~~Lokakuisten KESÄKUU ~~

Joachim: Veneilystä, no ei se ihan jahti ole mutta mun mielestä tosi hieno:) Vene on siis 6 metrinen ht- vene (yamarin), jossa on edessä nukkumistilat 2aikuiselle ja lapselle. Tämä on toiminut vauvan kanssa tosi hyvin. Ensin se istuu isän sylissä rintarepussa ajamassa ja maisemia katsellessa niin kauan kuin viihtyy. Sitten menen itse keulan kajuutta-osaa istumaan ja laitan vauvan köllimään keulan patjoille (pidämme niitä levitettynä sänky-asennossa). Mukana on leluja, ja tyttö puuhailee niiden kanssa samalla tavalla kuin kotona, ja jossain vaiheessa sitten sammuu ottamaan pienet torkut. Ruokaa ja juomaa on tar vittaessa vauvalle mukana. Tyttö on viihtynyt oikein hyvin kyllä. Pari ekaa kertaa hän jännitti vähän mutta nyt on tosiaan ihan kotonaan. Tällä kokemuksella vauvan (tai pienen lapsen kanssa ylipäätään) veneen ostossa kannattaa huomoida että veneessä on jokin tila, missä lapsi voi leikkiä. Joissain venemalleissahan makuupatjat on kannen alla, mikä ei ole mun mielestä kovin käytännöllistä lapsen kanssa. Meidän veneessä on tosi kiva kun lapsi voi leikkiä tai nukkua keulan patjoilla mutta näkee kuitenkin vanhempansa koko ajan ja näkee uloskin veneestä. Meidän pisin reissu taitaa olla nelisen tuntia, käytiin retkellä eräässä saaressa, eväät oli mukana. Tarkoitus olisi kesän aikana tehdä ainakin yksi pitkä retki, vaikkapa Päijännettä pitkin Jyväskylästä Lahteen.

Ihanaa että meitä lokakuisia löytyy vielä ja lämpimät tervetulotoivotukset uusille Mingu ja kolmeviis! Jatketaan hyvää ketjua vielä pitkään!



Veikalla TAAAAAS nuha!!!!!! Minä en oikeasti enää ymmärrä mikä on vialla kun jätkä on koko ajan räkätaudissa. Ei kai se voi johtua siitä että olen antanut pojalle (vain) yöksi Nasolin-tippoja, kun on ollut nuhainen tai siitä että olen niistänyt nenäänsä Nenä-Friidalla aamuin illoin ja väliin päivisinkin? Lisäksi jäbä on ollut tosi kiukkuinen viimeiset kaksi päivää. Yläikenet kyllä pullistelee, mutta ehkäpä tuolla nuhallakin on osuutensa. En muista että poika olis ikinä ollut näin kärtty kun nyt. Ei kestä minkäänlaisia vastoinkäymisiä, heti alkaa kitinä. Toivottavasti hellittäis pian, näkee ettei toisellakaan kivaa ole todellakaan :(



Mies on isänsä ja veljensä kanssa kalastamassa koko viikonlopun ja anoppi on meillä mun ja lasten seurana. Kivasti on mennyt, ollaan oltu lähinnä kotosalla, yritin tänään kuntosalille mutta pöljänä en käsittänyt tarkistaa moneenko asti ko. sali on auki ja sehän oli tietty mennyt juuri kiinni kun pihaan kurvasin. Huomenna uusi yritys...



Jaa, taidanpa hiippailla sängyn puolelle, esikoinen nukkuu mun vieressä ja Veikka pinniksessä sängyn vieressä kun anoppi nukkuu hänen huoneessa. Ihana toisaalta kun molemman ipanat on lähellä :D :D



Hauskaa loppuviikonloppua lokakuisille ja toivottavasti pysytte terveinä!



Ykä ja Veikka 8 kk

Joopa joo, kuulostaa tutulta tuo Ykän mainitsema kärttyisyys. Meidän neito on tänään keskittynyt huutamiseen, ja välillä HUUTAMISEEN, sitten taas huutamiseen. Sillä on oikeasti niin kova ääni että korvat halkeaa. Hermot ovat totaalisen riekaleina, itku on silmässä koko ajan ja sulkaata kuluu...

Luulen että sillä on taas tulossa hampaita. Tai sitten sillä on masu sekaisin (on tullut yllättävän paljon tuotoksia). Nenäkin vuotaa (taas), se voi kokemukseni mukaan liittyä myös niihin hampaisiin, mutta voipa olla ettei nyt ole siitä kyse koska esikonkin nenä vuotaa. Johan me oltiinkin kaksi viikkoa terveitä.



