Lue keskustelun säännöt.
Miksi meidän perheemme joutuu aina joustamaan?? Aikatauluista lapsiperheissä.. Ärsyttää!!!
13.12.2010 |
Tapaus 1: Mieheni siskon perheessä on kaksi lasta, tyttö ja poika aika pienellä ikäerolla. Varmasti rankkaa on ollut ja rytmit on haluttu pitää vakaina (myös jo ensimmäisen lapsen aikana), eikä niistä ole koskaan joustettu esim. vierailujen vuoksi, vaan lapset nukkuvat päiväunensa aina tiettyyn aikaan kotona ja piste. Kaikki yhteiset sukulaisvierailut sovitaan aina tämän perheen aikataulujen mukaisesti, mutta meidän perheemme aikatauluja ei koskaan huomioida! Kutsu voi tulla anoppilaan vaikkapa klo 17, kun "Veeti ja Sara" ovat heränneet päikkäreiltä. Ihan kiva, mutta meidän pieni lapsemme on siinä vaiheessa jo niin väsynyt, että meidän pitäisi hankkiutua siinä vaiheessa jo kotimatkalle! Tulos: kutsu pysyy klo 17:ssa ja vierailemme väsymystään kiemurtelevan 1-vuotiaan kanssa, ja lähdemme ennen kuutta kotimatkalle, jonne lapsi nukahtaa ja ilta on yhtä showta puolilleöin. Jes.
Tapaus 2: sovimme ystäväni kanssa "leikkitreffit" ystäväni luokse, mutta koska ystäväni lapsi onkin nukkunut aamulla pidempään kuin yleensä, ei heille saakaan tulla vielä sovittuun aikaan, vaan tapaamista siirretään kahdella tunnilla eteenpäin. Jälleen sama tilanne kuin esimerkissä 1 meidän lapsen nukkumisen kannalta. Lähes joka kerta onkin joku uusi käänne, eikä sovitut jutut pidä.
Tuntuu että me aina joustamme ja muutamme omaa rytmiämme muiden jähmeiden aikataulujen mukaisesti. Alkaa tosissaan ärsyttää. Nuo kaksi tapausta ovat todella tyypillisiä ja toistuvat usein vähän eri muodoissaan, mutta lopputulos on se että me joustamme. Taidetaan vaan alkaa tehdä lapsen kanssa omia juttujamme ilman painetta muiden lapsiperheiden aikatauluista, joista kukaan muu ei ole koskaan valmis joustamaan. Ärh.
Muilla samoja kokemuksia? Olenko vaan itse joustamaton kun tämä ärsyttää vai miten nämä jutut on sovitettavissa??
Kommentit (36)
Ei sovittu menoja perheiden kanssa, jossa oli jo isompia lapsia, kuin omamme. Syy oli juuri se, että meidän piti joustaa, vaikka isot lapset ei edes nuku päiväunia.
Nyt pojat on jo 6v. ja 9v. niin voidaan käydä milloin vain ja missä vain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun kyse on anoppilasta, niin olisi hyvä jos mieheni ottaisi asiaan kantaa. aika ihme jos hänen äitinsä valitsisi toiset lapsenlapset toisten sijaan. Eli eiköhän aikataulut muokkautuisi teidän mukaan, jos ette muuten pääsisi paikalle. Tilanne pahenee koko ajan, ellette puutu siihen mahdollisimman pian.
Minua ärsyttää yli kaiken ainokaisten äidit, joilla ei ole muuta maailmaa enää sen jälkeen.
Meillä on kaveriporukka, jossa on muutama yhden lapsen äiti - ja nämäkin jo YHDEKSÄN - ja silti kaikki, siis aivan kaikki, pyörii näiden tähtien ympärillä, eikä joustoa löydy yhtään.
Minua ärsyttää yli kaiken ainokaisten äidit, joilla ei ole muuta maailmaa enää sen jälkeen.
