Auttakaa estämään humanistisen tiedekunnan alasajo!

Olen vilpittömästi huolestunut tästä trendistä ajaa alas suomalainen akateeminen maailma. Tämähän on vasta lopun alkua, kuten kaikki vähääkään omaa järkeään käyttävät ymmärtävät.



Samaa mieltä olen siitä, että humanisteja otetaan paljon sisään, mutta kyllähän niitä karsiutuukin. Eikä ainakaan meidän oppiaineen paras opiskelija-aines edes tule sisään pääsykokeiden kautta vaan ainakin osittain pääaineen vaihtamisen kautta yliopiston sisällä.



Vannoutuneena humanistina haluan puolustaa oikeutta opiskella aineita, joihin koko länsimainen yhteiskunta pohjautuu. Kielten opiskelun akateemisella tasolla näen myös aivan relevanttina samoin kirjallisuuksien ja kulttuurien opiskelun.



Kovassa tuntuu tietyissä sosiaaliryhmissä istuvan tämä ammattiin valmistumisen tarve. Se jaksaa aina hymyilyttää. Eiköhän ne amiksen ole ihan sitä varten kehitetty, se ei ole kansainvälisen huippuyliopiston tehtävä.

Kyse ei voi olla tässä tapauksessa pelkästään rahasta ja tehokkuudesta, kuvitteellisista vahvemmista yksiköistä. Tämä suuntaus joka pyrkii huipputuloksiin maailmanlaajuisessa vertailussa romuttaa vähitellen Suomen yliopistojen tason. Suomi on pieni maa ja on täysin päätöntä lähteä kilpailemaan esim. Yhdysvaltojen huippuyliopistojen kanssa ranking-listoilla.

Minusta näyttää siltä, että nykyinen koulutuspoliittinen trendi ei ole tuottaa huippuyliopistoja, vaan huippuammattikorkeita.

Työelämän vaateita painotetaan jatkuvasti ohi akateemisen tason, mikä on "huippuyliopiston" kannalta perä edellä puuhun kiipeämistä. Aidot huippuyliopistot kun luovat huimat työllistymislukunsa nimenomaan vaalimalla akateemisia velvoitteitaan - kun keskitytään piinkovan asiantuntemuksen luomiseen, työllistäjät jonottavat kynnyksellä.

Tosin olen samaa mieltä siinä, että Suomen korkeakolujärjejestelmä ei pysty kokonaisuutena luomaan yhtä laadukkaita järjestelmiä. Pienet huippuyksiköt ovat hyvässä hapessa ja niitä on syytä vaalia eikä anta megalomanian iskeä.

Mutta malliesimerkki siitä, kuinki "huippuyliopisto" tarkoittaakin oikeasti "huippuammattikorkeaa" on Aalto. Lyödään yhteen TKK, Kauppis ja TaiK, ja hekumoidaan niiden synergiaeduilla soveltavan tutkimuksen ja markkinoiden suhteen. Ihme touhua, kun yksi syy siihen, miksi esimerkiksi TKK häviää 6-0 yliopistovertailussa jopa Suomen rajojen sisällä on heikko perustutkimus ja liiallinen painotus liike-elämän tilaustarpeisiin.

Huippuyliopistoja ei koskaan ole ollut tai syntynyt perusajatuksena liike-elämän renkeys. Tuntuu älyllisesti epärehelliseltä, suorastaan valehtelulta, että opinahjo luodaan näistä lähtökohdista ja väitetään silti, että halutaan huipputason yliopisto.

Lisäjippona vielä se, että insinöörit ja kauppatieteilijät eivät työllisty mitenkään erityisen hyvin ja kumpienkin työllistyminen on ollut jyrkemmässä laskussa kuin esimerkiksi parjattujen humanistien ja valtio/yhteikuntatieteilijöiden.

diplomi-insinöörit todella helposti.

Olen vilpittömästi huolestunut tästä trendistä ajaa alas suomalainen akateeminen maailma. Tämähän on vasta lopun alkua, kuten kaikki vähääkään omaa järkeään käyttävät ymmärtävät. Samaa mieltä olen siitä, että humanisteja otetaan paljon sisään, mutta kyllähän niitä karsiutuukin. Eikä ainakaan meidän oppiaineen paras opiskelija-aines edes tule sisään pääsykokeiden kautta vaan ainakin osittain pääaineen vaihtamisen kautta yliopiston sisällä. Vannoutuneena humanistina haluan puolustaa oikeutta opiskella aineita, joihin koko länsimainen yhteiskunta pohjautuu. Kielten opiskelun akateemisella tasolla näen myös aivan relevanttina samoin kirjallisuuksien ja kulttuurien opiskelun. Kovassa tuntuu tietyissä sosiaaliryhmissä istuvan tämä ammattiin valmistumisen tarve. Se jaksaa aina hymyilyttää. Eiköhän ne amiksen ole ihan sitä varten kehitetty, se ei ole kansainvälisen huippuyliopiston tehtävä.

Olen samaa mieltä siitä, että sivistysvaltiossa myös kulttuuria ja sen tutkimusta tuetaan. Niin taidetta kuin kuttuuriin liittyvää tiedettä.

Mutta sisäänottomäärissä ja opintosuunnitelmissa pitäisi ihan oikeasti ottaa huomioon työelämä ja työllistyminen. Vaikka kyse ei olisi ammattitutkinnosta, työttömien maistereiden tehtailu pitäisi saada kuriin. Osittainhan tämä tulee rahanjaon malleista, tutkinnoista maksetaan alitoksille ja sittenhän niitä on pakkokin saada kirjattua mahdollisimman paljon.