Huomenna olisi neuvolalääkäri. Ei huvittaisi mennä, kun siellä on taas vastassa lääkäri joka ei tiedä lapsista hölkäsen pöläystä. Se on juuri siirtynyt tk:ssa neuvolaan, ja viimeksi (kun vauva oli 6viikkoa) tutki tytön paljaalla pöydällä (kätevästi siinä näppiksen vieressä)... Luottamusta herättävää... ;)



Voi voi. Tässä oli muutaman päivän jo niin kivaa, ja nyt on kaikki mehut täydellisesti menneet tuon huudon takia. Toivottavasti huomenna on PALJON parempi päivä. Miehelläkin on tietenkin uransa tärkein päivä huomenna, joten turha toivoa että se tulisi ajoissa tai olisi jotenkin käytettävissä. Että voi kun olis jo perjantai... Johan tässä on tätä viikkoa eletty ihan riittämiin... ;)

taivas on aivan harmaa ja sadettakin varmaan luvassa. Tylsää. Kyllä se aurinko kummasti piristää. Onneksi tuli viikonloppu vietettyä mökillä veneillen ja terassillakin tuli pyörähdettyä =).



Ennätys tehtiin yöunissa edellisyönä. Eka herääminen/imetys oli vasta 0500!!! Kaverin vajaa neljäkuinen on nukkunut jo yli kuukauden kokonaisia yöunia. Viime yönä taas heräiltiin useamman kerran. Nuhan lisäksi on tullut yskä joka vaivaa vain öisin.



Tänään on neuvolalääkäri ja soitin eilen neuvolatädille ja kysyin että voimmeko tulla kun vauvalla on nuha. Sanoi että meillä on päivän viimeinen aika ja lääkäriajat ovat kortilla, uuden ajan saisi vasta joskus ensi kuussa. Hassua kun olimme juuri kasvukontrollissa (vilja-allergian vuoksi) ja nyt taas mennään ja 8kk täyttyy vasta juhannuksena.



Millaisia juhannussuunnitelmia teillä on ?



Me olemme mökillä. Kutsuimme kaveripariskunnan joilla samanikäinen lapsi kun meidän esikoinen. Luultavasti myös esikoisen kummit tulevat lapsensa kanssa niinkuin joka vuonna. Eli rauhallisesti lasten ehdoilla. Veneilyä, onkimista, grillausta, saunomista ja aaah niitä ihania muurikkalettuja jotka jäävät itseltäni väliin tänä vuonna. Kaikissa herkuissa on viljoja =(.



Mukavaa päivää, J

heips



Meillä on kolmena aamuna herätty viideltä. Mahtavaa. Olen helvetin väsynyt. Öisin tyttö herää kerran syömään, mutta jo yhden maissa nyt viime aikoina. En tiedä herääkö nälkään vai herääkö muuten vaan jo niin aikaisin syömään. Pitäis kun kohta lopettaa siltä ne yösyötöt. Mutta kun tuntuu, että sillä on nälkä. Tyttö syö 4 kiinteää ateriaa päivällä joten ei kai pitäis olla nälkä enää öisin.



Nyt ei olla huudettu hampaita muutamaan päivään, mutta luulen että ne vähän vaivaa edelleen kun on nukkunut niin vähän. Hampaita onkin tulossa ainakin 3 kerralla, 2 ylös ja 1 lisää alas.



Ärsyttää kun tuo nukkuminen ei ala paranemaan, tuntuu että huononee vaan mitä enemmän ikää tulee. Ja mä meen töihin 3 kk päästä... Kiva, että Joachimilla on yöt rauhoittuneet.



Juhannuksesta: ollaan kotona ja veneillään, tai sitten mennään anoppilaan. Ei mitään ihmeitä.



Riza ja tyttö 7kk vko

No onpas sentään lohdullista ettei muillakaan ole pelkkää auvoa... ;) Eilisen kruunasi vielä viime yö, jolloin tyttö heräsi kuusi kertaa. Voi prkl... Aamulla otti jo niin koville etten jaksanut edes lähteä esikon maaliskuis-porukan tapaamiseen, vaikka olin sitä jo kovin odotellut. :(



Neuvolaan mentiin sentäs, ja se olikin positiivinen yllätys. Uusi lääkäri, ja vieläpä ihan mukava! Jipii! Neidin mitat ovat nyt 8250g, 69,7cm ja pipo 44cm. Tuo paino oli ihan positiivinen ylläri, päästiin taas nousevalle käyrälle. Siro tyttönen meilläkin kuitenkin - ainakin esikoiseen verrattuna.



Juhannuksena meidät on kutsuttu kaverin valmistujaisia viettämään. Tiedossa on pienet juhlat, nuotiolla istuskelua ja saunomista, sekä tietysti hyvää ruokaa. Illaksi tullaan varmaan kotiin, aika rauhallista tietysti oltava lasten kanssa...



