellut hanakasti liikkumista. On ollut hitaan lainen. Nyt vasta kääntyilee sujuvasti kumminkin päin, eli mahalleen ja seläleen. Sängyssä ollessa huomaa, että haluaa kurkistella laidan yli. Laittaa kättäänlaidan yli ja jalkaakin tarjoaa laidan yli, eilen taisi tehdä den ensimmäistä kertaa. Mietin, että kohtahan se pitää pohja jo laskee alas. Ei ryömi vielä. On pitemmän aikaa kääntyillyt akselinsa ympäri ja nyt jo sujuvasti kääntyilee akselinsa ympäri. Hampaita ei oo vielä kuiin alhaalla kaksi.
Kiinteiden syömisestä sen verran, että Anni syö bataattia, broileria, riisiä ja mustikkaa irvistäen. Maitoallergia todettiin kuukausi sitten ja Nutri-Soijaa käyttää ruuissa. Ei suostu juomaan pullosta sitä sitten millään. Rintaa syö edelleen hanakasti. Nyt on alkanut öisinkin sitä lussuttamaan.
Nla lääkärissä kehitys oli ihan ok. Painoa oli 9420g, pituus 71cm py 46cm. Seuraavan kerran sitten elokuussa neuvolaan allergian takia kontrolloidaan mitat.
Huomenna mies ja kaksi isompaasiskoa lähtee viikonlopuksi mökille ja vauvan kanssa jäädään kahdestaan kotiin. Kivaa.
Hyvää yötä.
Miranneli ja tytöt
Anteeksi omanapa, tulin vain kertomaan kuulumiset nopsasti.
Veikalta ei enää kuulunut sivuääniä sydämestä, eilen käytiin lääkärissä. Hän kuunteli ja kuunteli, eri puolilta jne. eikä kuullut mitään poikkeavaa. ONNEKSI! Sanoi että luultavasti meneillään ollut tulehdus oli sen aiheuttanut. Ja tänään saatiin sitten nieluviljelytuloksetkin ja streptokokki oli hävinnyt! Todella huojentunut olo, enpä voi muuta sanoa :-)
Oikein ihanaa viikonloppua kaikille lokakuisille!
Yrjö ja Veikka (ensi viikolla 9 kk)
Terveiset lokakuisille. Olimme viikon lomalla ja nyt palasimme tietokoneen ääreen ;)
YKÄ: Hyvä, ettei ollut mitään vakavaa. Tosin veljelläni (27 v) on ollut koko ikänsä sivuääni, eikä se ole tarkoittanut yhtään mitään. On vaan sellainen sydän! Sporttinen kaveri on.
KYSYMYS: Sydämistä keuhkoihin: VINKUUKO teidän vauvojen keuhkot, kun ne oikein huutaa (esim. kaatua kopsahtavat ja pelästyvät ja hirvee huuto?) Meillä on sellaista, en oikein tiedä mitä pitäisi ajatella. Täytyy neuvolassa kysyä.
Meillä on muutto taas edessä viikon päästä (muutettiin silloin maaliskuussa ulkomailta Suomeen). Sitten muutetaan myös neuvolaa. Ja jotta muutoksia ei olisi liian vähän, hehe, niin reilu kuukausi vielä ja sitten alkaa työt minulla, uusi työ ja työpaikka ja pojalla alkaa perhepäivähoito. Mun elämässä on tosin aina ollut aika lailla vauhtia ja muutoksia, joten eiköhän tämäkin mene ilman sydäninfarktia,) Hoppas det.
Poju: Meillä lomaviikolla poika edistyi hurjasti. Nyt konttaa ihan oikeasti ja istuu jämäkästi. Istahtaa itse, lähtee konttaamaan istuma-asennosta. Proud parents... ;)
Nyt töllöä tuijottamaan,
AJL + poju, ensi viikolla 8kk
Meillä on neidin 8 kk neuvola + lekuri huomenna. Onkin hyvä vähän miettiä sitäkin silmällä pitäen vauvan taitoja ja kehitystä :)
- istua nököttää tukevasti
- lempijuttu on nauraa käkättää isoveljen tempuille
- saa itsensä liikkeelle taaksepäin ja pyörii napansa ympärillä, muttei siis varsinaisesti ryömi
- alhaalla kaksi hammasta
- päristelee, ähkii ja "hiihittelee", vähän myös jokeltelee vokaalintapaisia
- syö jo kaikenlaista, mieluiten hedelmä- ja marjasoseita (purkista tottakai), mutta hyvin uppoaa myös jo vähän karkeammat liha/kala vihannesruuat. Kaurapuuro on aamujen ja iltojen suosikki.
