Olenko minä velvollinen antamaan lasten lahjaksi saamia tavaroita anopin miehen
tyttären lapselle? Lapset ovat saaneet anopilta ja tämän mieheltä joulu- ja synttärilahjaksi suksia, luistimia jna ja minä olen omille kavereille niitä antanut eteenpäin. Nyt anopin miehen tytär on saanut lapsen (on nyt 3v) ja viimeksi tänään multa kysyttiin, että olisiko lapselle antaa meidän lapsien heiltä saamat sukset. Kerroin, että olen jo antanut ne omalle kummilapselle, niin anoppi tokaisi, että voisi jatkossa ajatella, että suvussa on pieniä lapsia, kenelle ne voisi antaa.
No, anopin mies lapsineen ei ole mulle mitään sukua ja mielummin antaisin tavaroita meidän perheen tuttaville, kuin ihmiselle, jota olen nähnyt ehkä 3-4 kertaa.
Mitä mieltä olette?
Kommentit (16)
Aika törkeä kommentti anopilta. Ne on teidän tavaroita ja te päätätte kenelle ne menee oman käyttönne jälkeen.
"Kiva kun toitte lapselle lahjaksi sukset. Ovatko nämä sukset lahjaksi, siis ihan omaksi, tälle lapselle vai vain lainassa siihen asti että joku meille tuntematon on sopivan ikäinen näihin suksiin?"
"Ai suvussa pieniä lapsia? Ei minun tai mieheni suvussa ole pieniä lapsia joille antaa, mutta meidän ystäväpiirissämme jota näemme usein, on paljon pieniä lapsia joille olemme mielellämme ystävällisiä."
ei sun todellakaa tarvi! sun asiashan se on,kelle ne annat! mistä näitä oudosti ajattelevia oikeen tulee?
Anoppi toi uuden miehensä kanssa jenkeistä vauvanvaatteita ja kun miehen vanhin lapsi sai ensimmäisen kersan, niin meiltä alettiin peräämään niitä vauvanvaatteita takaisin. En antanut ;)
äiti tarvitsee nyt uuden pöytäliinan, annatko sen mun lahjaksi antamani takaisin, niin laitan sen äidille. Ihan yhtä älytöntä ;)
Hienoahan se on, etä anoppi kokee miehensä lapsenlapset kuuluvan sukuun. Ja näin voisi myös sinun miehesi kokea ;)
Minusta ei ole mitään pahaa siinä että kysyy, onko ko vasusteet mahdollisesti jälellä. Miksi kaikesta anopin sanomisesta pitää aina luokkaantua?
sama tilanne. Ostetaan lapselle synttäri ja joululahjoiksi suksia yms ja selviö on jo, että ne on annettava sitten miehen siskon lapselle, joka vuoden nuorempi. Mun mielestä toi ei ole lahja eikä mikään, lainaksihan ne tulee silloin. Mutta en valita. Mulle aivan sama. Se vaan harmittaa, että tämä vuoden nuorempi saa aina kalliit lahjat vain itselleen, kun hälle ei tarvi näitä muita välineitä ostaa, kun saavat meiltä. Esim oma lapseni sai suksipaketin viimejouluna ja tää nuorempi sähköurut. Sukset menee nuoremmalle, sähköuruista meillä ei ole tietoakaan...
Hienoahan se on, etä anoppi kokee miehensä lapsenlapset kuuluvan sukuun. Ja näin voisi myös sinun miehesi kokea ;)
Minusta ei ole mitään pahaa siinä että kysyy, onko ko vasusteet mahdollisesti jälellä. Miksi kaikesta anopin sanomisesta pitää aina luokkaantua?
sen jälkeen kun mies on muuttanut kotoa ja mieskään ei ole kyseistä tytärtä montaa kertaa nähnyt. Mielelläni antaisin noita lastentarvikkeita vaikka miehen siskolle, joka on oiekasti sukua ja läheinen meille molemmille. Mutta hänellä ei ole ainakaan vielä lapsia. t.ap
Mielestäni ne kuuluisi antaa sille kenelle anoppi tahtoo. Meilläkin kiertää suvussa vauvanvaatteita ja tavaroita vaikka kuinka paljon, ja kysyn aina antajalta, kenelle ne voisi luovuttaa eteenpäin.
Eihän tässä mitään ihmeellistä ole, normaalia kohteliaisuutta.
Mielestäni ne kuuluisi antaa sille kenelle anoppi tahtoo. Meilläkin kiertää suvussa vauvanvaatteita ja tavaroita vaikka kuinka paljon, ja kysyn aina antajalta, kenelle ne voisi luovuttaa eteenpäin.