Me ollaan lähdössä miehen kanssa viikonloppuna Tallinnaan ihan kaksin, mun vanhemmat tulevat hoitamaan lapsia. Ollaan poissa kokonainen vuorokausi, ja nyt mua on ruvennut jänskättämään miten ne pärjää jos vauva jatkaa samaa rataa huutoa ja heräilyä. No, kai ne pärjäävät. Onhan niitä kaksi, ja sehän on vaan vuorokausi. Mulla on suuret odotukset piiiiitkistä aamu-unista... ;)

Tiistai-iltaa vietellään jäätelöä syöden ja netissä surffaillen ;-)



Veikan nuha alkaa olla paranemaan päin eikä hampaat ole vieläkään tulleet esiin. Tänään on ollut ihan mukava poika, ei niin kärttyinen enää.



Joachim, hienoa että teillä on rauhoittuneet yöt. Toivottavasti sama tahti jatkuu.



Suhni, minäkin olen menossa Tallinnaan lauantaina! Menen ystäväni kanssa shoppailemaan ja yöelämää katselemaan ja hotelliin yöksi. Sunnuntaina sitten kotiin. Lapset on isin hellässä huomassa kotona. Mukavaa matkaa teille! Kyllä ne isotvanhemmat pärjää vaikka päällään seisten yhden yön, usko pois. Hyvän kokoinen likka teillä.



Veikan mitat jäi kertomatta, torstaina käytiin nlalääkärissä 8-kuukautistarkistuksessa. poika on 9900 g ja 74 senttiä pitkä. Hienosti menee käyrillä, kuten esikoinenkin, joka kävi 5-vuotistarkistuksessa. Seuraava nla onkin sitten yksivuotisneuvola. Saamme tietty käydä aiemminkin, jos haluan, mutta katsotaan nyt.



Juhannuksena ollaan kotona. Joku taloyhtiöstä puhui että järkättäis pihabileet, mutta jääpi nähtäväksi. Kaveriperhe tulee grillaileen ainaki ja ehkä käydään Lintsillä. Kuun lopussa lähdetään sitten kesälomareissulle pariksi viikoksi.



Öitä!



Yrjö ja poju 8 kk

Viime yö taas perseestä. Heräs klo 23, 0.30 jolloin söi, 4.00, 5.00, 5.20 ja ylös nousi kuudelta. Mä en tietenkään nukkunut enää viiden jälkeen, en pysty jos tulee 2 herätystä tiheellä välillä. Nyt taas vois nukkua, kun tyttö on aamu unilla, mutta kun en pysty. Eilen ja tänään olen yrittänyt levätä kun tyttö nukkuu, olen maannut silmät kiinni tunnin ja yrittänyt rentoutua mutta olen liian väsynyt ja kireä nukahtaakseni.Tänä amuna vaan itkin kun nousin ylös, olen niin väsynyt ja kiukkuinen. Nyt täytyy miehen hoitaa ensi yönä heräämiset, mä laitan korvatulpat ja otan nukahtamislääkkeen.



Gallup: syökö teidän lapset vielä öisin???? Mä olen ajatellut että jos nyt jättäis yöpullon pois, ettei ainakaan heräilisi maidon toivossa. Sillä kun ei voi olla nälkä klo 00-01 kun on syöny viimeisen kerran kasilta. Tyttö syö kuitenkin 4 kiinteää ateriaa päivässä. Ja en tiedä auttaisiko päiväunien vähentäminen? Viime yöunet on tytöllä tosiaan olleet vain 9 tunnin mittaisia, ja siinäkin 2-3 heräämistä välissä. Päivällä sitten nukkuu, eilenkin 4,5 h päik käreitä. Mutta kun mä en saa nukuttua päivällä. ja miten niitä päikkäreitäkin sit vähentää, jo ei anna nukkua niin on sitten päivällä kiukkuinen.



Suhnille ja Yrjölle kivaa Tallinnan reissua, mekin suunniteltiin jos lähdettäis viikonloppuna Hesaan, sais edes nukkua aamulla ilman tuota penskaa.

Ensinnäkin jaksamista kaikille huonojen yöunien kanssa taisteleville...

Riza: Sinuna ehkä kokeilisin herättää tytön päiväunilta aikasemmin, jos sitten vaikka unta riittäisi yöksi. Alussa varmaan on kiukkuisempi päivällä, mutta luulisi että tottuu varsinkin jos ne yöunet siitä paranisi. Yösyöttöjen lopettamiseen en osaa sanoa mitään, paitsi että kyllähän noin paljon kiinteitä syövän luulisi pärjäävän jo yön syömättä. Meillä poika lopetti yösyömisen itse vähän alle 6kk. Olen kuullut että jotkut on lopettanu yösyötöt niin, että tarjoaa vauvalle vain vettä silloin kun herää syömään.

