Mulla on tavoitteena saada koti pidettyä aina niin siistinä
että jos joku tekisi meille "tupatarkastuksen", niin ei olisi moitittavaa. Eli siis joka huone siisti ja järjestyksessä, ja myös kaapit ja laatikot.
Olen tässä jo puoli vuotta siistinyt kotiamme ja käynyt läpi suurimman osan kaapeista ja lipastoista, turhaa tavaraa ja vaatetta on myös lähtenyt kiertoon/roskiin monta jätesäkillistä.
Nyt olen tarkka siitä, ettei kotiin tule mitään turhaa, ja jos jotain tarpeellista tulee, niin jotain vanhaa vastaavaa lähtee.
Tämä on itseasiassa nyt jo melko helppoa, kun oikeasti kaikelle on mietitty ja järjestetty looginen paikka, ja tavarat vie paikoilleen joka päivä, niin ei tule edes sotkua eikä tarvitse miettiä mihin sysäisi käsistään jotain epämääräistä...
Toki meillä siis lapset esim. saavat leikkiä, lelumopo ja pikkuautoja on päivisin olohuoneessakin muutamia siellä täällä, mutta muuten kaikki järjestyksessä ja missään tasoilla/pöydillä ei ole ylimääräistä tavaraa.
(paitsi siis päivän tavarat, esim. uusin sanomalehti on keittiönpöydällä, mutta jo eilinen lehti sille varatussa paikassa jne)
Olen huomannut, että olen alkanut oikeasti tykkäämään siivouksesta ja järjestelystä :) Eikä siihen enää menekään niin kauheasti edes aikaa, kun missään ei enää ole aivan mahdotonta siivoa/epäjärjestystä :)
Ja kyllä, on mulla muutakin elämää :D
Kommentit (40)
Minullakin tavoitteena on jatkuvasti riisua kotia tavaroista.
Roinaa ei kannata järjestellä säilytyslaatikkoihin tms. vaan tärkeintä on vähentää selvästi tavaran määrää ja oppia että vähempikin riittää. Kun kaikki tavara on mielekäässä käytössä, sillä on automaattisesti myös paikka. Ja puhtauden ylläpito on yodella yksinkertaista.
ja ei häiritse jos tavarat ei ole koko aikaa paikallaan.
Meillä myös perheellä paljon harrasteita kotona ja niitä ei kyllä kerätä joka ilta pois vaan perhonsidontavälineet ja ompelukone saa olla paikallaan yms.
Mää en kyllä edes aina huomaa, että meillä on paikat sekaisin.
säästättekö vai menevätkö roskiin?
niin piirustukset, askartelut kuin kokuluvihot ja kokeetkin. Mummollanikin on vielä tallessa isäni kaikki tällaiset ja niitä on ihana katsella! Toivottavasto mat lapsenlapsenikin arvostavat omien lasteni kädentuotoksia jonakin päivänä.
Mutta pidän kodin siistinä ihan itseni takia, en ulkopuolisten.
koska kuten kirjoitin, olen alkanut tykkäämään siivouksesta, se on jotenkin rentouttavaa ja on ihanaa nähdä kättensä jälki! Palkitsee välittömästi :)
Ja mä säilytän kyllä lapseni askarteluja ja piirustuksia, en kyllä ihan kaikkia mutta parhaimmat/ne mistä lapsi eniten tykkää. Kaikki ovat kyllä esillä hetken aikaa seinälle ripustettuna, mutta sitä mukaa kuin tulee uusia, laitetaan vanhoja joko arkistoon (mulla on muutama iso muovilaatikko niitä varten) tai sitten "kylmästi roskiin". Ne, jotka menevät roskiin, kuvataan ensin kameralla ja kuvat kehitetään albumiin. Tämän niksin luin joskus jostain rojunraivausoppaasta, ja mielestäni se on todella hyvä!
ap
sotkut, samoin vaiheessa olevat lukemistot: hesariartikkelit, lehdet, kirjat jne.