Mukavalta tuntuu kun on pitkä kesä edessä ja töihinpaluu vasta syyskuussa. Vielä pari kuukautta sitten ajattelin, että tästä hommasta ei tule mitään kun tytsä heräili öisinkin muutaman tunnin välein tisuttelemaan. Nyt yöt ovat pääsääntöisesti täyttä unta klo 21-07. Tutistakin jo vieroitin ettei mene yöt tutin etsimiseen. Olen ollut tyytyväinen ratkaisuun. Ainoana miinuspuolena pitkien automatkojen teko vähän vaikeutui, kun joutuu kuuntelemaan turhautunutta kitinää ja suoraa huutoa, mutta eipä tarvii niin usein lähteä pitkän matkan taakse anoppilaan. Taidetaan siis olla vielä plussan puolella vieroituksen suhteen ;)
Mukavaa menoa! Loppuviikon helteitä odottaen, Kolmeviis ja tytsä
Mieltä kalvaa nyt ikävä tunne että jotain on unohtunut, ja se saattoi olla tärkeääkin. Hmmmm.... No, jospa se tässä kirjoitellessa palaisi mieleen...
Meillä onkin juuri sopivasti vauva ottanut "edistysaskelia", joten innolla listaamaan:
*Konttaa!! (Tänään ekaa kertaa)
*Eka hammas! (Eilen, ja itkua riittää)
*Nousee polvilleen (perjantaina ekaa kertaa)
*Ärisee ja örisee (tosi naisellista ;)
*Syö erityisen mieluusti puuroa, tänään ostin jo sitä vähän karkeampaa kamaa, ja muutenkin ollaan pikkuhiljaa siirtymässä niihin 8kk ruokiin, hedelmäsoseet kyllä edelleen avittavat liharuokien syömistä... Pientä maitolakkoa (sekä tissin että pullon kera) on ollut ilmassa, liekö hampaiden syytä?
Vielä ei istu kovinkaan tukevasti, eikä muuten tajua pinsettiotteesta yhtään mitään. Sitä olen vähän yrittänyt riisimurojen avulla opettaa, mutta tyyppi vaan huitoo murot menemään...
Oi voi, kuulin juuri että kaveri on saanut toissapäivänä tytön, vaatimattomat mitat 58cm ja 4700g! Uijui, ja esikoinen vielä... Eivät olleet mahtuneet kotiintulovaatteet päälle, oli isän tarvinnut käydä hakemassa kotoa vähän isompaa... ;)
Muitakin iloisia uutisia olen tänään saanut: huomasin että syksyllä alkaa sellainen koulutus jota olen etsinyt jo kolme vuotta! Jippii! Iltaopintoja luvassa, jos vaan pääsen ko. opinahjoon (pitäisi päästä mutta ainahan niitä ylläreitä tulee). Tulee vähän kaivattua säpinää ja aivojumppaa elämään.
Hitsi vieköön, voiko vauvan tosiaan jo vierottaa tutista? Eipä ollut tullut mieleeni, manaten vaan aina heräämme nostamaan tuttia... Pitääkin pistää harkintaan. Esikoinen (2v) imee edelleen peukkua, ja siinähän onkin tekeminen että siitä tavasta päästään... Ei meillä kyllä mikään kiire ole, ei siihen puoleen.
Ei tule mieleen se juttu joka oli unohtunut. Kirottua. Mutta nyt tarttee ryhtyä ruoanlaittoon. Näkymiin kuulumiin siis!
Heips!