Meillä poika nukkui aikasemmin 2 lyhyet (n.30min.) ja yhdet pitkät (2-3h) päiväunet ja nyt on lyhentäny noi pitkät unet 40min.-2h. Olisin toivonu että olis jättäny toiset lyhyet unet pois, mutta vaatii kyllä noi 3 unet, muuten ollaan niin pirun kiukkusia eikä suostuta syömään eikä mitään.. Nytkin täytyy välillä pitää väkisin hereillä ennen viimesiä unia, koska muuten ei jaksa valvoa iltaan asti.

Joopa joo. Viime yö meni muuten ihan mukavasti, mutta sitten tyyppi päätti herätä 4.30. Isännän pitäisi hoitaa nää yökukkumiset, mutta se on kyllä sellainen pölkky kesken unien herätessään, että jos mitään tutinnostoa ihmeellisempää pitää tehdä niin eihän siitä mitään tule, Onnistui kiihdyttämään vauvan sellaiseen hysteriaan ettei auttanut enää muu kuin tissi (ja tietenkin myös esikko heräsi siihen meteliin). Argh! No, nukahti sitten viimein kuuden tietämillä uudestaan ja nukkuikin ysiin asti. Sitten sammahti puistossa päikyille ja kaikki näytti hyvältä kunnes yksi *@%#¤& teini kävi mökäämään vaunujen vieressä. Johan tuo ehti nukkua sen 20min, nyt vaan karjuu pinniksessään. ARGH!!! Että joo RIZA, tiedän täysin tunteen! Tekisi mieli heittää koko vauva mäkeen, turhauttaa niin paljon.



G: Teoriassa meidän vauva ei saa enää pulloa öisin. Käytännössä olemme niin väsyneitä, että annamme pullon koska siihen vauva nukahtaa heti. Ihan varmasti tyttö ei sitä enää tarvitse, syö kuitenkin niin paljon päivällä ja on ihan normaalipainoinen ikäisekseen. Kyllä tässä vaan pitää ottaa tiukempi linja. Muutenkin pitäisi ehkä antaa tyypin hakea unta itsekseen vähän pidempään ennen kuin menee nostelemaan tuttia yms. Pelkään vaan aina että esikko herää vauvan mökäilyyn, ja siitähän se ilo aina irtoaakin...

Voisit Riza varmaan tosiaan kokeilla vähentää niitä päikkyjä, etenkin jos tuppaa nukkumaan niitä myöhään iltapäivällä. Toisaalta uskoisin että päikkyjen tarve vähenee silloinkin jos yöunista tulee vähemmän katkonaiset, että mene ja tiedä sitten. Itse olen nyt päättänyt että minä en sängystä nouse ennen 6.00, herätköön ja huutakoon niin paljon kuin haluaa. Joku raja siinäkin täytyy olla milloin aamu voi alkaa (etenkin kun ekat päikyt vedellään jo seiskan pintaan jos ennen kuutta herätään).



Joopa joo. Nyt menen sohvalle pitkäkseni ja yritän saada unta. Kohta esikko herää päikyiltään, ja luultavasti herättää samalla vauvan (joka juuri viimein nukahti). Huoh...

Molemmat lapset olivat nukkumassa kerrankin yhtä aikaa ja minä pitkälläni. Olin juuri torkahtanut kun havahduin että ulkona ropisee vettä. Hemmetti, kärryt kamoineen taivasalla. Enkös sitten ampaissut pihalle sellaisella rytinällä yläkerrasta että pienempi heräsi portaiden turvaportin kolinaan.

No, nyt ollaan yhdessä ylhäällä =).



Eilen illalla kun isompi oli isänsä kanssa yläkerrassa niin kuvasin pienempää alakerrassa. Voitteko uskoa että samalla kun kuvaan niin hän konttasi ekaa kertaa. Nyt tosiaan on aivan ekat konttaukset videolla. Meidän isompi lähti suoraan (alle 9kk) kävelemään ja oppi konttamaan sitten vasta kun ikäkaverit kävelivät.



Päiväunista on paljon eri tutkimuksia. Yleensä jos nukkuu päivällä hyvin niin nukkuu yölläkin. Itse en kävisi herättelemään. Vain jos yö ja päivä ovat sekaisin.



En tajuu kun en saa itseäni ruotuun. Koko ajan tekisi mieli herkkuja. Oma viljaton dieetti sulkee kylläkin pois kaikki vehnäjauhomössöt ja keksit. Mutta ne pätkispalat, ne ovat heikkouteni. Ennen ahmin lakua mutta nyt nekin ovat pannassa. Painoni on ihan jees kun se saisi vain pidettyä. Jumpassa olen nyt yrittänyt käydä kolme kertaa viikossa. Hyötyliikunta on aika vähissä mutta hyöty on sitten kaksinkertainen kun pusken, isompi kun keikkuu pitemmät matkat laudalla.



Heitän kysymyksen kahden lapsen mammoille, näin jälkikäteen mitä tekisitte toisin/ mihin olette tyytyväisiä esikoisen ollessa pieni?



