Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Taapero kerjää, mikä avuksi?
01.12.2010 |
MEidän 1v 3kk tyttö on aivan kauhea kerjäämään ruokaa pöydän vieressä. Emme pysty miehen kanssa syömään rauhassa yksin tai erikseen kun joku itkee ja parkuu jalan juuressa ja hälle on pakko antaa sitten jotain käteen nakerrettavaksi jotta huuto vähän hiljenisi.
Aamiaista lukuunottamatta meidän ruoka-ajat ei mene oikein yksiin kun meillä on erityisruokavaliota ja muuten sitten sellainen rytmi päivässä että muksun ruokailu ei istu samaan. Ja jos joskus syömme yhtä aikaa, ei lapsi halua syödä omaa ruokaansa vaan huutaa sitä mitä näkee meidän lautasella. Näin ollen hän on saanut syödäkseen mm. aladoobia, leipäjuustoa, olutmakkaran palaa... nämä on vielä maistuneet (!) mut esim. paistettua munaa ja pekonia hän haluaa muttei syö. Tiedoksi: Näitä siis vaan pieninä määrinä, suupaloina ettei joku hermostu! =/ Monesti meillä on kaiken kaikkiaan sellaista ruokaa ettei sitä voi lapselle oikein antaakaan, meillä ei juuri syödä esim. makaronilaatikkoa. JOskus harvoin kun on ollut vaikka liha-/makkarakeittoa, sitä hän on sitten saanut. Ja hän siis huutaa sitä ruokaa vaikka olisi juuri vähän aiemmin siis itse syönyt. Ja siis sitä on myös yritetty että hän olisi sitten pöydässä samaan aikaan vaikka jotain pientä napostelemassa mut aina sekään ei onnistu. Eikä nyt haluaisi syöttää muutenkaan lasta kokoajan ettei painon tai hampaiden kehitys kärsi.
En ole provo, toivottavasti. Ja toivon asiallisia kommentteja, ehdotuksia, vastauksia jos sellaisia on. Vai onko tämä vain ohimenevää joka täytyy vaan kestää (nyt jo kyllä aika pitkän) hetken?
Kommentit (55)
Ihan turha antaa ohjeita että sovittakaa ruoka-aikanne lapsen mukaan. Joissain perheissä se ei yksinkertaisesti onnistu. Ei kaikki elä samalla tavalla. Meillä esim syödään illallinen silloin kun taapero jo nukkuu. Päivällä ollaan töissä. Enkä muutenkaan alkaisi syömään makaronilaatikkoa ym. muita vauvalle tehtyjä mössöjä joka päivä. Joku tykkää yksinkertaisesta ruoasta, eivät kaikki.
tai muita "yksinkertaisia mössöjä"?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt edes ystävällisesti ja hyväntahtoisesti, eikä kuten riistäjään. Mä en ole makaronilaatikkoa edes vauvalle laittanut?!? Miksi pitäisi alkaa syödä yksinkertaisesti? Pienelle lapselle tärkeintä on suolan vähäisyys, ei mausteettomuus. Suolan voi yleensä lisätä jälkikäteenkin.
Tietysti vanhemmat voivat syödä vauvan tai taaperon nukkuessakin (en edes tajua miten tästä voi tehdä ongelman????) mutta esim aamiainen ja yksi ruoka päivällä on melko helppo sovittaa yhteen. Ainakin viikonloppuina. Niin ei tule sitä, että lapsi syö erikseen ja aikuiset itkevät huonosti käyttäytyvää kotieläintään, joka ei asetu ruotuun.
ruokaa, ihan sama mitä se ruoka on, herra varjele mihin tää minäminä sukupolvi on ajautunut! Ei alkeellisimpiakaan sosiaalisia taitoja tällä äidillä!
Miten vanha tämän kirjoittaja on, 65? Kuka pienten lasten äiti voi puhua noin "mummomaisesti"?. Sori, mutta kuulostat todella vanhalta katkeralta kalkkikselta. Toisaalta, ehkäpä olet vain tyhmä, koska et osaa edes kirjoittaa oikein.