Meillä on kaveriporukka, jossa on muutama yhden lapsen äiti - ja nämäkin jo YHDEKSÄN - ja silti kaikki, siis aivan kaikki, pyörii näiden tähtien ympärillä, eikä joustoa löydy yhtään.
Onko sinulla luetun ymmärtämisessä vikaa?
ollut vähän liiankin joustava... Nythän näillä ihmisillä tuntuu olevan se käsitys, että teille voi aina vain ilmoittaa aikataulumuutoksista ja se on heti ok teille. Sukulaisille voit sanoa ihan suoraan, ettei teille sovi, koska lapsi on noin myöhään liian väsynyt kyläilemään. Joko käytte eri aikaan kuin miehen siskon perhe tai ette käy ollenkaan. Tyttö ehtii kyllä tavata serkkujaan myöhemminkin, ei tuon ikäinen niistä tapaamisista nyt niin paljon saa irti, ei osaa leikkiä vielä yhdessä toisten kanssa.
Kaverien kanssa sovit jonkun toisen päivän, jos heillä on aikataulut juuri kyläilypäivänä menneet sekaisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minua ärsyttää yli kaiken ainokaisten äidit, joilla ei ole muuta maailmaa enää sen jälkeen. Meillä on kaveriporukka, jossa on muutama yhden lapsen äiti - ja nämäkin jo YHDEKSÄN - ja silti kaikki, siis aivan kaikki, pyörii näiden tähtien ympärillä, eikä joustoa löydy yhtään.
Minua ärsyttää yli kaiken ainokaisten äidit, joilla ei ole muuta maailmaa enää sen jälkeen.
pahantuulisena ja väsyneenä?
Meillä on kummityttö joka on julmetun äänekäs ja itkuinen. Ihan oikeasti, en jaksa kuunnella sitä itkua kovin montaa tuntia joten mielelläni joustan jotta kaikki vältymme siltä :) Juhlat ovat onnistuneet ihan hyvin ilman itkujakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi että miten ärsyttää noi kommentit... Esim. "lapsi voi nukkua autossa" -joo voi, mutta kun matka kestää 15-30min ja unitarve on 2h ja lapsi herää aina siirrettäessä eikä nukahda enää, ja sitten on ilta yhtä huutoa.
Tai tämä "uutena vuotena voi valvoa myöhempään" -joo voi, mutta sitten ilta on pelkkää kiukkua, lapsi nukahtaa johonkin istualleen ja taas herää kesken unien, ei nukahda heti uudelleen, herää aamulla tavalliseen aikaan ja on koko päivän ja seuraavankin päivän kiukkuinen.
Ei kiitos. Me ei jousteta kovin paljoa, päiväunet nukutaan vieraisillakin "oikeaan" aikaan vaikka vaunuissa ja vierailut ajoitetaan niin että nukkumiset menee sujuvasti. Ja ei, meillä ei ole hankalaa näin, hankalaa meillä on jos toimitaan toisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se auttaa.
Nyt 3-vuotiaana ei ole ollenkaan niin paha kuin 2-vuotiaana joten kehitystä on tapahtunut jo ilman neuvoloitakin.
meillä ei lapsuuden kodissakaan olleet tunnin tarkat aikataulut.