Nyt tuli huuto, täytyy mennä. Palaan taas...

J

Toivottavasti saan tämän viestin taas perille. Olen käynytkin lukemassa teidän muiden kuulumisia täällä, mutten ole saanut aikaiseksi laittaa viestiä. Tuntuu että koko ajan on hirveä kiire ja on päiviä, jolloin minuutin välein kuuluu jostain suunnalta "ÄITI", "ÄITI", ja pää on hajota. Lisäksi pikkuneiti 7kk 2vkoa mennä viuhtoo ympäriinsä ja hänen peräänsä on pakko katsella kaiken aikaa...

Oma pää ei kestä sitä, että kotityöt, joita koettaa saada tehdyksi, joutuu keskeyttämään 500 kertaa eikä mitään saa hoidettua loppuun yhdellä kertaa...



Sori valitusta, mutta sen verran on pakko jatkaa, että tällä uudella palstalla minua ärsyttää suunnattomasti viestiketjun automaattinen oletus pinota viestit alekkain, ja lukiessa joutuu skrollaamaan koko pinon alas saakka. Lisäksi tekstityyppi ym eivät käytössä ole oikein toimivia...



Pahoittelut siis valivalista, mutta nyt listaan tähän mitä meillä osataan, ikää tänään tasan 7kk 2vkoa:



* Jokelletaan kaikkea, aappaap, pääpää, äitiii, ättää, tättää, tätiii, s-äännteitä tulee, ja f-äänteitä myös

* Ryömii kroolausasennossa kovaa vauhtia mihin mieli tekee ympäri kotia. Omat lelut eivät kiinnosta, sen sijaan kaikki muu:)

* Pinsettiotteella poimii myös pienet roskat lattialta näppärästi

* Istuu syöttötuolissa sekä hetkittäin itse lattialla, muttei vielä aktiivisesti nouse istumaan

* Nousee konttausasentoon ja heijaa itseään siinä

* Tunnistaa kun kysyy missä sisko, isi, veli, kääntää katseensa heti heitä kohden



Meillä on tänään ollut kova ukkonen suoraan päällä, mutta ehdin neidin laittaa jo ulos vaunuihin ovenpieleen katoksen alle nukkumaan, joten nukkui siellä sikeästi tietämättä mitään ukonilmasta ja raekuuroista ja rankkasateesta.



Hyvä vaan että sataa, sen verran on ollutkin kuivaa ja todella pölyistä.



Kurjaa kuulla, että esim. Rizalla on ollut yöt rikkonaisia. Kolmen lapsen kokemuksella musta itsestäni tuntuu, että juuri tässä iässä öitä rikkoo eniten lapsen oma psyykkinen kehitys: se että eriytyy omaksi minäksi ja eri henkilöksi kuin äiti, alkaa vierastaa, motoriikka ja fysiikka kehittyy kaiken aikaa ja lapsi oppii jatkuvasti uutta. Kaikki päivällä koettu, varsinkin rutiineista poikkeava ja paljon vieraita ihmisiä sisältävät tapahtumat vaikuttavat mielestäni tosi vahvasti tämän ikäisen vauvan yöuniin, koska hän käsittelee päivän tapahtumat yöllä alitajunnassaan. Silloin hänen täytyy varmistaa, että on turvallisesti äidin vieressä ja omassa kodissaan.



Juhannussuunnitelmista: me ollaan menossa mökille mummin ja vaarin kanssa, toivottavasti on ok-ilmat...



Nyt on taas pakko mennä!



Terveiset kaikille lokamammoille!

Jatkanpa nyt kun päivällä jäi vähän viesti kesken kun poika kaipasi..

Meillä oli tänään 8kk neuvola ja kaikki oli hyvin. Pituus 70cm ja paino 8710g. Terkalle ja lääkärille puhuin pienestä huolestani kun poika ei vielä itse edes yritä nousta konttausasentoon, pysyy siinä kyllä hienosti ja heijaa itseään pitkään, kun hänet laittaa siihen asentoon. No, kumpikaan heistä ei ollut huolissaan ja kuinka ollakaan kotona poitsu sitten muutaman kerran yritti nousta konttausasentoon!

Tuosta nukkumisesta vielä, että meillä poika vähän aika sitten alkoi heräämään viiden jälkeen aamulla (normaalisti herää 6-6.30). Reilu viikon yritin saada uudestaan nukahtamaan tassuttelemalla, mutta siitä ei tullut kuin huutoa. Kun sitten mitään edistystä ei tapahtunut ja olin itse tosi kiukkuinen aamuherätyksistä, niin päätin että huutakoon sitten. Poika nukkuu omassa huoneessaan ja aamulla kun heräsi, kävin laittamassa tutin suuhun ja toivotin hyvää yötä. Ekana aamuna itki 2 tuntia ennenkuin nukahti ja meinasin jo monta kertaa luovuttaa kun tuntui itsestä niin pahalta toisen huudattaminen. Seuraavana aamuna itki n. 2 minuuttia ja nukahti ja kolmantena aamuna heräsi vasta kuuden jälkeen.. Joten vaikka tota huudattamista nykyään pidetäänkin huonona juttuna, niin meillä se toimi ehdottomasti paremmin kuin tassuttelu. Enkä jaksa uskoa että mitään pysyviä traumoja lapselleni aiheutin.

