Gradusta non sine -> masis iski
Sain aamulla tietää että gradustani olisi tulossa arvosana cum laude tai non sine. Olin ollut ohjaajan positiivisen palautteen vuoksi koko ajan siinä luulossa että tässä ollaan tekemässä vähintään cumua ja nyt hän yhtäkkiä antaa ymmärtää että saan olla tyytyväinen jopa non sinestä.
Ensin iski kauhea masis ja itkukohtaus, sitten raivo ja nyt on vaan sumea ja surullinen olo. Vielä pitäisi vääntää loppuun lyhyt conclusion-kappale, mutta se tuntuu vaikealta kun koko gradu tuntuu niin huonolta ja tunnen tulleeni petetyksi ohjaajan osalta. Ohjaaja painostaa vaan laittamaan gradun nyt kasaan.
Oon tehnyt gradua kokopäiväisesti muutaman kuukauden, välillä masennuksesta kärsien. Kaiken järjen mukaan mun pitäis olla iloinen siitä että gradu on valmistumassa vihdoin, mutta olisin niin halunnut vähintään C:n arvosanaksi, että kehtais esitellä tutkintotodistustakin. Muuten olen saamassa opinnoista arvosanan erinomainen joten siinäkin mielessä tuntuu että non sine pilaisi kokonaisuuden.
Miten te muut non sinen tai muun heikomman arvosanan saaneet olette selvinneet? Pikaisen nettisurffailun perusteella selvis että se on ollut monelle kriisin paikka ja että C:n alla olevia arvosanoja hävetään.
Kommentit (51)
...nyt nimittää gradun suhteen.
Eli täällä on alkuperäisellä kirjoittajalla pian Conclusion on kasassa. Kiitos rohkaisusta ja onnitteluista! Tuntuu hyvältä saada sellaisia. Kuulun nimittäin niihin n:n vuoden opiskelijoihin joka oli varma että ei koskaan valmistu. Graduhistoria on pitkä ja synkeä ja sisältää monta aloitusta ja epäonnistunutta lopetusta. Usko itseen gradun tekijänä meni välillä ihan täysin. Masennus ei ole yhtään auttanut asiaa.
Tämä aihe josta gradun nyt tein oli kolmas aihe joka mulla on ollut. Koin että olennaista tällä kerralla oli se että valitsin aiheen josta olin aidosti kiinnostunut. Lisäksi oli mahis tehdä gradua täysipäiväisesti, mikä auttoi. Jos minä onnistuin niin se ei ole mahdotonta muillekaan.
Fiilikset on menneet non sinen suhteen parempaa suuntaan tämän päivän aikana. Olen tajunnut että tärkeintä on saada gradu nyt pois alta ennenkuin se vie hengen :-0 Viime viikot ovat olleet todella raskaita kun olen elänyt epäsäännöllistä rytmiä, valvonut öitä koneen ääressä, en ole ulkoillut yhtään jne. Unilääkkeitä on mennyt ja voimakkaita kipulääkkeitä päivittäin pää-ja niskakipuihin.
Tässä muuten gradujen arvosanat. Non sine on kuulemma alin ns. hyvistä arvosanoista tai toisaalta eka ns. huonoista arvosanoista - miten sen sitten haluaa ajatella.
laudatur L
eximia cum laude approbatur E
magna cum laude approbatur M
cum laude approbatur C
non sine N
lubenter approbatur B
approbatur A
En ehnyt lukea viestiäsi ennenkuin laitoin omani. Hyviä neuvoja, auttaa ymmärtämään ohjaajankin näkökulmaa. Oon yrittänyt laittaa muotoseikat gradussa kuntoon. En enää jaksa/ehdi tehdä mitään isoja muutoksia kun tosiaan palautan tarkastusversion ylihuomenna.
T. Alkup.
En ehnyt lukea viestiäsi ennenkuin laitoin omani. Hyviä neuvoja, auttaa ymmärtämään ohjaajankin näkökulmaa. Oon yrittänyt laittaa muotoseikat gradussa kuntoon. En enää jaksa/ehdi tehdä mitään isoja muutoksia kun tosiaan palautan tarkastusversion ylihuomenna.
T. Alkup.
Ihan rauhassa vain. TÄrkeintä lienee, että se menee läpi. Sit sä valmistut! Onnea!
t 40
Minä olin samanlainen, ITSELLENI oli tärkeää, että gradusta tuli hyvä arvosana ja olisin ollut mielettömän pettynyt itseeni ja kykyihini, jos olisin saanut huonon arvosanan - lapsellista ja turhaa tai ei.
