Miten lapsi sosiaalistuu päivähoidossa?
Mitä sellaista siellä on, mikä korvaa kotihoidon?
Kommentit (15)
Sitä ei ketkään muut väitä kuin ne, jotka ovat henkeen ja vereen kaikkea muuta kuin kotihoitoa vastaan. Ei kotia, äitiä ja isää KORVAA mikään mutta eihän se ole päiväkodin tarkoituskaan.
Eikä nyt tarvi olla mikään nero ymmärtääkseen miten lapsi sosiaalistuu päiväkodissa. Siellä ollaan tekemisissä muidenkin kuin omien vanhempien kanssa, siellä on omat säännöt, joita on noudatettava, että homma toimii. Siellä on ikätovereita, joiden kanssa leikkiä ja joiden kanssa olemisesta lapsi oppii uusia asioita jne. Aika tärkeitä asioita tulevaisuutta ajatellen.
Meidän erityislapsi olisi kirjaimellisesti kusessa jossei kävisi päiväkodissa opettelemassa sosiaalisia taitoja, ne kun eivät tälle tapaukselle "tule luonnostaan ajan kanssa"...
puolustamaan "omia" lelujaan, nappaamaan haluamansa tavarat hitaampien kädestä, tönimään pienempiään, kiusaamaan. Ja kaiken lisäksi lapsi oppii tekemään nämä niin, ettei hoitajat huomaa.
Näin ainakin kaikki tuntemani päivähoidossa olevat lapset. Paitsi tietysti av-mammojen suloiset kullannuput, joita tässä herjaan täysin asiaa tuntematta.
Antakaa tulla, olen valmis!
Oppii odottamaan omaa vuoroa, jakamaan, neuvottelemaan, tajuamaan ettei ole maailman napa. Oppii luottamaan muihinkin aikuisiin kuin vain omiin vanhempiin. Lisäksi on ohjattuja yhteisleikkejä, askartelua, tapahtumia jne mukavaa puuhaa.
Tai askartelemaan? Lisäksi tuon kaiken listaltasi oppii varsin hyvin vaikka perhekerhossa, ei siihen päiväkotia tarvita.
Sosiaalistuminen päiväkodissa on sitä, että oppii paikkansa nokkimisjärjestyksessä, oppii kiroilemaan, huorittelemaan, hakkaamaan ja potkimaan sekä kiusaamaan pienempiään. Näitä asioita kun tervepäinen äiti ei kotona salli, mutta päivähoidossa ne ovat arkipäivää. Osa lapsista sosiaalistuu niin hyvin, että tarvitaan lääkärin apua, että murrettu käsi tai ruhjeille hakattu naama saadaan kuntoon.
puolustamaan "omia" lelujaan, nappaamaan haluamansa tavarat hitaampien kädestä, tönimään pienempiään, kiusaamaan. Ja kaiken lisäksi lapsi oppii tekemään nämä niin, ettei hoitajat huomaa.
Näin ainakin kaikki tuntemani päivähoidossa olevat lapset. Paitsi tietysti av-mammojen suloiset kullannuput, joita tässä herjaan täysin asiaa tuntematta.
Antakaa tulla, olen valmis!
kotihoidossa olevat lapset osaavat nämä edellä mainitut asiat. Nimim. kokemusta on omista ja muiden lapsista. Että tuo nyt on aivan turha esimerkki. Vai väitätkö, että kaikki kotihoidetut ovat oikeita enkeleitä, jotka eivät nappaa hiekkalaatikolla kenenkään kädestä eivätkä ikinä kiusaa ketään? Älä väitä, sillä silloin sulle nauraa kylän kollitkin.
puolustamaan "omia" lelujaan, nappaamaan haluamansa tavarat hitaampien kädestä, tönimään pienempiään, kiusaamaan. Ja kaiken lisäksi lapsi oppii tekemään nämä niin, ettei hoitajat huomaa.
Näin ainakin kaikki tuntemani päivähoidossa olevat lapset. Paitsi tietysti av-mammojen suloiset kullannuput, joita tässä herjaan täysin asiaa tuntematta.
Antakaa tulla, olen valmis!
kotihoidossa olevat lapset osaavat nämä edellä mainitut asiat. Nimim. kokemusta on omista ja muiden lapsista. Että tuo nyt on aivan turha esimerkki. Vai väitätkö, että kaikki kotihoidetut ovat oikeita enkeleitä, jotka eivät nappaa hiekkalaatikolla kenenkään kädestä eivätkä ikinä kiusaa ketään? Älä väitä, sillä silloin sulle nauraa kylän kollitkin.
että kotihoidetut ovat enkeleitä tai edes sitä, etteivät he koskaan kiusaisi ketään. Mutta jotenkin vaan pystyn hiekkalaatikolla ja leikkipuistossa erottamaan helposti päiväkoti- ja kotihoidetut lapset. Päiväkotilapset osaa kyllä keinot, joilla saadaan se oikea lelu ja suljetaan tylsät tyypit pois leikeistä.