Ja kenen mielestä tuon ikäistä ei tarvitse syöttää? Mä ainakin syötän meidän naperon niin pitkään kuin se hänelle sopii. Tulee vähemmän siivottavaa ja muksu kunnolla tankattua. Kaksi isompaa syövät tosi nätisti, vaikka heitäkin on autettu pitkään.
t. 23
Meillä aikuiset syövät usein vasta silloin, kun lapset ovat nukkumassa. Herkutellaan salaa kynttilän valossa. Hyi, miten huonoja vanhempia ollaankaan, soosoo!
etteivät vanhemmat saisi lasten nukkumaanmentyä herkutella salaa kynttilänvalossa, kyllä meilläkin sitä tehdään (yleensä kyllä sähkövalon valaistessa). Meilläkin on erityisruokavalioita ja silti syömme yleensä samaa ruokaa yhtä aikaa taaperon kanssa, enkä ole sitä kokenyt mitenkään hankalana (tosin teillä taitaa olla enemmän noita erityisruokavalioita, kuin meillä). Iltapalaa emme miehen kanssa syö vielä silloin, kun taapero syö, vaan syömme kahdestaan lapsen nukahdettua, ja toki mies syö töissä osan päivän ruoista, mutta silti minä ruokailen taaperon kanssa samaan aikaan neljä kertaa päivässä.
Kyllä lapsen kunnioittamiseen ja arvostamiseen kuuluu se, että lapsi saa syödä samaa - tai allergiatapauksissa samankaltaista - ruokaa yhtä aikaa muun perheen kanssa niissä tilanteissa, kun se on mahdollista. Väittäisin, että yleensä on.
-13
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja intialaista ruokaa. Mitähän ne intialaiset lapset syö... Niin?
Lisäksi maustekastikkeet ovat usein todella suolaisia. Ja luuletko, että intialaiset lapset ovat todella terveitä? Siellä päin maailmaa on perinteisesti mausteilla poistettu ruuasta pilaantuneen makua...
t. 23
Ja intialaista ruokaa. Mitähän ne intialaiset lapset syö... Niin?
Lisäksi maustekastikkeet ovat usein todella suolaisia. Ja luuletko, että intialaiset lapset ovat todella terveitä? Siellä päin maailmaa on perinteisesti mausteilla poistettu ruuasta pilaantuneen makua... t. 23
mausteisesta ruuasta, sen enempaa kuin aikuisellekaan. Enka ymmarra mihin tuo pilaantuneisuusviittaus nyt liittyy? Meinaatko, etta Euroopassa tarjottava intialainen ruoka on sitten jarjestaan pilaantunutta vai mita? Meilla lapset ovat syoneet hyvalla halulla mm. thaicurrya 1-vuotiaasta alkaen, ilman pienintakaan ongelmaa. Jos lapsi haluaa itse syoda mausteista ruokaa va mita? Lisaksi moni (onneksi) tekee mausteisen ruokansa nykyaan ihan itse, ei ole mikaan pakko ostaa valmiita maustesekoituksia, kastikkeita tai marinadeja...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja intialaista ruokaa. Mitähän ne intialaiset lapset syö... Niin?
Lisäksi maustekastikkeet ovat usein todella suolaisia. Ja luuletko, että intialaiset lapset ovat todella terveitä? Siellä päin maailmaa on perinteisesti mausteilla poistettu ruuasta pilaantuneen makua...
t. 23
Ja kyllä sivistyneet intialaislapset syövät terveellisesti. Tietäisit kun tuntisit intialaisia :)
Jos kaksi aikuista syö eri ruokaa, luulisi heidän lautasiltaan pystyttävän kokoamaan yksi annos taaperolle. Proteiinia, hiilareita, kasviksia, vitamiineja, kivennäisiä.
PS. Lapsen vatsan ei tarvitse mausteita vältellä, johan noissa Semperinkin 6kk purkeissa on kaikkea kurkumasta valkosipuliin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja intialaista ruokaa. Mitähän ne intialaiset lapset syö... Niin?
Lisäksi maustekastikkeet ovat usein todella suolaisia. Ja luuletko, että intialaiset lapset ovat todella terveitä? Siellä päin maailmaa on perinteisesti mausteilla poistettu ruuasta pilaantuneen makua... t. 23
mausteisesta ruuasta, sen enempaa kuin aikuisellekaan. Enka ymmarra mihin tuo pilaantuneisuusviittaus nyt liittyy? Meinaatko, etta Euroopassa tarjottava intialainen ruoka on sitten jarjestaan pilaantunutta vai mita? Meilla lapset ovat syoneet hyvalla halulla mm. thaicurrya 1-vuotiaasta alkaen, ilman pienintakaan ongelmaa. Jos lapsi haluaa itse syoda mausteista ruokaa va mita? Lisaksi moni (onneksi) tekee mausteisen ruokansa nykyaan ihan itse, ei ole mikaan pakko ostaa valmiita maustesekoituksia, kastikkeita tai marinadeja...