Mutta silti sitä arvosanaakin tärkeämpää on saada se gee ulos uunista, vaikka sitten heikommallakin arvosanalla. Minä kyllä muistan oman arvosanani ja tiedän myös lähimpien ystävieni arvosanat. Joskus niitä muistellaan samoin kuin yo-arvosanoja. Gradut ovat myös hyllyssä ja itselläni ainakin valmistumisjuhlat olivat sellaiset, että gradu oli näytillä. Tutkintotodistus ei ollut, mutta sukulaiset vaativat sen näytille ja siellähän arvosana sitten näkyi. Ymmärrän siis ap:n haluttomuutta juhlia valmistumista, sillä sukulaiset voivat tahdittomuuttaan valella suolaa haavoihin arvosanan nähdessään.
Tästäkin huolimatta onnea ap:lle valmistumisesta!! Voihan olla että se C sieltä tulee kuitenkin. Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka tässä tarinassa sitten lopulta kävi.
Itse edelleen häpeän pohjanoteeraustani, varmaan hautaan asti. Kukaan ei onneksi kysy graduarvosanaani, mutta onhan se kaikkien pällisteltävänä, jos jotakin kiinnostaa.
Gradu kannatti kuitenkin tehdä, sillä alallani sillä on merkitystä. Olen klassinen tapaus, joka lipsahti kiinnostavaan&haasteelliseen työelämään, kun opinnot olivat loppuvaiheessa. Voin sentään onnitella itseäni, että tutkinto tuli suoritettua ja väänsin etägradun loppuun. Tsemppiä!
Sain cumun ja siinä on puolet liikaa. Se on yksinkertaisesti ansioton ja heikkotasoinen. Proffa vaan sattui olemaan laitoksen löysin. Olin silloin jo töissä ja valmistuminen piti vaan saada alta pois. Sinänsä asialla ei ole merkitystä ja paperillahan mulla on ihan siedettävä gradu...
Kaverille taas kävi ohraiset. Hänelle oli tulossa hyvä gradu ja ohjaaja väläytteli vähintään magnaa. Sitten yhtäkkiä ohjaaja alkoi hoputtamaan sen gradun kanssa, mutta kaveri ei tajunnut syytä. Kyseinen pyöreä rouva oli jäämässä äikkärille ja yhtäkkiä ohjaajaksi tulikin toinen proffa, jolla oli pitkä vihasuhde tähän äitiyslomalle jääneeseen. He olivat tehneet toisistaan kanteluita ja kaikkea. Lopputuloksena antoi kaikista tuon toisen proffan ohjaamista graduista umpisurkeat arvostelut ja perusteli sillä, että osoittaa tuon äitiyslomalle jääneen professorin epäpätevyyttä tuollaisten gradujen ohjaaminen. Huoh. Oikeasti tuon kaverin gradu on mun gradua paljon parempi, mutta silti hänellä taitaa olla siitä alin arvosana. Tästä on aikaa jo vuosia. Nykyään tuosta varmaan voisi valittaakin. Silloin oltiin vaan hiljaa ja nieltiin.
ole onnellinen että olet saanut sen tehtyä! Niin moni on gradua vaille valmis, mutta sinä et!
T. itsekin gradua vääntävä, kohta valmistuva (eikä arvosanalla MITÄÄN väliä!)
Tiedän mitä pitäisi tehdä mutta en vai pysty tekemään.
olet menossa käytännön töihin, lohduttaudu sillä ettei ne gradun arvosanat ketään kiinnosta. Eri juttu sitten jos haaveilee jatko-opinnoista tms. akateemisesta urasta.
Itse olen tyytyväinen että ohjaaja aikanaan painosti minua (jo työelämässä olevaa ja siksi graduun erittäin motivoitumatonta, jo ainakin vuoden gradua pyöritellyttä opiskelijaa) tekemään sen verran että gradusta irtosi se C. Syyksi sanoi juuri sen, että on etua jos joskus kiinnostun jatko-opinnoista. Mutta enpä usko että töitä hakiessa on ollut arvosanalla väliä.
eli hyvät tiedot
Ihan ok gradu, ei sitä kannata murehtia. Kukaan ei koskaan tule kysymään gradusi arvosanaa eikä sillä ole mitään merkitystä työelämässä - ellet ole suunnitellut jatko-opintoja/tutkijan uraa.
joku viitsii pyyteettömästi auttaa.