Auttakaa estämään humanistisen tiedekunnan alasajo!

Allekirjoittakaa, kiitos. https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/24514/lomake.html

enpäs taida.

miettimistä, mihin ammatteihin henkilöt valmistuvat? Liian paljon kaikkialta Suomesta valmistuu työttömiä humanisteja ja ne tulevat veronmaksajille kalliiksi. Koulutusohjelmien on profiloiduttava ammattiin valmistaviksi ja vasta jatko-opinnoissa opetettava niitä alan tieteellisiä tutkijoita. Vähän voisi ottaa oppia lääkäreistä. Ensin perusopinnot isommalle joukolle ilman suuria valinnanmahdollisuuksia vain monipuolisesti kaikkea laajalta oppialueelta, jolla saa työtä ja sen jälkeen tarvittaessa harvoille sinnikkäille niitä erikoistumisia. Poikkitieteellisyys perusopinnoissa on enemmänkin rikkaus kuin kapea-alainen oman oppiaineen jankkaaminen ulkoa. Tuo monipuolisuus luo innovaatioita, uusia ajatuksia yhdistellä asioita, kun samalla voi ottaa vinkkejä toisen oppiaineen puolelta.



Kriisitkin luo jotain uutta! Kyllä se vielä hyväksi kääntyy, kunhan puhaltavat yhteen hiileen koulutusohjelmaryhmien perustamiseksi. Ja ettei aleta keskenänsä kilpailemaan, kenen oppiaine saa jäädä ja kenen häviää. Ikinä ei se tule takaisin enää, jos jonkin oppituolin kokonaan hävittävät. Sitä kannattaisi miettiä.

on niin jonninjoutava tiedekunta.

Työttömiä maistereita me ei tarvita lisää.

miettimistä, mihin ammatteihin henkilöt valmistuvat? Liian paljon kaikkialta Suomesta valmistuu työttömiä humanisteja ja ne tulevat veronmaksajille kalliiksi. Koulutusohjelmien on profiloiduttava ammattiin valmistaviksi ja vasta jatko-opinnoissa opetettava niitä alan tieteellisiä tutkijoita. Vähän voisi ottaa oppia lääkäreistä. Ensin perusopinnot isommalle joukolle ilman suuria valinnanmahdollisuuksia vain monipuolisesti kaikkea laajalta oppialueelta, jolla saa työtä ja sen jälkeen tarvittaessa harvoille sinnikkäille niitä erikoistumisia. Poikkitieteellisyys perusopinnoissa on enemmänkin rikkaus kuin kapea-alainen oman oppiaineen jankkaaminen ulkoa. Tuo monipuolisuus luo innovaatioita, uusia ajatuksia yhdistellä asioita, kun samalla voi ottaa vinkkejä toisen oppiaineen puolelta.

Kriisitkin luo jotain uutta! Kyllä se vielä hyväksi kääntyy, kunhan puhaltavat yhteen hiileen koulutusohjelmaryhmien perustamiseksi. Ja ettei aleta keskenänsä kilpailemaan, kenen oppiaine saa jäädä ja kenen häviää. Ikinä ei se tule takaisin enää, jos jonkin oppituolin kokonaan hävittävät. Sitä kannattaisi miettiä.

En kyllä lukenut tuota adressia ja olen itsekin humanisti, mutta jos nyt alkaisin opiskella, miettisin toisenkin kerran. Ihan oikeasti humanisteja ei tarvita niin paljon kuin niitä nyt tulee.

auttakaa estämään humalaisten tiedekunnan ulosajo!



Se pitäisi kyllä estää.

Saisko vähän taustatietoja? Vai koskiko tämä edes Helsinkiä?



Itse olen humanistisen tiedekunnan opiskelija Tampereelta ja opiskelen alaa, jossa työllisyys on melko varma. Eli eivät kaikki humanistit valmistu suoraan työttömyyteen. Lopettakaa yleistäminen.



Toiseksi, yliopiston yksi tärkeimmistä tehtäcistä on tieteen tekeminen ja kulttuurin vaaliminen, ei vain ammattiinvalmistaminen. Ei kaikkia humanistisia aloja voi ajaa alas, sehän olisi kulttuurinen itsemurha!



Sen sijaan minäkin olen sitä mieltä, että sisäänottomääräiä pitäisi tarkastaa. Vähempikin varmaan riittäisi. Mutta näin on monella muullakin alalla, esim median puoella.



Ps. Meillä Tampereella ei ole vuoden vaihteen jälkeen tiedekuntia enää ollenkaan :/

Humanisteilta ollaan ainakin Hgissä viemässä loputkin rahat toisiin tiedekuntiin.

Vastustan todella jyrkästi sitä, että yliopistosta ollaan tekemässä suoraan sanottuna ammattikoulua, jossa koko ajan rajoitetaan opintopistemääriä ja sivuainevalintoja. Meillä on hyvät ammattikoulut ja ammattikorkeakoulut, jotka tarjoavat tietyllä tavalla räätälöityä koulutusta. Yliopiston kuuluukin olla vapaampi oppilaitos.

sieltä vaan ei valmistu mihinkään ammattiin ellei sivuaineena ole joku "oikea" ammatti



Nou allekirjoitusta

Humanistisesta tiedekunnasta valmistuu esimerkiksi aineenopettajia ja kääntäjiä. Tosi turhia ammatteja, vai mitä?