Nyt taidan mennä katsomaan mitä mies ja poika touhuavat, kun kuuluu niin kova nauru.



-mingu ja Onni 8kk1pvä

Lohduttavaa kuulla, että joka puolella on kärttyisiä vauvoja;) Niin täälläkin. Ylähampaat näyttävät olevan tuloillaan ja nuhaa- sitä löytyy. Minä arvaan, että nuha johtuu kesästä, on hiukka enemmän pölyä kuin kohdussa tai talven aikana mualimassa. Vaatii totuttelua. Selkeästi poikaa harmittaa se, kun ei pääse hengittämään kunnolla.



Piti lähteä Helsinkipäivää viettämään kaupungille, mutta pojan aamuhuudot vei mehut ja saa nähdä jaksanko. Huomenna on Senaatintorilla Pohjois-Karjala-markkinat, sinne sitten saatan mennä piirakoita syömään!



G: Meillä lopetti yösyötöt itse 6 kk iässä. Sen jälkeen viime yö oli ainoa, kun annoin maitopullon vauvan hiljentämiseksi juuri tuosta kärttyisyydestä johtuen.



Olen laiskistunut ja en jaksa trikoolinalla opetella selkään sitomista (yritetty on) ja BB on aivan liian epäergonominen minulle nyt, joten ostaa päräytin Ergon uuden kilpailijan Manducan ja se saapui postissa tänään. Ans kattoo, miten käy, toiveissa on kanniskella lasta siinä vielä muutama vuosi ;).



Ai niin, isänsä silmien alla poju nousi eilen ekaa kertaa seisomaan tukea vasten. On ottanut myös ekat konttausaskeleet, mutta ei sitä nyt vielä määrätietoiseksi konttailuksi voi sanoa.



AJL + poju 7 kk ja reilu 1 vko.

Viime yönä alkoi siis unikoulu. Heräsi puolen yön aikaan huutamaan, itki ehkä 10 min. Sitten heräsi kolmelta ja itkeskeli viiteen saakka. Viideltä nukahti ja nukkui puoli seiskaan. Ammupuurollekaan ei ollut mikään kiire, eli kyllä maitopullon tarve yöllä on ollut henkistä laatua. Jotenkin on nukkumiset ihan sekaisin kaikin tavoin, eilen en saanut tyttöä päikkäreillekään, huusi vaan ja nyt näyttää jatkuvan sama homma. On tosi väsynyt mutta ei meinaa jäädä sänkyyn millään :(





riza ja tyttö 7 kk 3vko

Saisi nämä ilmat vähän lämmetä, tänäänkin palelin aamulla puistossa vaikka vaikka oli hupparia ja takkia...



Tosiaan edellisiltana poju oppi konttaamaan ja tänään sitten hilasi itsensä ylös tasoa vasten. Tarvii itellä olla silmät selässäkin.



Isoveikan huone on oikea aarre. Pikkuautot ovat pop. Ja kaikki muutkin isojen jutut. Oman huoneen "vauvajutut" eivät kiinnosta pätkääkään. Tänään isompi leikki kauppaleikkiä ja pienempi pureskeli mielissään "leikkinakkia". Ihanan hellyttävää.



Meillä on nyt jo reilun viikon menneet yöt loistavasti. Yksi herääminen/syöminen. Itsekin alan jo olemaan elävien kirjoissa. Loistavaa!



Vieläkö muut imettävät?



Itse imetän ja olen edelleen viljattomalla dieetillä. Pikkuhiljaa voisi jo lopettaa mutta miten. Poju ei juo pullosta/nokasta. Kaikkea ollaan kokeiltu ja varmaan kymmenen eri tyyppiä on yrittänyt juottaa maitoa/velliä onnistumatta. Esikoinen joi pullosta/tissistä, joten en voi ymmärtää miksi tämä pienempi ei osaa??? Olisi kiva olla edes yksi ilta/yö poissa. Kavereiden hääbileet ovat viikko juhannuksen jälkeen ja niihin olisi tarkoitus osallistua.



