Suomenruotsalaiset!

vanhemmat haluavat jalkapallossa poikajoukkueet "tasoihin" ns. hyvät ja huonot pelaajat eri joukkueisiin?



Voisin kuvitella, että on aika hankala opettaa esim. matikkaa, jos osa porukasta ei osaa sanaakaan ruotsia, osa osaa molemmat kotimaiset ja loppuosa ei osaa suomea flytande....lopputulos on varmasti hyvä?! Vai mitä mieltä olet?



Miksei samaan kouluun, mutta eri luokalle.



-nykyään kaksikielinen perhe-

eller skriva eller alt annat på et språk som du inte förstår?



De olika språk kan väl existera i en och samma skoolbildning. Men både eleverna och deras föräldrar måste ha alla lärare och administratörerna, rektorerna och psykologerna etc. i deras egen språk. Annars är det för tungt för barn och det blir alla sorts av förstörningar både för individualla barn och i klasrumsverksamhet.

sitä tässä ajankin takaa, että miksi erilliset koulut?? Mahdollisuus opiskella omalla äidinkielellä on hyvä, eli kieliryhmien perustaminen ihan ok.



Löytyykö lisää perusteluja?

Silloin vastaus suomeksi, kiitos.



Ps. osaan myös ruotsia.

ei äidinkielenään suomea puhuvat lapset opiskelevat suomenkielisissä kouluissa, ja kehitysvammaiset lapset normaaliluokissa avustajien kanssa jne. Miksi ruotsinkieliset lapset tarvitsevat erilliset koulut? Jotta ei tutustuttaisi suomenkielisiin?

Katsos: yhdelle koululle annetaan rahaa yhteen (tai no, yleensä kolmasosaan) koulupsykologia, puolikkaaseen terveydenhoitajaa ja koululääkäriä, noin kahteen keittiöemäntään ja kahteen siivoojaan, sekä yhteen tai kahteen laaja-alaiseen erityisopettajaan. Nämä ovat palveluja, joita jokainen lapsi tarvitsee äidinkielellään, ihan sen oman luokanopettajan lisäksi. Jos koulussa on kahden kielisiä oppilaita niin arvallako valitaan, kumpaa kieltä nämä yllämainitut edustavat? Vai otetaanko joka toinen? Vai kuljetetaanko toisenkieliset lapset toiselle puolella kaupunkia saamaan erityisopettaja vaikkapa matimatiikan tukiopetusta vaten?



Yksinkertainen tosiasia on, että valtio ja kunnat tukevat näitä palveluja kouluittain - eivät kieliryhmittäin. Kaksikielisyys tuottaa siksi enemmän kuluja kuin yksikielisyys. Hyvällä vanhempainyhdistystoiminnalla tai muulla omalla rahalla, tai asiaan panostavassa kunnassa lisävaroja tosin voidaan saada, joskus jopa enemmän kuin välttämättömiä kuluja syntyy. Silloin voidaan kaksikielisyydestä tehdä jotain, mikä todella hyödyttää kaikkia oppilaita. Mutta suuri vaara on myös olemassa, että kaksikielisen koulun palvelut kummankaan kielisille lapsille eivät vain ole yhtä hyvät.

kysymys", mukaan kuvioon tukee varmasti kuntapolitiikka..ja sitä kautta kustannukset yms.yms.



Meidän lasten ruotsinkieliseen kouluun ei tällä hetkellä mahdu edes kaikki äidinkielenään ruotsia puhuvat lapset.

Meidän yksikielisessä kunnassa (ruotsinkielinen) tulisi aika kalliiksi järjestää koulukuljetukset 40 km päähän suomenkieliseen kouluun ja tilatkin loppuisivat kesken. Suomenkieliset oppilaat (pari kappaletta)sinne toki kyyditään.

käytäntö on se, että terveydenhoitajat ja erityisopet kiertävät suomenkielisiä kouluja, miksi se ei toimisi myös ruotsinkielisillä. En tiedä koulua, jossa olisi tätänykyä oma terkkari saati koulupsykologi. No, en tiedä onko tämä hyvä suuntaus, mutta näinhän yleisesti toimitaan.

menee ruotsinkieliselläkin puolella, että terkkari ja koulupsykologi kiertää kouluja

Koska koulunkäynti luonnistuu parhaiten äidinkielellään. Vaikka puhuisi myös muita kieliä arkikielessä täysin sujuvasti, niin täsmällistä ymmärrystä vaativat ja viralliset asiat saattavat tuottaa hankaluuksia.

kouluissa ei ole päiväsaikaan siivoojia, vaan ne tulee kun koulut loppuu...