Vaikka haluaisinkin kaiken olevan tiptop, askartelut yms. ovat kyllä aina levällään, useakin homma voi olla kesken yhtä aikaa. Silloin kuivumassa olevat jutut ja leikkausta odottavat/neulatut kankaat tms. joutuvat lojumaan lattioilla tai muilla pinnoilla, ei voi mitään. Ja joskus uudet materiaalihankinnat, joille ei löydy tilaa kaapeista.
ja/tai tehnyt sellaisen kanssa kakaroita. Kova linja, ei auta muu. Roskiin vaan kaikki, jotka eivät ole paikoillaan kun homma on loppunut.
Vaikka tekisin mitä, niin mies ei tajua jättävänsä vaatteet, tavarat kädestään siihen, mihin sattuu ne laskemaan.
ja ei häiritse jos tavarat ei ole koko aikaa paikallaan.
Meillä myös perheellä paljon harrasteita kotona ja niitä ei kyllä kerätä joka ilta pois vaan perhonsidontavälineet ja ompelukone saa olla paikallaan yms.
Mää en kyllä edes aina huomaa, että meillä on paikat sekaisin.
löytyy muitakin tunsin itseni jo täysin hölmöksi näiden virikkeiden ja harrastusten kanssa.
Olen kovasti pyrkinyt että pojat saavat erillaisia virikkeitä tehdä kun ovat vaaan kotihoidossa koko pienen ikänsä ennen koulua.
Ainut mikä saattaa kodin tehdä sotkuisen näköiseksi on lapsen lelut ympäriinsä. Tasoilla ei ole mitään ylimääräistä ja sängyt on pedattu ja kaikki turha heitetty pois.
Meillä sai olla askartelut levällään odottamassa seuraavaa päivää. Kaaos oli varmana hirveä kun keräsivät pahvilaatikoita ja vessapaperirullia ja sitten olkkarissa rakensivat ison linnan vallihautoineen ja maalasivat sen.
Muitakin tällaisia projekteja oli koko ajan menossa.
Ajattelin aina, että jos jotakuta häiritsee, että meillä on kaaos niin voin osoittaa hänelle siivouskomeron ja siivotkoot itse mieleisensä näköiseksi.
Lapset viihtyvät edelleen hyvin kotona ja heillä on kotiharrastuksia mieluummin kuin roikkuisivat kaupungilla. Isänsä kanssa tekevät perhoja ja ja muita projektejä, jotka on esillä. Tyttö ompelee paljon vaatteita itselleen. Viihtyvät ehkä juuri siksi kun en ole siivonut perhettäni ulos häiritsemästä kiiltäviä pintoja.
Se boheemi äiti
ja ei häiritse jos tavarat ei ole koko aikaa paikallaan.
Meillä myös perheellä paljon harrasteita kotona ja niitä ei kyllä kerätä joka ilta pois vaan perhonsidontavälineet ja ompelukone saa olla paikallaan yms.
Mää en kyllä edes aina huomaa, että meillä on paikat sekaisin.
löytyy muitakin tunsin itseni jo täysin hölmöksi näiden virikkeiden ja harrastusten kanssa.
Olen kovasti pyrkinyt että pojat saavat erillaisia virikkeitä tehdä kun ovat vaaan kotihoidossa koko pienen ikänsä ennen koulua.
sen järjestysintoilijan siisteysnäkemys olisi se "oikea"? Miksi hänellä olisi oikeus heittää "väärässä paikassa" olevia toisen tavaroita roskiin? Entä jos hänen omat tavaransa ovat toisen mielestä väärässä paikassa silloin kun ne ovat jossain laatikossa riviin järjestettynä, saako ne silloin heittää roskikseen?
ja/tai tehnyt sellaisen kanssa kakaroita. Kova linja, ei auta muu. Roskiin vaan kaikki, jotka eivät ole paikoillaan kun homma on loppunut.
