Kannustakaa tukiverkotonta äitiä!

Päivähoito työssäkäynnin ajaksi ja vapaa-ajalla sellainen asenne, että minä haluankin olla lasten kanssa ja se on mukavaa (vaikka sit joskus hampaat irvessä). Lapset auttamaan siivouksessa ja ruoan alaitossa (ensin lasten mukaan ottaminen toi vaan lisää työtä, mut saatpa kuitenkin asiat hoidettua lapsista huolimatta ja vähitellenhän ne oppivat oikeasti auttamaankin).



Mut silti olen sitä mieltä, että JOKU turvaverkko olisi hyvä olla. Jos olet riikonut välisi sukulaisten kanssa niin ehkä nyt olisi aika niellä vähän ylpeyttä ja lämmitellä suhteita uudestaan. Vaikka asuisivat kaukanakin, on silti hyvä tietää, että jossain on joku hätävara.

lapsesi päiväkoti-ikäisiä?



Jos on, niin pyydät lasten kavereita teille kylään ja sitten omasikin menevät vastavuoroisesti kavereille.



tutustut näiden kavereiden vanhempiin vähän väkisinkin. Varmaan löytyy samanhenkisiä ihmisiä. Näiltä voi sitten pyytää apuja tarvittaessa.

Tosin ihan täysin ilman tukiverkkoja emme ole siinä mielessä, että apua kyllä järjestyy jos sitä todella tarvitsemme, mutta sellaista "vienpä lapset nyt hoitoon mummolle, jotta pääsen shoppailemaan rauhassa" -tukiverkkoa meillä ei ole. Lapset, 3 kpl aika pienillä ikäeroilla, ovatkin kulkeneet mukana lähes kaikkialla ihan pankin lainaneuvotteluista lähtien ja kun ovat aina "joutuneet" olemaan mukana, he osaavat myös käyttäytyä hyvin. Hyvä puoli siinä, etteivät isovanhemmat tms. ole aina käytettävissä on myös se, että meidän perheemme on vahva yksikkö. Isä pärjää lastensa kanssa ihan siinä kuin minäkin, mitä taas ei voi sanoa esim. siskoni perheestä, jossa isä ei ole ikinä lasten kanssa yksin kun siellä on aina miehen äiti huseeraamassa jos siskoni jonnekin lähtee käymään.

mutta olen ajatellut, että aikuisen elämässä vuodet ovat lyhyt aika - lasten elämässä pitkä aika. Joten kyllä aikuinen jaksaa, kun tsemppaa itsensä hyvään asenteeseen.



Aika kuluu nopeasti, ei mene kuin hetki ja lapset ovat kouluiässä ja silloin jo huomattavasti omatoimisempia. Meillä on aika haastava lapsi, todella energinen ja vaatii jatkuvasti tekemistä ja touhuamista. Olen ajatellut, että kun touhuan hänen kanssaan, on enemmän naurua, kuin niitä "kiristäviä" hetkiä. Naurua jaksaa paremmin ja siitä tulee itsellekin hyvä mieli :)



Pyri järjestämään aikaa myös itsellesi. Jollei muuten, niin iltaisin, kun lapset nukkuvat. Lue kirjaa, katso elokuvaa, mitä tahansa mistä edes hieman rentoutuisit. Tai sitten nukut, mikäli niin haluat.



Äiti saa olla myös itsekän. Minä olen pitänyt lapset surutta hoidossa vaikka itselläni on ollut vapaapäivä. Juurikin siitä syystä, että saisin joskus itselleni omaa aikaa. Tuolloin harrastelen itselleni mieluisia asioita.



Minkä ikäisiä lapsia sinulla on?



Tsemppiä sinulle! Kyllä sinä jaksat, äideissä on kummasti virtaa! Ole ylpeä äitiydestäsi ja ajattele, että juuri sinä olet se henkilö, joka voi tarjota lapsille pieniä ihania asioita, jotka tuottavat lapsille iloa ja mukavia lapsuusmuistoja :)

yh vai onko lasten isä mukana kuvioissa?

Missä päin asut? Kaupungeista löytyy kaikenlaista toimintaa lapsiperheille, MLL perhekahviloita, seurakuntien perhekerhoja ym. Näistä saa hyviä kontakteja, hyvällä onnella jopa ystäviä.

Hoitoapua lapsille saat vaikka MLL:n kautta, jos kaipaat hetken omaa aikaa joskus.



Mutta pääasia: älä jää yksi kotiin, et ole ainoa tuossa tilanteessa oleva!

Asennekysymyshän tuo. Ja tietysti lähtökohtahan aina pitäisi olla se, että jokainen hoitaa itse omat lapsensa. Tuo tukiverkkohössötys on mennyt liian pitkälle.