Olen käynyt jo pidempään lukemassa teidän juttuja, mutta en ole saanut aikaiseksi kirjottaa...
Eli meidän poika on nyt viikkoa vaille 8kk. Aika on menny ihan tajuttoman nopeesti, vastahan mä synnytin!
Jos nyt noita taitoja listais:
*liikkuu pääasiassa kierimällä
*mahalla ollessaan vähän matkaa peruuttaa
*pyörii napansa ympäri
*jokeltelee tavuja (tänään sanoi selvästi EI, kun kysyin aamulla että syötkö vielä puuroa)
*päristää ja kurlaa
*viheltää
*istuu tukevasti kun laittaa, mutta ei vielä itse nouse
*pinsettiote onnistuu melko hyvin
*halaa ja sanoo samalla "aaaa" ja hamuaa poskea
Liikkumisen suhteen poitsu ei tunnu pitävän mitään kiirettä, ei tunnu olevan suurempaa kiinnostusta yrittää päästä eteenpäin. Kierien menee kyllä kovaa vauhtia, mutta siinä ei paljon kontrolloi mihin menee. Puhelahjat näyttäis tällä hetkellä olevan se vahvempi puoli.
Ihanaa kun kesä tuli, eilen testattiin ekaa kertaa vauva-allasta ulkona ja poitsu tykkäs kun sai viilennystä. Vauvakeinussa ja hiekkalaatikolla on viihdytty myös. Kivaa seurata kun kaikki on niin uutta. Kuinka ihmeellinen voikaan olla kärpänen!
Nyt kuulostaa siltä että äitiä tarvitaan, joten täytyy mennä!
-Mingu ja Onni
Ihania kesäpäiviä ollut nytten ja taitavat jatkuakin vielä :)
Meidän tylleröinen taitaa seuraavaa, kun ikää on 8kk ja viikon verran yli:
- istuu tuetta (ei kuitenkaan itse nouse istumaan)
- "ryömii" taaksepäin ja napansa ympäri, eteenpäin menoa ei vielä ole hoksannut
- juttelee tavuja "täätä täätä, papapaappa" jne
- raakkuu ku pieni varis ;)
- harjottelee sormineen syömistä, pinsettiote löytynyt ja nyt onkin rusinat ja herneet yksiä suurimmista herkuista
- juo itse pullosta, nokkamukista juomista harjoitellaan ja siitä vielä useimmiten suurin osa juomasta menee syliin
- meidänkin vauva halailee <3
Aargghh, meidän päivähoitoasiat ne vaan on ihan auki edelleen. Rasittavaa tämmönen epätietoisuus. Ja suorastaan v*****aa, ettei sillä näköjään olekaan mitään vaikutusta,milloin sen hoitopaikkahakemuksen jättää. Mie kun jätin hakemuksen jo viime vuoden puolella.
Nyt huomasin sunnuntain lehdessä mielenkiintoisen työpaikkailmoituksen ja mietinkin, että laitanko hakemuksen vai en.. Työ olis varmasti 10 kertaa haastavampaa, vaikeampaa, mutta toivottavasti myös palkitsevampaa kuin nykyinen työni, mutta toisaalta kun on se kolmas lapsi vielä ehkä toiveissa, niin uusi työ tietäisi ainakin vähäksi aikaa noiden vauvahaaveiden lykkäämistä myöhemmäksi. Ja pelottais kyllä hitosti mennä aivan uuteen työpaikkaan suoraan mammalomalta, kun aivot on ollu narikassa kohta jo vuoden. Mitäs mä enää mistään tietäsin tai mitään muistaisin?? Vanhassa paikassa tuo sentäs vielä ymmärrettäisiin ja saisin rauhassa palautua takaisin työkuntoon, mutta tuo uusi tehtävä edellyttäisi kyllä huomattavasti terävämpää aivotyöskentelyä, mihin ehkä nyt kykenisin. Toisaalta, uuteen tehtävään kyllä aina perehdytetään ja siihen koulutetaa eikä uuteen työhön siirtyminen koskaan helposti käy vaikka vaihtaisi työpaikkoja lennossa.
No, nää nyt meni jo niin mamman omaan napaan, että pahoittelen..