Vaikka tekisin mitä, niin mies ei tajua jättävänsä vaatteet, tavarat kädestään siihen, mihin sattuu ne laskemaan.
kuin katsotaan televisiota tai nettiä - siis että harrasteet ja keskeneräiset työt/leikit/harrastukset näkyvät. Tylsimpiä ovat ihmiset, joilla ei ole mitään menossa (tosin jotkut voivat harrastaa asioita kodin ulkopuolellakin).
et toisille siisteys on kaikkein tärkein asia.
Huomaa kun mennään kylään erääseen lapsiperheeseen niin perheen lapset huutavat kokoajan meidän lapsille et älä sotke ,älä ota sitä tulee sotkua leluja on laatikot täynnä mut ei ssa koskea kun tulee sotkua tai et muistakaa siivootte kaiken kun otattekin.
On tosi rentoa kuunneltavaa ja leikkiä!
Äiti yleensä punasena yrittää kieltää et tottakai saa leikkiä.
Perheen lapset yleisä ei leiki vaikka 4 ja 6, katsovat tv tai pelaa pleikkaa ei tuu sotkua sanoo lapset!
Eikä leikin riemua
Esikoinen oli kotihoidossa kun äitinsä oli äitiyslomalla. Tyttö katsoi päivät videoita, ettei vain sotke.
Jos heillä aloitettiin leikki, ei saanut ottaa kuin yhden nuken. Toista ei saanut aloittaa sivuleikkinä, koska yksi leikki piti leikkiä järjestelmällisesti loppuun ja tavarat sitten pois.
Varsinkin sillä esikoisella on ollut todella paljon ongelmia isompana. Rikkoo ja riehuu muualla kylästellessä ja koulussa paljon käytösongelmia.
et toisille siisteys on kaikkein tärkein asia.
Huomaa kun mennään kylään erääseen lapsiperheeseen niin perheen lapset huutavat kokoajan meidän lapsille et älä sotke ,älä ota sitä tulee sotkua leluja on laatikot täynnä mut ei ssa koskea kun tulee sotkua tai et muistakaa siivootte kaiken kun otattekin.
On tosi rentoa kuunneltavaa ja leikkiä!
Äiti yleensä punasena yrittää kieltää et tottakai saa leikkiä.
Perheen lapset yleisä ei leiki vaikka 4 ja 6, katsovat tv tai pelaa pleikkaa ei tuu sotkua sanoo lapset!
Eikä leikin riemua
Esikoinen oli kotihoidossa kun äitinsä oli äitiyslomalla. Tyttö katsoi päivät videoita, ettei vain sotke.
Jos heillä aloitettiin leikki, ei saanut ottaa kuin yhden nuken. Toista ei saanut aloittaa sivuleikkinä, koska yksi leikki piti leikkiä järjestelmällisesti loppuun ja tavarat sitten pois.
Varsinkin sillä esikoisella on ollut todella paljon ongelmia isompana. Rikkoo ja riehuu muualla kylästellessä ja koulussa paljon käytösongelmia.
et toisille siisteys on kaikkein tärkein asia.
Huomaa kun mennään kylään erääseen lapsiperheeseen niin perheen lapset huutavat kokoajan meidän lapsille et älä sotke ,älä ota sitä tulee sotkua leluja on laatikot täynnä mut ei ssa koskea kun tulee sotkua tai et muistakaa siivootte kaiken kun otattekin.
On tosi rentoa kuunneltavaa ja leikkiä!
Äiti yleensä punasena yrittää kieltää et tottakai saa leikkiä.
Perheen lapset yleisä ei leiki vaikka 4 ja 6, katsovat tv tai pelaa pleikkaa ei tuu sotkua sanoo lapset!
Eikä leikin riemua
yhdenperheen missä 5v alettiin käyttää jos missäkin hoidoissa kun oli tullut kuulemma äiti itse kertoi stressi kodin siisteydestä.
Nyt 7v vanhemmat tietoisesti yritäneet opettaa leikkimään ja sotkemaan lääkärin määräys.