Eikä humansitinen ole ainoa tieteenala, jossa on liika- ja ylikoulutusta. Esimerkiksi biotieteistä suolletaan tohtoreita kiihtyvällä vauhdilla, iso osa suoraan kortistoon.

t. fyysikko, FT

kun lakkautetaan humanistiset tiedekunnat.



Ja kohta persut jyrää meitin kun sivistystä omaavat enää aniharvat.



Mielestäni jopa kirjallisuusteoria voi olla yhteiskunnallisesti relevanttia - mitä me sillä rahallisella hyvinvoinnilla tehdään jos kansan sivistystaso samalla romahtaa? Sitten ollaan tehokkaita, mutta mistä oikeat päämäärät elämään? Humanistiset aineet sivistävät tavallaan koko yhteiskuntaa, ainakin välillisesti. Suomessa vähä-älyinen mammonanpalvonta on vielä melko vähäistä verrattuna tehokkaampiin yhteiskuntiin. Täällä on vielä tilaa pohtia ihmisenä olemisen keskeisiä kysymyksiä, enkä haluaisi siitä tingittävän.

ja naiset itse ei tajua mistä tässä on kyse :D...t. insinöörimies

tunne yhtään työtä tekevää humanistia.

Esimerkiksi kielten ja historianopettajat ovat humanisteja, jos et sattunut tätä tietämään.

t. humanisti, joka työskentelee teknisellä alalla

En edelleenkään tunne yhtään työtä tekevää humanistia.

So?

En edelleenkään tunne yhtään työtä tekevää humanistia.

insinöörejä kylläkin.

Ja naisten määrä on koko ajan lisääntynyt. Ja ne älykkäät naiset hakeutuu entistä voimakkaammin miesten aloille, jollei omaa mielenkiintoa vastaavia yliopisto-opintoja ole tarjolla.

vastakkainasettelua humanistit vs. diplomi-insinöörit tässä keskustelussa.



Olen DI ja ehdottomasti humanistisen tiedekunnan alasajoa vastaan. Minä ja moni tuttavapiiristäni on opiskellut laajalti monessa eri tiedekunnassa tai opinahjossa. Minäkin siis myös yliopistolla Teknillisen yliopiston lisäksi. En ymmärrä mitä järkeä on tuijottaa yksittäistä humanistia ja vertailla hänen työllisyysastettaan tietyn alan diplomi-insinöörin (meilläkin työllisyysaste riippuu vahvasti opiskellusta alasta) kanssa. Sekä humanisteja että diplomi-insinöörejä valmistuu lukuisilta eri aloilta. Kirjo on melkoisen laaja.



Katson, että niitä pieniä marginaalisiakin humanistisia tiedekuntiakin tarvitaan, jotta HY voi kutsua itseään vielä yliopistoksi. Räätälöityjä ammattiopintoja voi jo suorittaa ammattikorkeissa.

Niinpä.

Ei mihinkään.

Eli ihan rauhassa saa mennä, jos sen sijaan tulee lisää hoitajakoulutusta.

Älä viitsi olla noin pelle..

Mihin tarvitaan humanisesta tiedekunnasta valmistuneita? Niinpä.

Ei mihinkään.

Eli ihan rauhassa saa mennä, jos sen sijaan tulee lisää hoitajakoulutusta.

kääntäjiä, tulkkeja, historian opettajia, englannin ja ranskan opettajia, projektipäälliköitä useampi, tiedottajia, markkinointipäällikkö, koulutuspäällikkö, tutkija/lehtori yliopistolla jne. Kaikki valmistuneet humanistisesta tiedekunnasta. Ei ongelmia työllistyä, päinvastoin. Ura on monella ollut todella monipuolinen ja uralla eteneminen helppoa nimenomaan monipuolisen sivuainevalikoiman ja vahvan pääaineosaamisen vuoksi!

opinnot käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa.

Ja kuten yläpuolella mainittiin, niin pelkällä pääaineella ei valmistu mihinkään oikeaan ammattiin vaan pitää olla joku "oikean" ammatin koulutus sivuaineena.

Humanistisesta tiedekunnasta valmistuu esimerkiksi aineenopettajia ja kääntäjiä. Tosi turhia ammatteja, vai mitä?

Elätkö todella sellaisessa utopiassa, jossa kaikki aineenopettajat ovat käyneet pedagogiset opinnot? Juum periaatteessa se kuuluu aineenopettajan koulutukseen, muttan ymmärrä, miksi pidät käyttäytymistieteellistä jotenkin parempana tiedekuntana.

Otetaan sitten esimerkiksi ne kääntäjät. Kääntäjäksi valmistuvan ei todellakaan tarvitse ottaa opintoja muusta tiedekunnasta. Tunnen itse asiassa tasan yhden kääntäjän, joka näin on tehnyt.

Tämä jankutus työttömistä humanisteista ja humanististen alojen tarpeettomuudesta on lapsellista, eikä sille ole mitään totuuspohjaa.

tiedekunnassa opiskellaan mm. kieliä. Teidänkö mielestänne siis on turha kouluttaa kieltenopettajia, siihen riittää kun lukee pedagogiset opinnot lukioenkun- saksan jne lisäksi?