Onkos kukaan muu menossa äippälomalta täysin uuteen työpaikkaan?
Jees, taitaaki typy herätä päikyiltä.
Miten muuten tutista voi vierottaa? Meidän esikoinen kun itse hylkäsi tutin 5 kk iässä ja nyt tää kakkonen imuttelee tuttia edelleen (onneks ei tarvi öisin sitä käydä nostelemassa kuin hyvin harvoin), niin mielessä on monesti ollut, että olisikohan jo syytä siitä hankkiutua eroon
S ja tylleröinen
.. eli olen ollut myös enemmän lukupuolella. Nyt tuntuu, että aikaa on tähänkin kun vauva jo viihdyttää jonkin verran itseään.
TUTISTA VIEROITUKSESTA: itse ainakin huomasin, että me käytettiin tuttia "turhaan" ihan pieniinkin vinkaisuihin, jotta tytsä ois hiljaa ja nätisti. Varsinkin mies harrasti sitä... Joten ajattelin, että mahtuuhan maailmaan ääntä ja tein itseni kanssa sopimuksen, että jos meidän poppoo kestää tutitta 3 vrk, niin sit sitä tuttia ei meille enää takaisin tule. Ja 3 vrk meni ihan iisisti suuremmitta napinoitta. Mies näytti vähän happamalta tosin.
Suurin ponnistus oli tietysti nukkuumaanmenon aikana, kun oli tottunut saamaan tutin suuhun. Pari kolme iltaa sitten ihmeteltiin missä tutti on, mutta sitten alkoi tulla uni silmään ilmankin. Ja imetän vielä - siihenkin jo pelkästään rauhoittuu hyvin.
Päivisin tytsä kyllä laittaa suuhunsa kaikkea mitä vain saa, varsinkin lelujen pesuohjelappuja. Sormia ei pidä suussa mitenkään huolestuttavasti enkä ole huomannut että sormia imemällä lohduttaisi itseään.
Jaha, nyt menoks.
Kolmeviis ja tytsä
Meillä ollaan viikon verran yli 7kk..
Osaa seuraavia asioita..
* Peruuttaa, menee akselin ympäri, kierii
* Syö kaikkea mitä annan, myös karkeampaa, puuroista tykkää.
* Pinsettiote on löytynyt maissinaksuja nostellessa.
* Sanoo äittä, vauva...jotain sinne päin
* Huutaa, kiljuu kovasti. Virkayskä on tullut kuvioihin
* Puhaltaa, matkii monenlaista...kuten heiluttaa itsensä suuntaan kylläkin..
* Taputtaa kun käskee, tykkää kun tanssitaan tänään taputti kun tanssi
loppu.
* Heijailee konttausasennossa
Jesse on nyt 7kk ja 1vk ikäinen....
Osaa:
* Ryömii, kovaa vauhtia ympäri asuntoa
* Juo itse nokkamukista, tuttipullostakin osaisi, mutta ei viitsi?
* Päristelee niin, että kastumisvaarassa on kaikki metrin säteellä
* Jokeltelee, juttua piisaa koko ajalle kun on hereillä
* Syö hyvällä ruokahalulla kaikkea, mitä tällä hetkellä voi syödä
* Heijaa itseään konttausasennossa, kynnysten yli mennään nykyisin "hyökkäämällä" konttausasennosta mahaliukuun
Muutoin ei meille kummoisempia...Pitäisi nuo pakkaushommat aloitella, kun muutetaan kesäkuun loppupuolella, kivaa! Varsinkin tuo pakkaaminen uhmiksen ja himpun verran mammassa kiinni olevan 7kk:n kanssa.....
Meillä muuten herätään kuin nakutettu joka ikinen aamu klo 5.50! Ja ihan väsynyt poika nousee väen vängällä siihen aikaan ylös...Sitten saa jo klo 8 aikaan laittaa ekoille päikkäreille, ärtsyä! Kun ei tunnu mitenkään tuo rytmi nyt kääntyvän kaksille päikkäreille.....