Jaksuja kaikille väsyneille,

J ja poju 7kk 3vkoa

Heippa



nyt univelan lisäksi (takia) tuli kurkkukin kipeäksi:(



Unikoulun toinen yö meni siinä mielessä hyvin, että vein tutin kolme kertaa mutta tyttö ei jäänyt kertaakaan itkemään vaikkei saanutkaan maitoa. Tosin ylös nousi taas 5.30. Ajateltiin, että jatkossa ei nosteta vauvaa pois sängystä ennen klo kuutta, oli nimittäin taas sitten tosi väsynyt koko aamun. Jospa sen vois opettaa siihen että sängyssä ollaan kuuteen saakka. Kokeillaan ainakin.



Imetyksestä oli puhetta, mä lopetin siihen kuuteen kuukauteen. Siihen saakka ei saanut korviketta. Meilläkin oli aluksi vaikee saada syömään pullosta, mutta se auttoi kun luki kirjaa samalla jolloin tyttö joi vahin gossa pullosta.



Tänään on meidän konsernijohtajan läksiäiset, harmittaa kun olenkin kipeänä. Menen silti ainakin käymään. Ja huomenna tulee tytön isovanhemmat, me lähdetään miehen kanssa su-ma Hesaan viettämään 2-vuotishääpäivää, viikkoa etuajassa :)Ihanaa, sit saa nukkua hotellissa täyden yön. Vielä kun paranis nyt pian.



Ulkonäköasiaa:Mun paino ei ole tippunut yhtään kahteen kuukauteen. Painan nyt 54 (kävi jo 53kg), tavoite olis nyt 52kg. Tippuu kyllä jo jaksan sinnitellä 1200 kalorilla päivä, nyt syön 1600 ja treenaan niin eipä tipu. Pitäs vaan pakottaa itsensä oleen nälässä tai en laihdu ikinä. Vaikee vaan olla syömättä kun on väsynyt ja liikkuukin paljon. Muuten kroppa on kyllä nätti, maha on hävinnyt kokonaan, kumartuessa vain on hiukan löysää nahkaa. Tissit on samankokoiset kuin ennen imetystä, tietty vähän löystyneet mutta ei rumat kuitenkaan.Ja lihasmassan olen saanut kaiken takaisin mitä raskauden aikana hävisi. Vielä kun sais tuon 2 kg pois. Muuten en osaa olla tyytyväinen.



riza ja tyttö 7 kk 3vko

...meillä nukuttiin vime yönä! Illalla käytiin kahdesti rauhoittelemassa, mutta sitten saatiinkin nukkua keskeytyksittä 6.30 asti! Luksusta! Heti on tuntunut päivä siedettävämmältä, meillä on ollut suorastaan mukavaa! Kyllä sen huomaa kun on saanut levättyä, heti on vähintään puolet joustavampi ja kestää noin 100% enemmän vastoinkäymisiä (eli lasten kiukuttelua).



Vauva saa edelleen pääosin rintaa, tosin aika usein myös korviketta. Olen pohtinut imettämisen lopettamista. Katsotaan nyt. Toisaalta olisi kätevää imettää 1-vuotiaaksi asti ja siirtyä suoraan tavan maitoon, toisaalta taas alan kyllästyä koko touhuun (pitää itse juoda niin tajuttomasti, eikä tuo nyt mitenkään kovin hienosti jaksa rinnalle rauhoittua).



Tuntuu että mun vauva on kadonnut jonnekin, niin hirveää vauhtia tyttö kehittyy! Vastahan se oppi konttaamaan, ja eilen otti jo askelia tukea vasten! Kohta se kävelee, kamalaa. Joissain jutuissa se kuitenkin haluaa olla ihan vauva, karkeampaa ruokaa ei esim. suostu syömään ollenkaan. Kaaressa lentää perunanpalat suusta, hihhei... ;)



Ulkonäöstä sitten. Kyllä tässä taas on sopeutumista. Kuvittelin ettei toinen raskaus enää kauheasti muuttaisi vartaloa, mutta kaikkea kanssa. Paino on ihan ok, mutta se kaikki muu... Ja totuus lienee se, että ilman kirurgin veistä nämä muutokset eivät katoa mihinkään, vaikka mitä tekisi. Jalat ovat kasvaneet niin että joudun ostamaan kenkäni jo isoihin naistenjalkineisiin erikoistuneista liikkeistä. Lantio on pysyvästi leveämpi (ei välttis huono asia), vatsanahka hirveillä arvilla (elän toivossa että vuodet vähän silottaisivat niitä - taitaa olla turha toivo). Ja vaikka painoa ei siis ole yhtään enempää kuin ennen lapsia (jopa vähän vähemmän), niin mahamakkara on kasvanut. Kai sitä voisi jollain kovalla treenillä sulattaa, mutta koskas mulla muka sellaiseen olisi aikaa..? Rinnoista en vielä murehdi, kun imetyskin on vielä kesken - kai ne siitä ihan hyviksi palautuvat (ja jos ei, niin onhan niitä muotoilevia liivejä).