Vau, sä ratkaiset totta vieköön kaikki ruokailun ongelmat. Rupeankin tekemään nuo kastikkeet aina alusta asti itse, niin ei tarvitse laittaa suolaa vaikka lainkaan. LOISTOAJATUS! Tosin lasten täytyy kyllä sitten luopua harrastuksista, koska aikaa ei jää kuin kokkailuun, mutta se on pieni uhraus yhteisen ruokahetken takaamiseksi.
Puhuin intialaisten lasten ruuasta, en eurooppalaisesta intialaisesta ruuasta. Viittasin tekstiin, jossa puhuttiin intialaisista lapsista. Eli en meinaa yhtään mitään Euroopassa tarjottavasta intialaisesta ruuasta ja sen mahdollisesta pilaantuneisuudesta. Kyllä meilläkin lapset (joille allergioiden puolesta sopii) ovat syöneet currya, mutta tulisimmnat pöperöt jäävät meidän aikuisten herkuiksi.
t. 23
Ja intialaista ruokaa. Mitähän ne intialaiset lapset syö... Niin?
Lisäksi maustekastikkeet ovat usein todella suolaisia. Ja luuletko, että intialaiset lapset ovat todella terveitä? Siellä päin maailmaa on perinteisesti mausteilla poistettu ruuasta pilaantuneen makua...
t. 23
Ja kyllä sivistyneet intialaislapset syövät terveellisesti. Tietäisit kun tuntisit intialaisia :)
ja tiedän että he lapsineen syövät terveellisesti. Ovat nimenomaan näitä sivistyneitä huippuälykkäitä "nokialaisia" insinöörejä. Luuletko, että tavalliset intialaiset syövät ja elävät kuten nämä, jotka ovat varmasti sinun mittapuullasi "sivistyneitä".
Voivoi, jopas meni sivuraiteelle tämä keskustelu. Kommenttini intialaisesta ruuasta oli vain vastaus "mitäs luulet intialaisten lasten syövän"-kommenttiin.
t. 23, jota rupeaa kyllästyttämään jaakaaminen sivuseikasta. Halusin vain tukea ap:tä, koska täällä kommentit ovat lähinnä syyllistäviltä hurskastelijoilta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kattakaa vaan aina kauniisti pöytä ja puhukaa sivistyneesti. Meillä ainakin isot pojat, 4- ja 7- vuotiaat, kikattavat omia juttujaan eivätkä osallistu vanhempiensa henkeviin keskusteluihin.
Jos asenne on tuo, ei ole ihmekkään ettei ruokapöydässä synnyt poerheen yhtyeistä keskustelua.
Meillä samaikäset pojat , osaavat keskutella hekeviä ja mukaia via asioita ruokapöydssä.
[it. 23, jota rupeaa kyllästyttämään jaakaaminen sivuseikasta. Halusin vain tukea ap:tä, koska täällä kommentit ovat lähinnä syyllistäviltä hurskastelijoilta
[/quote]
Usko tai älä, usimmat vastaaajaista varmasti toimivat kuten kertovat( ja kuten on hyvä toimia). Ja ehkäpä Ap ei ole hyvä kannustaa huonoon esimerkkiin ja kasvatukseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vau, sä ratkaiset totta vieköön kaikki ruokailun ongelmat. Rupeankin tekemään nuo kastikkeet aina alusta asti itse, niin ei tarvitse laittaa suolaa vaikka lainkaan. LOISTOAJATUS! Tosin lasten täytyy kyllä sitten luopua harrastuksista, koska aikaa ei jää kuin kokkailuun, mutta se on pieni uhraus yhteisen ruokahetken takaamiseksi.
t. 23
nyt NIIN aikaavievää ole. Kokeile joskus, saattaisit yllättyä.
Se, mitä sä pidät hurskasteluna, on ihan normaalia, sujuvaa arkea suurimmassa osassa perheitä.
Ja intialaista ruokaa. Mitähän ne intialaiset lapset syö... Niin?