Allergioita ei ole ainakaan vielä selvinnyt lisää! Tällä hetkellä Almironin lisäksi syödään bataattia, pottua, ruusunmarjaa, riisiä, possua ja maissia. Maissin kanssa pitää olla varovainen, se kun viimeksi saattoi oireita aiheuttaa, mutta kokeilen nyt silti, jos saisi maissinaksut kehiin=D Jos nimittäin ollaan eri aikaan ruokapöydässä kuin pikkuherra, niin toisella reppanalla suu napsaa, mutta mitään ei oikeen voi antaa....Ellette keksi jotain helppoa ja kivaa sormiruokaa noista tällä hetkellä listalla olevista ruoka-aineista......
Mukavia, lämpöisiä kesäpäiviä kaikille!
Eihän anneta pinon kuihtua kasaan!!!
Kiiuli&Jesse
Kiiuli: mitähän noissa riisikakuissa on? En sen tarkemmin tiedä, tuli vaan mieleeni kun kaveri antoi lapselleen mieluummin niitä kuin maissinaksuja koska jälkimmäiset sottaavat niin paljon... Löytyisiköhän suolattomia perunalastuja? Vinkeä ajatus... :P
Sanna mietti työkuvioita. Minulla kun ei ole työpaikkaa johon palata, niin uuteenhan se on sitten pakko mennä. Innolla odotan! Se on tosin vasta vuoden vaihteessa edessä, että ans kattoo sitten.
Me käytiin tänään katsomassa tonttia, ja nyt kovasti mietimme haluammeko todella sitoa itsemme omaan taloon vai pitäisikö sittenkin pysyä vuokralla ja elää "huolettomasti". Paikka oli todella kaunis, juuri sitä mitä haluaisimmekin, mutta mutta... Sekin on vaan faktaa ettemme voi loputtomiin asua tässä nykyisessä asunnossa, eikä nykyinen alueemme ole hyvällä tahdollakaan lapsiystävällinen. Tässä pitää nyt panna mietintämyssy tosissaan päähän. Ja räknäillä mihin rahat riittävät...
No mutta, raparperipiiras odottaa... Namskis!
Mahtava kesäsää täällä onkin ulkoiltu tytön kanssa paljon. Hassua kun se osaa jo istuksia hiekkalaatikolla ja leikkiä. Myös nurmikon tutkiminen ja keinuminen on kivaa.
Vastailenpa vielä viime ketjun aiheisiin.
MIEHISTÄ oli puhetta. Mua kanssa välillä ärsyttää kun tuntuu että korjaan myös ukon jälkiä samalla tavalla kuin tenavankin. Usein, jos miehellä on kiire aamu, niin aamupalan jäljiltä keittiö on kuin pommin jäljiltä, ja mä sit raivaan. Samoin taas on ruvennut jäämään vaatteet lattialle olohuoneen lattialle, pitäisi taas muistuttaa näistä asioista mut inhoon nalkuttaa. Sit tuossa välillä mua ärsytti tosi paljon kun meni päiviä että mies ei nähnyt tyttöä käytönnössä ollenkaa, eka se oli töissä ja sit harrastamassa niin että tyttö saattoi olla jo nukkumassa kun hän tuli kotiin. Ymmärrän kyllä, että hänellä on välillä tosi raskasta töissä eikä sit jaksais enää olla lapsen kanssa päivän päälle, mutta kai sitä nyt vois ottaa joka ilta edes tunnin aktiivista aikaa oman lapsensa kanssa. Nyt tilanne on ollut vähän parempi, kun miehellä ei ole ollut niin raskasta töissä niin hän on enemmän viettänyt aikaa tytön kanssa.
