Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Reinkarnaatio - ei millään jaksais..!

Vierailija
15.12.2010 |

Ajatelkaapa, jos oppi reinkarnaatiosta (jälleensyntymisestä siis) onkin totta - synnyt kuolemasi jälkeen uudestaan jossakin toisessa hahmossa / kehossa.



Mä en oikeasti jaksa tätä enää alusta uudelleen! Jatkuva kamppailu ja taistelu paremmasta asemasta, sairauksia, kipua, kärsimystä, kuoleman ahdistava kokemus.



Kertokaa mulle, ettei se ole totta - ja että kuoleman jälkeen ei ole enää mitään. Kaikki loppuu siihen. The ultimate piste.

Kommentit (2)

Vierailija
1/2 |
15.12.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

koska hengen maailmassa kaikki on hyvin. Miten osaisit arvostaa kaikkea kauneutta, ihanuutta ja hyvää, jos et olisi kokenut mitään ikävää eli tätä maailmaa. Luin just kirjan Rohkeat sielut, joka kannattaa lukea mielestäni. Joo, uskon vahvasti jälleensyntymään, mutta myös siihen, että tämäkin voi olla jo se viimeinen elämä ja sen jälkeen kehitys jatkuu hengen tasoilla. Kuoleman tuolla puolen on valon maailma, mutta vasta valmistuttuamme maanpäällisestä koulusta, voimme jäädä sinne pysyvästi. Kyllä se siitä.

Vierailija
2/2 |
15.12.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

koska hengen maailmassa kaikki on hyvin. Miten osaisit arvostaa kaikkea kauneutta, ihanuutta ja hyvää, jos et olisi kokenut mitään ikävää eli tätä maailmaa. Luin just kirjan Rohkeat sielut, joka kannattaa lukea mielestäni. Joo, uskon vahvasti jälleensyntymään, mutta myös siihen, että tämäkin voi olla jo se viimeinen elämä ja sen jälkeen kehitys jatkuu hengen tasoilla. Kuoleman tuolla puolen on valon maailma, mutta vasta valmistuttuamme maanpäällisestä koulusta, voimme jäädä sinne pysyvästi. Kyllä se siitä.

Sillä tarkoitin sitä, että en oikeasti enää jaksaisi aloittaa alusta uudelleen.

Koen ymmärtäväni monia asioita pintaa syvemmältä nyt jo, astrologiankin mukaan olen vanha sielu, monien kanssaihmisten pinnallisuus ihmetyttää minua. Saisinko jo jäädä henkimaailman lepoon tämän elämän jälkeen? Tai sitten mielellään en edes uskoisi reinkarnaatioon juuri sillä perusteella, että ajatus kaiken totaalisesta loppumisesta on mielestäni lohdullisempi ajatus, kun uskomus siitä, että jossakin tuolla odottaa rajaton henkimaailma; kaiken olemisen ääretön ydin, johon sielu sitten yhtyy, kun on saavuttanut riittävän kypsyyden.

Tämä uskomus toisi mukanaan koko joukon uudenlaista problematiikkaa; kuten esimerkiksi kuka ja millä kriteereillä määrittää toisen sielun kypsyyden? Pätisikö tässäkin valinnassa saman tyyppiset järjettömyydet ja korruptio, kun täällä maan päällä?

Eikö yksi kuolema (etenkin tässä nykylääketieteen maailmassa, missä yksi ihminen voi teknisesti ottaen kokea montakin kuolemaa elvytyksen ym. hoitotoimenpiteiden ansiosta!) ole riittävästi?!

Ap.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: seitsemän kaksi seitsemän