Jotta koulu käynti onnistusi.
on jo ihan toisesta ääripäästä :) Jos joku kuvittelee että meillä on niin, niin voin kertoa ettei ole. Kuten jo aiemmin mainitsinkin, lasten leluja on yleensä ympäri huushollia, mutta ei ne muutamat leikkiautot vielä sotkua tee :) ja illalla ne sitten laitetaan paikoilleen.
ap
löytyy muitakin tunsin itseni jo täysin hölmöksi näiden virikkeiden ja harrastusten kanssa.
Olen kovasti pyrkinyt että pojat saavat erillaisia virikkeitä tehdä kun ovat vaaan kotihoidossa koko pienen ikänsä ennen koulua.
Meillä on kauhea kaaos jonkun mielestä, ja myönnän että mussa ja miehessä on molemmissa hamsteriluonnetta. Tavaroita pitää säästää siltä varalta että niitä vielä joskus tarvitaan askarteluun tms. Välillä tavaranpaljous ja sotku ahdistaa, mutta enimmäkseen ei. Tää on meidän koti ja täällä saa asua, elää ja harrastaa. Itse teen paljon käsitöitä ja mulla on usein montakin keskeneräistä työtä kesken, ompelua ja neulomuksia, kankaanpainoa jne. En myöskään vaadi lapsilta että saisi leikkiä vain yhdellä lelulla kerrallaan, musta se kuulostaa ihan kamalalta!
Jos näin yhdenkin karvan, koko kämppä piti imuroida (tämän lisäksi imuroin joka päivä) tai jos muutama vesitippa tippui keittiön lattialle, koko keittiön lattia piti pestä (tämän lisäksi lattian pesu joka viikkoa).
Mitään ylimääräistä ei saanut olla pöytätasoilla. Maksimissaan kaukkari ja keittiössä kodinkoneet.
Nyt olen relannut. En tiedä mikä tähän on johtanut, mutta kiitän Jumalaa siitä. Olin ennen tosi rasittava nitkuilija. Lapsilta oli se mun neuroosisiivous aika pois.
Olen edelleen siisti. Imuroin joka ilta, lattiat pestään kerran viikossa ja samalla vaihtuu lakanat ja kylpypyyhkeet. Vessan pesen pari kertaa viikossa ja käsipyyhkeitä vaihdan pari kertaa viikossa.
Nyt annan kuitenkin elämän näkyä. Tällä hetkellä keittiön pöydällä mehukannu, kaksi lasia ja hedelmäkulho.
Keittiötasoilla kassi, eväslaatikko, kodinkoneet, joulukranssi odottamassa ripustusta ja kenkälaatikko.
Tämä on minulta todella paljon! Ja olen onnellinen, ettei nämä tavarat aiheuta minulle enää suunnatonta sisäistä levottomuutta ja pahoinvointia.
Tavaroita meillä ei paljoa ole, juuri ap:n kuvaamasta syystä. Ymmärrän siis pointtisi! Kannattaa kuitenkin muistaa, ettei huippusiisteydestä saa mitään palkintoa, eli jos se alkaa viedä voimia, kannattaa siitä luopua.
Ei siitä mitään suunnatonta hyötyä ole ainakaan minulle ollut. Ennemminkin paikkailin sillä omaa väsymystäni.
säästättekö vai menevätkö roskiin?
Vaan ei ole. Lapsia on 4 ja eri ikäisiä. Harrastuksia aivan kammottava määrä lapsilla. Käyn töissä. Miehellä työajat on mitä on. Vaikka tekisin mitä, niin mies ei tajua jättävänsä vaatteet, tavarat kädestään siihen, mihin sattuu ne laskemaan. Tyyliin jos ottaa jonkun työkalun, niin ei tasan tarkkaan laita sitä takaisin paikalleen, siihen ne jää keittiön työtasolle/kodinhoitohuoneeseen... Eivätkä lapset ole sen parempia. Eläimiä on 4 (ei koiraa), sotkua riittää ja sitä sotkua mä INHOAN!