Vaategallup: T-paita, farkut ja huppari. Nyt lämpimällä farkut ja perustoppi tai toppi ja hame. Ei mitään kovin ihmeellistä ole päällä, kun vaatteiden on pakko olla mukavia ja helppoja puhdistaa. Ennen vauvaa pukeuduin kyllä nätimmin vapaa-ajallakin. Mustakin on kiva ajatella (ainakin AJL tunsi samoin)että kun menee töihin niin saa taas pukeutua paremmin. Kun on lähdetty kahdestaan miehen kanssa johonkin niin sit olen laittautunut ihan kunnolla. Mehän vietettiin yksi yö Hesassa juhlissa ja hotellissa kahdestaan, oli kyllä kivaa. Seuraava kerta jo ehkä kahden viikon päästä. Äitini oli tytön kanssa, ja hyvin meni. Tosin tyttö vaikutti loukkaantuneelta kun tultiin kotiin, ei eka hymyillyt eikä vaikuttanut ilahtuneelta. Nyt la meille tulee MLL:n hoitaja, ja mennään miehen kanssa elokuviin.
Meillä on ollut parin viikon ajan maailman helpoin lapsi. Se on nyt sellaisessa vaiheessa, että oma lelut kiinnostaa.Tyttö saattaa leikkiä koko hereilläoloajan itsekseen leluillaan! Saattaa mennä jopa omaan huoneeseensa ja tutkia siellä tavaroita itsekseen. On ollut myös superiloinen ja ihana - kunnes toissapäivänä alkoi taas yläikenet vaivaamaan (viimeksi vaivasi 2 vkoa sitten). Nyt on 2 päivää ollut kärttyinen ja itkuinen, kipulääkkeestä huolimatta. Ja on herännyt klo 5 itkeskelemään. Yläien on kyllä karseen näköinen, tosi turvonnut. Toivottavasti hampaat nyt puhkeasi pian.
Mitä tyttö osaa:
- konttaa
- nousee seisomaan tukea vasten
- istuu ja nousee itse istumaan
- juttelee erilaisilla äänteillä
- kiipeää lattialla syliin ja halaa
- osaa pinsettiotteen
- syö hedelmiä, jugurttia, marjoja ja puuroa, ei edelleenkään vihanneksia eikä lihaa. Ei syö karkeaa ruokaa.
Suhnille tsemppiä asumismuodon harkintaan, nuo on isoja juttuja. Kaikessa kun on puolensa..
Niin joo, tänään oli lääkärineuvola. Pituus 70,7 cm ja paino 8500g.
Riza ja tyttö 7 1/2 kk
Onpas taas ollut hulinaa - ja ihana sää! Vauva tuntuu kärsivän kuumasta, taaperolla vaan vauhti kiihtyy. Jos se on edes mahdollista... Ei tunnu enää oma maito vauvalle riittävän, iltaisin juo suurella himolla ensin molemmat tissit ja sitten vielä pullollisen korviketta. Saas nähdä kuinka kauan jaksaa vielä tississä roikkua. Minun puolesta ei ole kiire vierottamisen kanssa, mutta en myöskään kovin vastustele vaikka rinnasta luopuisi heti huomenna...
Vauvalla on menossa kova kehityskausi, ja tällä viikolla on jo tullut toinenkin hammas, tyttö nousi seisomaan (tukea vasten tietty) ja tänään vielä istahtikin. Jännää kun kaikki nyt tapahtuu rytinällä! Saa taas käydä kämpän läpi polven korkeudelta, tänään tuo ehti jo löytämään neulepussin (ja tutustumaan vähän lankoihin ja sukkapuikkoihin) ja repimään lehdet lehtikorista... Jee jee, tästä se tihustelu sitten alkaa, kaiken laisia töllin töitä tiedossa... ;)
Nyt JUOMAAN! Koko ajan on jano, ja silti tuntuu että vauva imee rinnoista pelkkää hikeä... :S
jos vihdoin saisin viestin perille. Olen jo monesti kirjoitellut pitkät pätkät mutta kun olen yrittänyt lähettää viestiä niin se on hävinnyt kummasti. On se ihme että aina minun kohdalla tehdään parannuksia ja korjauksia sivuilla. Annoinkin siitä jo palutetta, ei sitä ole kahden pienen kanssa aikaa uusiksi aina kirjoittaa. Uusia salasanojakin olen tilannut varmaan kymmenen.
Olen vastaillut monenlaisiin kysymyksiin...
Viimeksi taisin kirjoittaa mitä meidän vauva osaa =).