Lisäksi maustekastikkeet ovat usein todella suolaisia. Ja luuletko, että intialaiset lapset ovat todella terveitä? Siellä päin maailmaa on perinteisesti mausteilla poistettu ruuasta pilaantuneen makua... t. 23
mausteisesta ruuasta, sen enempaa kuin aikuisellekaan. Enka ymmarra mihin tuo pilaantuneisuusviittaus nyt liittyy? Meinaatko, etta Euroopassa tarjottava intialainen ruoka on sitten jarjestaan pilaantunutta vai mita? Meilla lapset ovat syoneet hyvalla halulla mm. thaicurrya 1-vuotiaasta alkaen, ilman pienintakaan ongelmaa. Jos lapsi haluaa itse syoda mausteista ruokaa va mita? Lisaksi moni (onneksi) tekee mausteisen ruokansa nykyaan ihan itse, ei ole mikaan pakko ostaa valmiita maustesekoituksia, kastikkeita tai marinadeja...
Vau, sä ratkaiset totta vieköön kaikki ruokailun ongelmat. Rupeankin tekemään nuo kastikkeet aina alusta asti itse, niin ei tarvitse laittaa suolaa vaikka lainkaan. LOISTOAJATUS! Tosin lasten täytyy kyllä sitten luopua harrastuksista, koska aikaa ei jää kuin kokkailuun, mutta se on pieni uhraus yhteisen ruokahetken takaamiseksi. Puhuin intialaisten lasten ruuasta, en eurooppalaisesta intialaisesta ruuasta. Viittasin tekstiin, jossa puhuttiin intialaisista lapsista. Eli en meinaa yhtään mitään Euroopassa tarjottavasta intialaisesta ruuasta ja sen mahdollisesta pilaantuneisuudesta. Kyllä meilläkin lapset (joille allergioiden puolesta sopii) ovat syöneet currya, mutta tulisimmnat pöperöt jäävät meidän aikuisten herkuiksi. t. 23
Itse teen kylla silloin talloin intialaista ruokaa "from scratch" (kylla, kayn toissa ja minulla on pienia lapsia), en tietenkaan joka paiva. Mutta ei se minusta mitenkaan ylivoimaista ole, ja jos haluaa valttaa liikaa suolaa (meilla on perheessa terveydellinen syy, jonka takia se on valttamatonta) se on oikeastaan ainoa tapa. Emme samasta syysta muutenkaan kayta eineksia juurikaan aikuisilla tai lapsilla. Eli siihen suolaisuuteen vain kommentoin, joka alkuperaisesta viestistasi paatellen tuntui olevan sinullekin (ja ihan oikein olikin) kynnyskysymys.
Kattakaa vaan aina kauniisti pöytä ja puhukaa sivistyneesti. Meillä ainakin isot pojat, 4- ja 7- vuotiaat, kikattavat omia juttujaan eivätkä osallistu vanhempiensa henkeviin keskusteluihin.
Jos asenne on tuo, ei ole ihmekkään ettei ruokapöydässä synnyt poerheen yhtyeistä keskustelua.
Meillä samaikäset pojat , osaavat keskutella hekeviä ja mukaia via asioita ruokapöydssä.
Meillä siis osaavat keskustella henkeviä keskenäänkin. Osaavatko sinun poikasi puhua oikein mukaviakin asioita? Ohhoh, mitä mahtavia miehenalkuja! Päättelitkö jostain, että minun muksuni eivät osaisi? Ja nämä pojat saavat poikkeuksetta kiitosta kauniista pöytätavoistaan (miksi ihmeessä mä edes kirjoitin tämän? Niin täällä palstalla vaan välillä provosoituu itsekin.). Ja mikäköhän asenne tuosta tekstistäni nyt läpi paistoi?
t. 23
meidän työpäivä menee.
Aamulla lapset päiväkotiin. Isä on mennyt jo hieman aiemmin töihin. Äiti menee päiväkodista töihinsä.
Isä hakee iltapäivällä lapset ja tarjoaa siinä n. klo 17 paikkeilla välipalan, jota syö myös itse. Sisältää vaihtelevasti leipää, hedelmää, jogurttia jne.