Kuinkas koulunkäynti luonnistuu parhaiten äidinkielellä jos lapsen kotikieli on vaikkapa somalia? Pitäisikö opetus olla somaliaksi, siivoojat ja keittäjät somaleja jne.?

"Sen sijaan esim. katalaania puhuvia on Suomessa niin vähän ettei ole realistista perustaa heille omaa koulua."

saksalais-suomalainen ja ranskalais-suomalainen koulu...

suomenruotsalaiset eivät osaa sujuvaa suomea. Tai näin ainakin väittävät kun palveluista on kysymys. Suomesta on huomattavaa hyötyä ruotsinkielisillekin. Koulussahan sitä oppisi ja kavereiden kanssa jos olisi suomenkielisiä kavereita, eikä vain ruotsinkielistä opetusta ja kavereita.



Oikeasti se on kai jotain 1% asukkaista jotka puhuvat vain ruotsia eikä lähelläkään 5%. Kielipoliittisista syistä Ahvenanmaalla asuvat ovat tällaisia.

Esim. Helsingissä on koulut ainakin saksaksi, ranskaksi ja englanniksi.

Ja veikkaan että jos kunnassa on esim. 1 ruotsinkielinen, niin vaihtoehtoina on laittaa suomenkieliseen kouluun tai kuskata lähimpään ruotsinkieliseen kouluun johonkin toiseen kuntaan.

ei äidinkielenään suomea puhuvat lapset opiskelevat suomenkielisissä kouluissa, ja kehitysvammaiset lapset normaaliluokissa avustajien kanssa jne. Miksi ruotsinkieliset lapset tarvitsevat erilliset koulut? Jotta ei tutustuttaisi suomenkielisiin?

puhuu jotain muuta kieltä kuin hän itse?



Ei mulla kylä ole omilta kouluajoilta mitään käsitystä siitä millä kielellä "sain koulusiivoojan palvelua". Kyllä ne varmaan suomenkielisiä olivat kun asuttiin ummikkosuomalaisella alueella mutta ne oli siellä siivoamassa, ei keskustelemassa mun kanssa.

Kiitos näistä näkökulmista vastanneille..

Ruotsinkielisiä on sen verran paljon, että heille voidaan perustaa omia kouluja, ja muunkin kielisiä jos vaan riittää halukkaita tulijoita! Sen sijaan esim. katalaania puhuvia on Suomessa niin vähän ettei ole realistista perustaa heille omaa koulua.



Äitini on yläkoulun opettaja, ja heidän koulussaan on paljon maahanmuuttajia. MOnet näistä puhuvat suomea huonosti, eikä heidän useimpien opettajien mielestä pitäisi olla suomenkielisessä opetuksessa ollenkaan, mutta säästösyistä ovat. Yritä siinä nyt opettaa sitten vaikka englantia tai fysiikkaa jollekin joka puhuu vain pari sanaa suomea :P

puhuu jotain muuta kieltä kuin hän itse?

Ei mulla kylä ole omilta kouluajoilta mitään käsitystä siitä millä kielellä "sain koulusiivoojan palvelua". Kyllä ne varmaan suomenkielisiä olivat kun asuttiin ummikkosuomalaisella alueella mutta ne oli siellä siivoamassa, ei keskustelemassa mun kanssa.

ei tarkoita, etteikö siivooja olisia sinuakin opastanut pyyhkimään jalkasi, olemaan levittelemättä ryppäämättä mattoja jne. Samoin keittolan väki opastaa lapsia ottamaan oikean määrän oikeaa ruokaa ja viemään lautasensa sitten oikeaan paikkaantiskiin jne. Talonmies huohtii rakennuksen kunnosta, mutta vastailee myös uteliaiden poikien kysymyksiin vimpaismista ja komentaa potkimaan palloa kauemmas ikkunoista. JNE.

Oikeasti kaikki koulussa oleva väki on osa kasvatustyötä ja siksi heidän kaikkien pitäisi puhua edes osittain samaa kieltä kuin lapstenkin (omien lasteni alakoululla on kyllä todella vaillinaista suomea puhuva fiippiiniläinen siivooja, mutta sen takia onkin ollut joitain kommunikaatiosekaannuksia, joita on sitten saatu selvitellä pitkästi ja monen tahon kanssa).