Eihän tässä mitään ihmeellistä ole, normaalia kohteliaisuutta.
Mielestäni ne kuuluisi antaa sille kenelle anoppi tahtoo. Meilläkin kiertää suvussa vauvanvaatteita ja tavaroita vaikka kuinka paljon, ja kysyn aina antajalta, kenelle ne voisi luovuttaa eteenpäin.
Eihän tässä mitään ihmeellistä ole, normaalia kohteliaisuutta.
silloin kun omat muksut ovat lahjoja saaneet?
koska ei sentään odota että näin tehdään joka tapauksessa. Minusta kysyä siis voi mutta en tiedä alkaisinko aina lahjoittamaan kaikkea eteenpäin. Meinaan lapsenvaatteiden lainaaminen on mun mielestä ärsyttävää koska osa ihmisistä ei ole yhtä tarkka tahrojen puhdistuksessa ja jos on kalliita vaatteita jotka haluaa säilyttää hyvänä niin korpeaa toisten sotkut niissä jos ne menee käyttökelvottomiksi.
Ja jos joku lahjoittaa jotakin vain "lainaksi" niin saa sen myös ilmaista. Itse en ottaisi kauhean helposti vastaan lainatavaraa jota jo odotellaan muualla. Tuokoon lahjaksi oikeita lahjoja. Mutta kysyä saa ja vastauksen mietin aina erikseen.
sama tilanne. Ostetaan lapselle synttäri ja joululahjoiksi suksia yms ja selviö on jo, että ne on annettava sitten miehen siskon lapselle, joka vuoden nuorempi. Mun mielestä toi ei ole lahja eikä mikään, lainaksihan ne tulee silloin. Mutta en valita. Mulle aivan sama. Se vaan harmittaa, että tämä vuoden nuorempi saa aina kalliit lahjat vain itselleen, kun hälle ei tarvi näitä muita välineitä ostaa, kun saavat meiltä. Esim oma lapseni sai suksipaketin viimejouluna ja tää nuorempi sähköurut. Sukset menee nuoremmalle, sähköuruista meillä ei ole tietoakaan...
Sillä ongelma korjantuu. Toinen vaihtoehto olisi tietysti keskustella asiasta lahjanantajien kanssa, mutta taitaa olla aika hedelmätöntä.
sama tilanne. Ostetaan lapselle synttäri ja joululahjoiksi suksia yms ja selviö on jo, että ne on annettava sitten miehen siskon lapselle, joka vuoden nuorempi. Mun mielestä toi ei ole lahja eikä mikään, lainaksihan ne tulee silloin. Mutta en valita. Mulle aivan sama. Se vaan harmittaa, että tämä vuoden nuorempi saa aina kalliit lahjat vain itselleen, kun hälle ei tarvi näitä muita välineitä ostaa, kun saavat meiltä. Esim oma lapseni sai suksipaketin viimejouluna ja tää nuorempi sähköurut. Sukset menee nuoremmalle, sähköuruista meillä ei ole tietoakaan...
Sillä ongelma korjantuu. Toinen vaihtoehto olisi tietysti keskustella asiasta lahjanantajien kanssa, mutta taitaa olla aika hedelmätöntä.
Itse olen saanut sisareltani ja mieheni sisarelta paljon kaikkea tarpeellista lapsellemme ja olen kyllä valmis antamaan niitä eteenpäin kun itse emme enää tarvitse.. Jotenkin sitä ajattelee, että haluaa laittaa hyvän kiertämään, kun on itsekin saanut.
Toisaalta taas on mielestäni eri asia saada jotain ihan lahjaksi, kuin "sukulaisilta kiertoon". Itse ajattelen että jos olen jotain saanut, niin tavaran omistajana minulla on oikeus päättää sen kohtalostakin. Se missä kohtaa koetellaan välejä sukulaisiin taitaa vaihdella perheittäin.. :P
Mutta tapoja on monenlaisia. Mieheni veli sai siskoltaan lapsilleen tämän muksuilta jo pieneksi jääneet sukset käyttöön. Kun sukset jäivät pieneksi, vei tämän vaimo ne kirpputorille. Kirpputorilta ne osti siskon miehen äiti toisen poikansa lapsille.. huvittavinta vielä se, että alkujaan sukset oli lapsenlapsilleen ostanut tämä sama ihminen! Jotta joskus sitä voisi kyllä hieman ajatellakin ennen kuin tekee...... :DD
Tottakai annat sinne mihin haluat!
Onneks mulla ei oo tollasta anoppia. Surku et useemmat anopit on kummallisia ja paskoja.