Vai tietävätköhän ne sun kollit asian paremmin?
puolustamaan "omia" lelujaan, nappaamaan haluamansa tavarat hitaampien kädestä, tönimään pienempiään, kiusaamaan. Ja kaiken lisäksi lapsi oppii tekemään nämä niin, ettei hoitajat huomaa.
Näin ainakin kaikki tuntemani päivähoidossa olevat lapset. Paitsi tietysti av-mammojen suloiset kullannuput, joita tässä herjaan täysin asiaa tuntematta.
Antakaa tulla, olen valmis!
kotihoidossa olevat lapset osaavat nämä edellä mainitut asiat. Nimim. kokemusta on omista ja muiden lapsista. Että tuo nyt on aivan turha esimerkki. Vai väitätkö, että kaikki kotihoidetut ovat oikeita enkeleitä, jotka eivät nappaa hiekkalaatikolla kenenkään kädestä eivätkä ikinä kiusaa ketään? Älä väitä, sillä silloin sulle nauraa kylän kollitkin.
että kotihoidetut ovat enkeleitä tai edes sitä, etteivät he koskaan kiusaisi ketään. Mutta jotenkin vaan pystyn hiekkalaatikolla ja leikkipuistossa erottamaan helposti päiväkoti- ja kotihoidetut lapset. Päiväkotilapset osaa kyllä keinot, joilla saadaan se oikea lelu ja suljetaan tylsät tyypit pois leikeistä.
Vai tietävätköhän ne sun kollit asian paremmin?
kamalan pahaan pahisryhmään "huonostikäyttäytyvät päiväkotilapset". Väittäisinpä, että nuo asiat ovat enemmänkin kiinni siitä kotikasvatuksesta kuin siellä päiväkodissa olemisesta. Vaikka siellä kotona herrankukkarossa ihan omatoimisesti niitä enkeleitään kasvattaakin, niin kyllä niillekin kuria tarvii olla. Samoin kuin päiväkotilapsille.
puolustamaan "omia" lelujaan, nappaamaan haluamansa tavarat hitaampien kädestä, tönimään pienempiään, kiusaamaan. Ja kaiken lisäksi lapsi oppii tekemään nämä niin, ettei hoitajat huomaa.
Näin ainakin kaikki tuntemani päivähoidossa olevat lapset. Paitsi tietysti av-mammojen suloiset kullannuput, joita tässä herjaan täysin asiaa tuntematta.
Antakaa tulla, olen valmis!
kotihoidossa olevat lapset osaavat nämä edellä mainitut asiat. Nimim. kokemusta on omista ja muiden lapsista. Että tuo nyt on aivan turha esimerkki. Vai väitätkö, että kaikki kotihoidetut ovat oikeita enkeleitä, jotka eivät nappaa hiekkalaatikolla kenenkään kädestä eivätkä ikinä kiusaa ketään? Älä väitä, sillä silloin sulle nauraa kylän kollitkin.
että kotihoidetut ovat enkeleitä tai edes sitä, etteivät he koskaan kiusaisi ketään. Mutta jotenkin vaan pystyn hiekkalaatikolla ja leikkipuistossa erottamaan helposti päiväkoti- ja kotihoidetut lapset. Päiväkotilapset osaa kyllä keinot, joilla saadaan se oikea lelu ja suljetaan tylsät tyypit pois leikeistä.
Vai tietävätköhän ne sun kollit asian paremmin?
kamalan pahaan pahisryhmään "huonostikäyttäytyvät päiväkotilapset". Väittäisinpä, että nuo asiat ovat enemmänkin kiinni siitä kotikasvatuksesta kuin siellä päiväkodissa olemisesta. Vaikka siellä kotona herrankukkarossa ihan omatoimisesti niitä enkeleitään kasvattaakin, niin kyllä niillekin kuria tarvii olla. Samoin kuin päiväkotilapsille.
Onneksi olkoon hyvästä kasvatuksesta. En väittänytkään, että sun lapset käyttäytyis huonosti, kerroin vain niistä päiväkotilapsista, jotka olen itse tavannut.
[/quote]
että kotihoidetut ovat enkeleitä tai edes sitä, etteivät he koskaan kiusaisi ketään. Mutta jotenkin vaan pystyn hiekkalaatikolla ja leikkipuistossa erottamaan helposti päiväkoti- ja kotihoidetut lapset. Päiväkotilapset osaa kyllä keinot, joilla saadaan se oikea lelu ja suljetaan tylsät tyypit pois leikeistä. Vai tietävätköhän ne sun kollit asian paremmin?
