Olen paska äiti, melkein samanlainen kuin

omani oli. Vaikka nimenomaan aina päätin, ettei musta tule sellaista. Ainoa ero on se, etten ole fyysisesti väkivaltainen enkä vedä viinaa. En kestä sitä, että lapset eivät usko kerralla sanomista. Sanon pari kertaa ja sitten räjähdän, huudan, karjun ja kiroankin. Joka ikinen päivä! Olen arvaamaton. Joskus pinna kestää pidempään, joskus ei. Kannan päivittäin lapsia arestiin. Jos laitamme vaikka joulua, koristeita, menee hetki ja lapset rapistaa niitä koko ajan, pudottelee jne. Ja taas suutun ja huudan. Joudun joka päivä sitten pyytämään anteeksi, kun ylireagoin. Huono omatunto!