Taapero kerjää, mikä avuksi?
MEidän 1v 3kk tyttö on aivan kauhea kerjäämään ruokaa pöydän vieressä. Emme pysty miehen kanssa syömään rauhassa yksin tai erikseen kun joku itkee ja parkuu jalan juuressa ja hälle on pakko antaa sitten jotain käteen nakerrettavaksi jotta huuto vähän hiljenisi.
Aamiaista lukuunottamatta meidän ruoka-ajat ei mene oikein yksiin kun meillä on erityisruokavaliota ja muuten sitten sellainen rytmi päivässä että muksun ruokailu ei istu samaan. Ja jos joskus syömme yhtä aikaa, ei lapsi halua syödä omaa ruokaansa vaan huutaa sitä mitä näkee meidän lautasella. Näin ollen hän on saanut syödäkseen mm. aladoobia, leipäjuustoa, olutmakkaran palaa... nämä on vielä maistuneet (!) mut esim. paistettua munaa ja pekonia hän haluaa muttei syö. Tiedoksi: Näitä siis vaan pieninä määrinä, suupaloina ettei joku hermostu! =/ Monesti meillä on kaiken kaikkiaan sellaista ruokaa ettei sitä voi lapselle oikein antaakaan, meillä ei juuri syödä esim. makaronilaatikkoa. JOskus harvoin kun on ollut vaikka liha-/makkarakeittoa, sitä hän on sitten saanut. Ja hän siis huutaa sitä ruokaa vaikka olisi juuri vähän aiemmin siis itse syönyt. Ja siis sitä on myös yritetty että hän olisi sitten pöydässä samaan aikaan vaikka jotain pientä napostelemassa mut aina sekään ei onnistu. Eikä nyt haluaisi syöttää muutenkaan lasta kokoajan ettei painon tai hampaiden kehitys kärsi.
En ole provo, toivottavasti. Ja toivon asiallisia kommentteja, ehdotuksia, vastauksia jos sellaisia on. Vai onko tämä vain ohimenevää joka täytyy vaan kestää (nyt jo kyllä aika pitkän) hetken?
Kommentit (55)
Kerrotko vähän lisää, jäi vaivaamaan :) Se on ihan luonnollista että lapsi haluaa syödä silloin kun muutkin ja samaa ruokaa. Hän haluaa olla osa "laumaa".
Tuohon auttaa se, että syötte kaikki yhtä aikaa, vaikka eri ruokaakin. On täysin normaalia, ettei vanhemmat saa syödä "rauhassa", kun lapset on pieniä.Sellaista se vaan on.
Kerrotko vähän lisää, jäi vaivaamaan :) Se on ihan luonnollista että lapsi haluaa syödä silloin kun muutkin ja samaa ruokaa. Hän haluaa olla osa "laumaa".
meilla on samanikainen lapsi. Lisaksi tuonikainen saa jo syoda ihan sita mita aikuisetkin, eli sekaan ei voi olla syyna (mista juontaakaan juurensa ajatus, etta taaperon pitaisi syoda juuri makaroonilaatikkoa tms.?).
Ja tapanne lapsen mukaan. Lapselle on sisäänrakennettu halu oppia vanhemmilta, käytä se hyödyksi älä tee siitä ongelmaa.
taaperot haluavat syödä toisten lautasilta vaikka niissä olisi ihan samaa ruokaa kuin omallakin lautasella :p
Varmasti toisen lautanen on vielä houkuttelevampi jos siinä on eri ruokaa kuin omalla lautasella.
Minä laittaisin lapselle omalle lautaselleen pieniä nökäreitä omaa ruokaani. Eihän se maistelu nyt niin paha asia ole :)
ruokaa, ihan sama mitä se ruoka on, herra varjele mihin tää minäminä sukupolvi on ajautunut! Ei alkeellisimpiakaan sosiaalisia taitoja tällä äidillä!
Teidän lautaselta melkein mitä vain. Ihan oliiveista katkarapuihin ja makkaraan. Useimmat lapset tykkää esim valkosipulipatongista.
ja Jos taapero on syönyt, otatte sen silti mukaan ruokailuun ja tarjoatte vaikka vihanneksia, hedelmiä, näkkäriä..
Meillä ei kerjätä, mutta saattaa tulla silti syömään lisää, vaikka on syönyt jo itse. Ja annetaan. Jos lapsella nälkä ja haluaa vielä syödä, en kiellä. Ja meillä kyllä maistuu ruuat ruoka-aikoihin, vaikka välissä söisikin jotain kevyttä.
Söi ensin oman aamiaisensa ja sitten söi puolet minun ateriastani ja tätä koko päivän mutta ei se haitannut. Kaikkea sai maistaa ja ruoka maistui. Oli kuitenkin tosi pitkään painokäyrän alapuolella koska kulutti myös sen kaiken. Nyt nirsoileva 7v joka edelleen tosi hoikka mutta normalipainoinen, laktoosi-intoleranssi todettiin vuoden ikäisenä, ei muita allergioita. Isosiskollaan myös sama vaiva, perinnöllistä.
mukavista asioista. Pitää olla hyvää ruokaa, kaunisti katettuna, ja mieluusti vielä jälkiruoka. Jutellaan myös lapselle, mistä luulet hyvien tapojen ja sivistyksen siirtyvän lapseen?