MUTTA sitten meidän vauva kasvoi taaperoksi. Vauvana oli helppo. Nukkui autossa,vaunuissa,sylissä,turvakaukalossa yms oikeastaan missä vaan. Usein oltiinkin päikky aikaan kahvilla,syömässä tai kaupassa. Onnistui pukeminen ja riisuminen nukkuessa. Tarvittaessa myös vaipan vaihto:D
Mutta joskus 1v jälkeen tytöstä on tullut ihan kamalan utelias ja vilkas eikä oikeasti nukahda missään muualla kuin kotona. Ei edes oikein tutussa mummolassa tai mökilläkään. Toki tyttö on jo kohta 2v,eikä joka päivä enää välttämättä niitä unia enää tarvitse. Mutta ei siitä oo montaakaan kuukautta kun ne oli vielä päivän sujumisen kannalta "elintärkeät"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta ymmärrän myös, ettei haluta kiskoa lapsia suoraan sängystä autoon. Sinuna sanoisin reilusti esim. kaverillesi, että teille ei sovi enää pari tuntia myöhemmin - ei se ole yhtään sen "joustamattomampaa" kuin kaverisi toiminta! (siis jos teille ei oikeasti sovi - jos oma lapsesi jaksaa ja haluat mennä niin sitten tietysti menet). Eli helpoimmalla pääsee, kun toimii omien toiveidensa mukaan eikä jää murehtimaan toisten käytöstä.
Ihmettelen muuten, ettei mummolaan voisi saapua eri aikaan. Meillä on ollut serkuksilla eri rytmit, ja olemme rennosti kyläilleet omien vanhempieni luona niin, että kaikki tulevat kun ehtivät. Vanhempani eivät ota paineita tarjoiluista ym., kaikki syövät sitten kun tulevat (joulu on toki eri asia). Anopille aikataulut ovat tärkeämpiä, mutta siellä puolella ei ole vielä muita lapsenlapsia, joten menevät meidän aikataulujen mukaan.
Kun kaverin perheessä ihan ymmärrettävistä syistä meni aikataulut uusiksi ja hän ehdotti kyläilyn siirtoa parilla tunnilla, minä ehdotin siirtoa kokonaan toiselle päivälle. Toisena päivänä saimme sitten rytmin kohdilleen niin, että kaikilla oli kivaa. Sukujutuissa sanon, että me voidaan tulla jo vähän aiemmin ja harmi kun ei tällä kertaa sitten nähdäkään siskon perhettä, mutta meidän rytmit nyt vaan on ihan erit. Hyvin toimii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen hyvin tiukka meidän perheen aikatauluissa. Jos joku aika ei meille sovi, niin jätämme menemättä ja piste. Toisaalta ymmärrämme myös jos toiselta tulee samanlainen vastaus.
Tapaus 1: Kyseessähän on anoppila, lasten mummola? Kai sinne nyt voi mennä tuntia-paria aiemmin ja lähteä sitten ajallaan pois? Veeti ja Sara tulee sitten kun ovat heränneet ja lähtevät sitten oman aikataulunsa mukaan..
Tapaus 2: jos aikataulumuutos ei sovi, niin sen voi sanoa ihan suomeksi.
Vauvakerhossakin ihmettelin (onneksi en sentään ääneen) että miksi muut eivät muka voi pukea vauvaa silloin kun hän nukkuu. Kun kaikki muut valoittivat siitä kuinka hankalaa on siirtyä (vaikka kerhoon tai sieltä kotiin) jos vauva nukkuukin juuri silloin.
Luulin että kaikkien vauvojen kanssa elämä on helppoa ja simppeliä kunhan vauvan vaan totuttaa häiriötekijöihin ja liikkuvaan elämäntapaan :D
Nuoremman lapsen kanssa huomasin ettei se kaikkien vaujen kanssa niin helppoa ja mutkatonta olekaan. Tämä lapsi kun oli hyvin herkkäuninen, huonosti nukkuva ja helposti kiivastuva. Semmoisen vauvan kanssa onkin hauska ajella sitten vierailun jälkeen kotiin, kun hän huutaa pää punaisena koko matkan kotiin asti (riippumatta siitä kestääkö kotimatka 5 minuuttia vai 5 tuntia) ja kiukkuaa vielä varmuuden vuoksi kotonakin rytmiensä sotkemisesta.
Esikoinen on vielä koululaisenakin hyvin sopeutuvainen ja tyytyväinen lapsi.
Nuorempi taiteilee edelleen kiivaan temperamenttinsa kanssa.