-ryömii ympäri asuntoa, seuraa sinne missä muutkin ovat(itse paljon keittiössä)
-konttausasento ja karhunkävelyasennot ja venytykset mieluisia.
-pääsee itse istumaan ja pönöttää milloin missäkin. On ylpeä taidostaan ja käy itstumassa olkkarin lattialla useasti pikkukakkosen aikaan.
-taitaa pinsettiotteen. Täytyy pitää pöydänalunen siistinä ettei löydä leivänpalasia taikka makarooneja (kun on se vilja-allergia).
-kurkottelee kaikkea ja yrittää käsillä nostaa itseään
-jokeltaa vastavuoroisesti. Minusta sanonut jo monesti "äiti", mies eilen väitti että sanoi "isi".
Ihanaa, kun tänään on perjantai. Illalla lähdemme mökille. Lauantaina lähden vanhalla kotipaikkakunnalla tyttöjen kanssa terassille. Olen viimeksi "ulkoillut" tyttöjen kanssa vuoden 2007 tammikuussa. Jo on aikakin!!! Saa nähdä miten tissitakiainen pärjää kun ei pullosta vieläkään juo. Tässä jo mietin mitä laitan päälleni, ja mitä juon =). Ostin makeet korkeat bilesandaalit, mahtaakohan käyttö jäädä yhteen kertaan ja osaanko edes niillä kävellä...
Yöt ovat onneksi rauhoittuneet (tämän kun sanon ääneen, mitähän mahtaa seurata). Kolme yötä on mennyt nyt yhdellä yösyötöllä =). Itsekin on jo pikkaisen pirteämpi ja tietenkin aurinkokin tekee tehtävänsä. Rakastan kesää ja lämpöä. Koskaan ei ole liian kuuma!
Riza, taisit kertoa että teillä on uusi upea jahti?? Miten tyttö viihtyy veneessä ja kuinka pitkiä reissuja olette tehneet? Meillä kun on pieni vene ja tahtoo isomman!!!
Mutta nyt puuron keittoon. Aurinkoista viikonloppua kaikille,
J ja mussukka
Meidän junnu (syntyi marraskuun 07 puolella) on 7 kk vanha ja
-kääntyy mahalleen (4 kk)
- konttausasento, karhukävelyasento (6 kk)
- peruuttelee mahallaan, mehee akselin ympäri (5,5- 6 kk)
- istuu asetettaessa istumaan tuetta (6,5 kk)
- huutaa, kiljuu, pärisee
- pinsettiote
- syö kaikkea ja paljon
- nukkuu tällä hetkellä tosi hyvin
Että ihan kivasti menee. Konttaamisen opettelu on viime päivinä edennyt, menee jo eteenpäin niin että hyppää konttausasentoon, menee mahalleen (= liikkuu siis eteenpäin tässä), taas konttausasentoon, vartalonsuoristus mahalleen (eli liikkuu eteenpäin). Joskus työntää myös mahallaan varpailla itseään eteenpäin jos jokin esine oikein kiinnostaa.
terv AJL
Juhannus se oli ja meni, me satuttiin valitsemaan ilmeisesti oikein hyvä paikkakunta jussin viettoon tuolta kaakkois-suomesta, kun nimittäin aurinkoa piisas lähestulkooon koko juhannuksen ajan. :)
Meidän typyllä on huomenna 9kk lääkärineuvola. Mielenkiinnolla odotan, millaiset on tylleröisen strategiset mitat, kun niin hitaasti tuntuu neiti kasvavan.
Miten taas unohdin kaiken, mitä piti kirjotella? Neiti yrittää käydä päikyille ja itkuhälystä raikaa välillä palosireeniäkin kovempiääninen kirkuminen, välillä hää kikattaa ja välillä taas huutaa. Se ehkä vähän häiritsee tätä ajatuksen juoksua (etenki ku mies vastaa nukuttamisesta ja ite yritän muka olla kiinnittämättä huomiota ja neuvomatta..).
Äh, ei oikeesti tuu tästä kirjottamisesta mitään. Tulipa nyt pinoa nosteltua kuitenki. Mukavaa alkanutta viikkoa!
S