Seuraavaksi on mahdolliset harrastukset, pikkupuuhastelut, ulkoilut. Äiti tulee töistä klo 17.30-18, ottaa osaa aktiviteetteihin ja aloittaa pikkuhiljaa iltaruuan tekemisen (osa voi tietenkin olla jo valmiina). Klo 19.30-20 aloitetaan päivällisen syönti. Siinä pöydässä jutellaan kuluneen päivän asiat ja tulevan päivän suunnitelmat. Kaikki ihan yhdessä ja kaikki saavat sanoa omat asiansa. Päällekkäin ei puhuta, eikä mitään kikatteluja ole. Sitten alkaa iltapuuhat. Näin on mahdollista tarjota kunnon ruokaa ilman lisäaineita ja useampia ruokalajeja sisältäviä aterioita.
Ja lisättäköön vielä, että äidillä on käytössä työajan joustot, joten lapset eivät ole täysiä kuukausia hoidossa. Joka päivä ei siis äiti näe lapsia vain muutaman tunnin ajan päivässä.
Tämä nyt oli vastauksena sille, jonka mielestä ruokaa ei pysty tekemään ilman puolivalmisteita ja lapsille nyt on turha edes yrittää opettaa pöytätapoja, koska ei ne siitä välitä!
Ap:lle sanoisin, että helpoimmalla pääsette, kun mukautatte omat rytminne lapsen rytmeihin. Jo pienen ajan päästä voitte siirtyä lähemmäksi omia tottumuksianne. Meillä ainakin tuossa kahden ikävuoden paikkeilla on helpottanut. Lapsi on jo pystynyt joustamaan.
ja muita mössöruokia? Eikös ajatus ole, että 1 v alkaen lapsi söisi perheen yhteistä ruokaa?? Toki vähennetyllä suolalla mutta silti. Jos olette imettäneet lasta, niin johan hän siinä on saanut "makupaloja" äidin ruokavaliosta ja mausteista yms.
ja tehdäänkin usein viikonloppuisin varsinkin. Mistä päättelitte, etten koskaan niitä itse tekisi?
Mutta asiasta seuraavaan. Kaipailisin hyvää kivihuhmaretta (vai onko mortteli oikeampi sana?) Oletteko te, jotka itse väsäätte tahnat ja kastikkeet löytäneet jostain sellaisen Jamie Oliver -tyyppisen? Ja lähteekö kivestä pois edellisten mausteiden maku helposti? Mulla on ollut keraaminen käytössä ja pinta rupeaa olemaan aika kulunut.
Pahoittelen agressiivista sävyä viesteissäni. Harmittaa vaan, kun joku kysyy apua, niin täällä alkaa hervoton läksytys.
t. 23
Alue: Aihe vapaa
Tässä sai taas moni kiilottaa sädekehäänsä. Jos jossain perheessä ei haluta syödä samaa ruokaa 1 v 3 kk kanssa, niin mitä sitten? Ei tuon ikäiselle sovi vielä kovinkaan hyvin esim. intialainen tai texmex -ruoka.
Kattakaa vaan aina kauniisti pöytä ja puhukaa sivistyneesti. Meillä ainakin isot pojat, 4- ja 7- vuotiaat, kikattavat omia juttujaan eivätkä osallistu vanhempiensa henkeviin keskusteluihin. Pöydän kauniisti kattamiseen ei myöskään todellakaan ole yleensä aikaa, kun pitää kovalla vauhdilla saada muksut ruokittua ennen harrastuksia.
AP sitäpaitsi sanoi, että heillä on erityisruokavalioita. Kolmen allergisen muksun äitinä voin sanoa, että kaikki ruoka ei välttämättä oikeasti sovi kaikille. Jos joutuu tekemään esim. kolme erilaista ateriaa, niiden pöytään saaminen täsmälleen yhtä aikaa on todella haastavaa.
Ilkeitä ja ikäviä akkoja täällä taas rutkuttamassa.
Meillä 1 v 2 kk istuu pöydässä usein jo oman ruokansa syötyään lueskelemassa kirjoja tai napostelemassa jälkiruuaksi esim. maissinaksuja tai rusinoita. Mielestäni kannattaa mennä sieltä missä aita on matalin. Millä vaan saatte itsellenne vähän ruokarauhaa, niin käyttäkää sitä konstia av-palstan syyttelystä huolimatta.
Meillä aikuiset syövät usein vasta silloin, kun lapset ovat nukkumassa. Herkutellaan salaa kynttilän valossa. Hyi, miten huonoja vanhempia ollaankaan, soosoo!