Joudun yhä syvemmälle suohon joulupukkihuijauksen takia

Sanoin suoraan jo 4-vuotiaalle että joulupukkia ei ole. Nyt 5-v:lle sanottiin pk:ssa (hoitaja) että on joulupukkia ja taas sanoin että eihän ole. En viitsi valehdella ja muistan aina ystäväni, jolle jäi traumat "joulupukkihuijauksesta".

siksi lapsille ei pidäkkään valehdella että joulupukki on olemassa, vaan pitää leikkiä että joulukki on olemassa. Ja lapsen tulee tietää näiden kahden asian ero, lapsen pitää tietää että joulupukki ei ole totta, mutta silti voidaan kaikki leikkiä että se on.

Jos valehdellaan lapselle 10 vuotta että on se ihan totta, on on, ja sitten kerrotaan(tai lapsi saa tietää muualta) että hahaa, sinulleppa onkin valehdeltu koko elämäsi ajan, ei se pukki mitään totta ole! niin se on jo valehtelua, ei leikkiä.

Näissä on todellakin ero.

Antakaa lasten olla lapsia ja edes jouluna sadun ja leikin lumoissa. Eiväthän mielikuvistusromaanitkaan ole valehtelua, vaikkeivat tottakaan kaikkein tosikoimmassa mielessä. Leikillä ja valehtelulla on eroa.

9-vuotias poika uskoo vielä joulupukkiin. Tietää, että lahjat tulee aikuisilta, ja että jouluna meillä vierailee varapukki joka on vaan joku tyyppi pukeutuneena pukiksi. Mutta silti uskoo. Tavallaan uskon minäkin, vähän samaan tapaan.



Mitä pahaa siinä on, antaa uskoa.

että joulupukkia ei ole olemassa? Ihan samalla tavalla kuin monet uskovat Jumalaan, voi joulupukkiinkin uskoa. Eihän ole mitään todisteita, ettei pukkia ole olemassa. Lapselle olenkin sanonut, että en mä tiedä onko pukkia vai ei, ja siihen saa uskoa tai olla uskomatta, ihan miten itse haluaa.

ihan luonnollisesti ostettu lahjoja ja paketoitu ja tulleissa lahjoissa lukee keneltä ne on, mutta se ei ole lapsen mielessä ristiriidassa Joulupukin kanssa. En ole ikinä valehdellut enkä uskotellut enkä sanonut että on "oikea" pukki mutta tavarataloissa on sijaispukkeja. Vaan joulupukki on hyvä tahdon symboli, ja tietyllä tavalla aina totta. Ihan kuin vaikka kirkossa seimessä on nukke, mutta kuitenkin se on Jeesuslapsi. Eli logiikka uskomisessa ja aikuisen ja lapsen mielessä kulkee ihan eri latuja. ei ole kyse rationaalisesta järjestä niin kuin koneen moottorin toiminta, vaan hyvästä tahdosta ja "keijupölystä"

että ap:n lapsi tietää jo, ettei joulupukkia ole, mutta haluaa yhä uskoa. Tai on ainakin vähän epävarma tilanteesta. Anna siis uskoa, eiköhän se pian mene ohitse itsestään, kun on valmis lopettamaan uskomisen.

7 v tyttö uskoo vielä vakaasti joulupukkiin. Luulin, että asia selviää pikkuhiljaa ja varovasti, ettei pukkia oikeasti ole olemassa, mutta ei!

Viime vuonna jo hoksasi, että setä toimi pukkina, mutta silti uskoo vielä, että setä oli vain tuuraamassa ja se oikea pukki on jossain.

Nyt ajattelin, että tytön on aika kuulla totuus, mutta en henno kertoa sitä ennen joulua. Muuten hän muistaa tämän joulun aina siitä, että joulupukki onkin huijausta ja äiti on valehdellut hänelle koko elämän ajan.

Voi aargh!

No eipä tossa mitään mutta kun meillä 8v poika uskoo vielä pukkiin :) On jo vähän puhunut siihen tyyliin et ei enää uskois mut näin joulun alla kävi selväks et usko on vielä varsin vahva..en tiedä miten sais asian oikean laidan ilman järkytystä selvitettyä pojalle..