Vaan ei auta, näin on luonto sen tarkoittanut. Eräskin psykiatri kertoi minulle tunnistavansa aina synnyttäneen naisen, kyllä raskaudesta aina jäljet kehoon jää. Ja hittojakos siitä, on sitä elämässä tärkeämpiäkin asioita kuin ulkonäkö. Vaikka ottaahan se koville kun on tottunut ajattelemaan itseään tietyn näköisenä ja sitten tuleekin tällaisia muutoksia...



Joachimille tsemppiä pullo-treeneihin. Toisille se tuntuu olevan aika hankalaa oppia pulloon. Yksi kaveri teki niin, että alotti rinnalla ja sitten sujauttikin vauvalle pullon suuhun "ihan huomaamatta". Kai se siitä, pikkuhiljaa. Tai sitten vaan suoraan nokkamukiin käsiksi. Ehkä mukia voisi antaa jotenkin erilaisessa tilanteessa kuin rintaa, esim. ruokapöydässä? En tiedä, henkimaailman hommia...

ja terveisiä jalkapallon kotikatsomosta. Ennen nautimme isosta kuvasta videotykin avulla mutta päätimme että uuteen taloon emme sitä enää viritä. Pallo näyttää nyt niin pieneltä =).



Nautin tässä punkkua ja nachoja. Suklaatakin on. Hyvästi taas terveelliset tavat.

Ekan raskauden jälkeen masu palautui yhtä timmiksi kuin ennen mutta kyllä silloin treenasinkin hulluna. Olen tosi kiitollinen omista ihanista pojista (eivät kuitenkaan itsestään selvyys) mutta silti jurppii miksi naiset saavat kärsiä raskauksien tuomista muutoksista. Itse sain jo esikoista odottaessa suonikohjuja ja nyt toisesta niitä tuli lisää. Missähän ne kannattaisi leikkauttaa? Meillä löytyy suvusta veritulppaa ja omat kohjut särkivät jo raskausaikana.

Niin ja rinnoista puhumattakaan. Ekan imetyksen lopetettua entisistä b-kupeista ei ollut tietoakaan, ei sitten löytynyt täytettä enää a-kuppeihinkaan. Tuskin nytkään mitään jää. Raskausarvilta onneksi säästyin mutta nekin kuulema vaalenevat ajan myötä.



Mukavaa iltaa,



J ja pojjat

:)

Meidän tylleröiselle puhkesi vihdoin ensimmäinen hammas :) Johan tuota ikääkin on tytöllä viikon vajaa 9kk. Pari yötä meni tuossa vähän huonommin ja likka kuullosti räkäseltä, mutta taisikin johtua juuri tuosta hampaasta, kun nyt taas viime yönä nukkui täysin heräämättä.



Meillä loppui yösyötöt tytön ollessa 6kk. Teoriassa tyttö lopetti itse yötissittelyt, käytännössä taisin parina yönä mahdollisimman pitkään yrittää tarjota syliä, tuttia tai muuta lohduketta ensiapuna ja sitten tyttö alkoikin nukkumaan yöt heräämättä eikä siis enää tissiäkään kaivannu.

Imetyksen lopetin 1,5 viikkoa sitten. Rinnat alko olla (ja ovat edelleen kaikenmaailman tehovoiteista ja geeleistä huolimatta) aika karseet "rukkaset", tyttö tuntui ihan huvikseenkin vaan ja äitinsä kiusaksi tykkäävän venytellä ja pureskella rintojani, imetysliiveissä alkoi olla kuppeja jo pari liikaa enkä uusia enää halunnu hankkia, joten siirryinki käyttämään tavallisia liivejä, niin pikkuhiljaa mentiin sit siihen, että imetin ainoastaan enää aamuisin ja iltaisin, kun satuin olemaan ilman rintsikoita ja lopulta totesin, että saa luvan tissittelyt riittää ja pakko alkaa tekemään jotain ennen ku tissit on pelkät räiskäleet tossa kylkiluitten päällä (niitä rintoja kiinteyttäviä geelejä kun ei voi käyttää imetysaikana).

Tästä pääsenki sujuvasti jatkamaan tuosta ulkonäköasiasta. "Raskauskiloja" on ehkä 1-1,5 jäljellä enää, maha on ihan sopivan littana ja kaikin puolin oikeestaa oon tyytyväinen itteeni, koska tiedän kyllä,että noi vikatkin kilot lähtee nyt tässä kesän aikana. Kesällä kun tulee jotenki helpommin liikuttua koko ajan. Ainut mikä ahistaa on noi rinnat. Ne on kyllä aika kulahtaneet. :( Viimeksi ne kuitenki siitä sitten palautuivat suht ok mittoihin ja näköiseksi, noin puoli vuotta imetyksen lopettamisesta, joten toivossa on hyvä elää, että näin käy tälläkin kertaa.



Nonyt taitaa tylleröinen vihdoin heräillä päikyiltään, moi!



s ja typy 8,5kk+