[/quote]
eikä siten osaa leikkiä yhdessä noiden muiden ("leikistä pois sulkijoiden") kanssa ;)
ei osaa ottaa muita "uusia" lapsia leikkeihinsä vaan jättävät nämä sivuun leikeistä. Se "ryhmäytyminen" kun toimii niin, että muille saa kääntää selkänsä jos tahtoo eikä niin, että muutkin ovat tervetulleita mukaan.
vaiheessa sekä äiti että isi on töissä samaa aikaa, niin onhan se hyvä vaihtoehto yksin kotona olemiselle :/
Hoidin ekat lapsemme kotona kiltisti toisen 3v ja toisen 4,5 vuotiaaksi asti. Ovat kilttejä ja hyväkäytöksisiä koululaisia nyt.
Pienin "joutui" ryhmäperhepäiväkotiin jo 2 vuotiaana eli viime elokuussa. Alku oli minulle rankka, vein pienen lapsen vieraalle jnejne. Lapsi ei itkenyt aamuisin, mutta oli jännittynyt ekan kuukauden. Nyt, kun 3 kk takana hän suuttuu toisinaan la aamuisin, kun tarhaa ei ole. Viime viikolla isoveljensä oli kipeä ja pidin pienimmänkin kotona, tuli taukoa siis. Tänään lähes viikon tauon jälkeen hain hänet ja tyttö raivosi tunnin ja kiljui, että haluaa jäädä tarhaan. Huoh.
Mitään erityistä sosiaalistumista en ole havainnut enkä sellaista odotakaan, mutta en meinaa vieläkään uskoa, että 2 vuotias saattaa pitää tarhassa olosta. Tai miten tylsää meillä mahtaa kotona olla, noloa??
Hänellä on siellä 2 ikätoveria, jotka tulevat itkun kera tarhaan lähes joka aamu. Kaikki eivät kai todellakaan pidä.
Tätäkään kokemustani vasten en kuitenkaan lasta tarhaan veisi, jos kotona olisi aikuinen. Se ei kaaliini mahdu. Mielestäni päivähoito on työssäkäyvien lapsille. Kerhot on eri juttu.
Heistä yksikään ei kiroile tai huorittele, ja kaikkia kolmea kehutaan tosi reiluiksi kavereiksi myös pihapiirissä missä suurin osa on kotihoidettuja lapsia. Päiväkotiin kaikki 3 meni alle 3-vuotiaina. Kaupoissa, pihassa ja esimerkiksi synttäreillä meidän lapset saa aina kehuja siitä miten nätisti osaavat olla ja miten hienosti neuvottelevat ja vuorottelevat (ei heilu nyrkit).
Heistä yksikään ei kiroile tai huorittele, ja kaikkia kolmea kehutaan tosi reiluiksi kavereiksi myös pihapiirissä missä suurin osa on kotihoidettuja lapsia. Päiväkotiin kaikki 3 meni alle 3-vuotiaina. Kaupoissa, pihassa ja esimerkiksi synttäreillä meidän lapset saa aina kehuja siitä miten nätisti osaavat olla ja miten hienosti neuvottelevat ja vuorottelevat (ei heilu nyrkit).
Olette varmasti myös vanhempina tehneet jotain hyvää kun lapset oppineet ottamaan toisia huomnioon. Ikävà kyllä valtaosa tutkimuksista kuitenkin kertoo puutteista juuri sosiaalisessa kehityksessä lapsilla jotka aloittaneet päivväkotihoidon ennen kolmatta ikävuotta. Erityisesti tämà oli nähtävissä lapsilla jotka viettäneet pitkiä päiviä päiväkotihoidossa.Näin se vaan on ei lapsi hyödy jostain johon vielä ei ole edellytyksiä, ja turha on toivoa että asiat juuri "minun lapseni kohdalla" ovat aivan toisin.Taapero ei vielä ole läheskään valmis viettämään pitkiä päiviä päiväkodin ryhmähoidossa.
elävä normaali lapsi saa kaiken, mitä koulun aloitukseen välttämättä tarvitaan, kotoa, ystäviltä, naapureilta ja kontakteista muuhun maailmaan leikkipuistoissa, kerhoissa ja muualla liikkuessa sekä käymällä eskarin.
Jos normaali lapsi tarvitsee päivähoitoa joko virike- tai kaverisyistä, on perheen elämä hieman vinksallaan. Ja ennen kuin alatte niska punaisina inttämään vastaan, miettikää tätä pieni hetki ja ehkä toinenkin. Ja ei, en ole kotimutsi vaan työssäkäyvä äiti, jolla on jo isot lapset.
Oppii odottamaan omaa vuoroa, jakamaan, neuvottelemaan, tajuamaan ettei ole maailman napa. Oppii luottamaan muihinkin aikuisiin kuin vain omiin vanhempiin. Lisäksi on ohjattuja yhteisleikkejä, askartelua, tapahtumia jne mukavaa puuhaa.