Kerrotko vähän lisää, jäi vaivaamaan :) Se on ihan luonnollista että lapsi haluaa syödä silloin kun muutkin ja samaa ruokaa. Hän haluaa olla osa "laumaa".
mun mielestä tuollaisessa tilanteessa on ihan normaalia, että lapsi kerjää sulta ja mieheltä teidän syödessä. Kyllä meillä on edelleenkin niin, että jos taaperolla (kohta 2 vee) on jostain syystä eri ruokaa kuin meillä - esim. mulla ja miehellä on jotain tosi tulista - niin taapero haluaa maistaa meidän lautasilta, ennen kuin suostuu koskemaankaan omaan ruokaansa. Pääsääntöisesti syödäänkin samaa ruokaa koko perhe.
Teillä on varmaan paljonkin noita erityisruokavalioita, jos perheen ei ole mahdollista syödä samaa ruokaa. Meillä miehellä täytyy olla täysin laktoositon ruoka, mulla on muutamia ruoka-aineallergioita ja taaperolla on joitain ruokia, joita hän ei suostu syömään ollenkaan, mutta silti syödään lähes aina samaa ruokaa (eri ruokaa esim. tulisuuden vuoksi ehkä kerran kuukaudessa).
Aikuiset kyllä pystyvät sovittamaan omat ruoka-aikansa lapsen ruoka-aikoihin, aikuiselle ihmisellekin on ihan hyväksi, etteivät ruokailuvälit pääse venymään liiaksi ja että ruokailurytmi on joka päivä sama.
kyllähän 1v 3kk. ikäiset syövät ihan mitä vaan, ainakin maistiaisia on annettava !
syö kun muutkin syö, joko samaa ruokaa tai omaa. mies, esikoinen ja taapero (minö syötän) samaan aikaan, sitten ku taapero on syönyt on minun vuoroni heti perään.
Meillä on 1 2 vuotias moniruoka-allerginen, ja 4 normisyöjää perheessä. On sentään saletti, että ihmisarvoon kuuluu yli 12 kk ikäisen syödä muiden kanssa samaa aikaa ja mahd. samaa ruokaa. Meillä se ei vaan onnistu, mutta yritän jotain samannäköistä tälle allergisellekin lautaselle laittaa ja jankuttaa sitten vaan, että kipeäksi tulet, jos toisen lautaselta jotain otat.
Jos haluatte herkutella jotain niin epäterveellistä, ettei lapselle käy, niin toki salaa sitten vaan, vaikka illalla, kun lapsi jo nukkumassa? Se lapsi on nyt teidän perheenjäsen, ei siinä mikään auta.
ranteet liikkuu jo sen verran että saa lusikan oikein päin suuhunsa, pienemmillä on ranne vielä hyvin jäykkä ja lusikka on lähes mahdotonta saada suuhun oikein päin. Miksi syötät lasta, ei mitään järkee.
Ihan turha antaa ohjeita että sovittakaa ruoka-aikanne lapsen mukaan. Joissain perheissä se ei yksinkertaisesti onnistu. Ei kaikki elä samalla tavalla. Meillä esim syödään illallinen silloin kun taapero jo nukkuu. Päivällä ollaan töissä. Enkä muutenkaan alkaisi syömään makaronilaatikkoa ym. muita vauvalle tehtyjä mössöjä joka päivä. Joku tykkää yksinkertaisesta ruoasta, eivät kaikki.
Sosiaalista hyvinvointia luovat yhteiset ruokahetket, ruokaperinteiden siirtäminen, juhlatilaisuudet ja vieraanvaraisuus.
Mitä jos vaikka opettaisitte lapselle jo tuossa iässä yhteistä ruokakulttuuria ja ottaisitte lapsen mukaan perheeseenne ja yhteisiin tilaisuuksiin?
Ei se ole KOIRA! Se ei kerjää!
lapsen ruokailuun. Tai ainakaan meillä ei tarvinnut sillä meillä on normaalit ruokailuajat niin aikuisilla kuin lapsillakin. Eli aamulla aamupala, lounas, välipala ja aikuinen juo päiväkahvin, päivällinen, iltapala. Töissäolijat syö töissä samoihin aikoinin, viikonloppuisin koko perhe.
Reilun vuoden ikäinen kyllä voi syödä aivan aikuisten ruokaa, toki lihat ja kasvikset pitää paloitella pienemmiksi.
Meillä on lapset syöneeet sormiruokana ihan tavallista kotiruokaa siitä saakka kun alkoivat kiinteitä syömään. Eli pieninä paloina lautaselle ja napsineet siitä. Lusikan käyttö tuli mukaan luontevasti.
Ruokailuhetken tulee olla kaikille mukavaa yhdessäoloa, ei vain mössöjen tankkausta!
Valitettavasti ei ole meillä ainakaan kikkaa tuon kerjäämisen lopettamiseen (tyttö 1 v 2 kk), onneksi tyytyy leipäpalaan tms. Tykkää kyllä sitten istua seurassa omassa tuolissaan ja nakertaa mitä sille nyt käteen antaa. Joskus harvoin kun saa jotain sellaista suuhunsa mikä ei ollutkaan hyvää, niin jatkaa silloin yleensä omia hommiaan pöydän vieressä...
Silloin tällöin auttaa maitomukillinen...