Jos et ole aiemmin ollut tästä tietoinen, niin yliopistosta ei kuulukaan valmistua ammattiin, sitä varten on ihan muut koulut.

Päteviä, motivoituneita ja kansainvälisesti tunnustettuja aineenopettajia (esim. äidinkieli, historia jne.) ei tule enää valmistumaan, jos Helsingin yliopistossa tuo menee läpi ja takuuvarmasti muuallakin Suomessa seurataan tätä järjettömyyden esimerkkiä. Hyvästi vahva koulusivistys suomalaisilla lapsilla ja nuorilla :(((

tutulla ja turvallisella adressit.com-sivustolla, josta pystyy ruksilla varmistamaan ettei nimeäni ja tietojani varmasti julkaista netissä.



Siirtäkää adressi sinne niin saatte enemmän nimiä.

Humanistista koulutusta tulee vähentää. Jos se nyt on ensimmäisenä vähenemässä luonnollisen poistuman kautta Helsingin yliopistossa, niin näin käyköön.



On järjetöntä pitää yllä heikkoa humanistista koulutusta useassa paikassa, kun yksiköiden toimintaa alasajamalla voidaan muodostaa vahvempia yksiköitä.

siitä, että ne kaikkein pölyisimmätkin "heikot" laitokset säilyisivät humanistisessa. Se, että opiskellakseen jotakin harvinaista alaa pitäisi vaihtaa maata murentaisi väistämättä sivistystasoa Suomessa.



Kyse ei voi olla tässä tapauksessa pelkästään rahasta ja tehokkuudesta, kuvitteellisista vahvemmista yksiköistä. Tämä suuntaus joka pyrkii huipputuloksiin maailmanlaajuisessa vertailussa romuttaa vähitellen Suomen yliopistojen tason. Suomi on pieni maa ja on täysin päätöntä lähteä kilpailemaan esim. Yhdysvaltojen huippuyliopistojen kanssa ranking-listoilla.

Miten se liittyy siihen, mitä nyt tapahtuu? Eihän uudistuksissa ole kyse humanistien määrän vähentämisestä vaan tutkinto- ja oppiainerakenteen muuttamisesta.



Nykytilanteessa HY:n humanistinen tiedekunta kärsii (tosin osin omaa syytään) resurssipulasta, joka heikentää opetuksen ja tutkimuksen laatua.

Humanistien määrä ei siis vähene, vaan laatu kasvaa. Mikä tässä tuottaa työelämärelevanssia?



Mitä tulee uudistukseen, kritiikin kärki kohdistuu ensisijaisesti aikeisiin naittaa keinotekoisesti eri oppiaineita yhteen jäykiksi ja epäloogisiksi paketeiksi ja poistaa sivuainevapaus. Käytännössä tämä kun murentaa sekä yliopiston sivistys- ja tieteenvaalintatehtävän että heikentää humanistien asiantuntijuutta eli työllistymisperustaa.



Humanistisen tiedekunnan uudistus syö humanisteilta sekä tieteellistä että työelämärelevanssia eikä edistä mitään muuta kuin tiedekunnan rahoitusta. Mikä järki tässä on?

opinnot käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa.

Ja kuten yläpuolella mainittiin, niin pelkällä pääaineella ei valmistu mihinkään oikeaan ammattiin vaan pitää olla joku "oikean" ammatin koulutus sivuaineena.

Humanistisesta tiedekunnasta valmistuu esimerkiksi aineenopettajia ja kääntäjiä. Tosi turhia ammatteja, vai mitä?

Kyse ei voi olla tässä tapauksessa pelkästään rahasta ja tehokkuudesta, kuvitteellisista vahvemmista yksiköistä. Tämä suuntaus joka pyrkii huipputuloksiin maailmanlaajuisessa vertailussa romuttaa vähitellen Suomen yliopistojen tason. Suomi on pieni maa ja on täysin päätöntä lähteä kilpailemaan esim. Yhdysvaltojen huippuyliopistojen kanssa ranking-listoilla.

Minusta näyttää siltä, että nykyinen koulutuspoliittinen trendi ei ole tuottaa huippuyliopistoja, vaan huippuammattikorkeita.

Työelämän vaateita painotetaan jatkuvasti ohi akateemisen tason, mikä on "huippuyliopiston" kannalta perä edellä puuhun kiipeämistä. Aidot huippuyliopistot kun luovat huimat työllistymislukunsa nimenomaan vaalimalla akateemisia velvoitteitaan - kun keskitytään piinkovan asiantuntemuksen luomiseen, työllistäjät jonottavat kynnyksellä.

Tosin olen samaa mieltä siinä, että Suomen korkeakolujärjejestelmä ei pysty kokonaisuutena luomaan yhtä laadukkaita järjestelmiä. Pienet huippuyksiköt ovat hyvässä hapessa ja niitä on syytä vaalia eikä anta megalomanian iskeä.

Mutta malliesimerkki siitä, kuinki "huippuyliopisto" tarkoittaakin oikeasti "huippuammattikorkeaa" on Aalto. Lyödään yhteen TKK, Kauppis ja TaiK, ja hekumoidaan niiden synergiaeduilla soveltavan tutkimuksen ja markkinoiden suhteen. Ihme touhua, kun yksi syy siihen, miksi esimerkiksi TKK häviää 6-0 yliopistovertailussa jopa Suomen rajojen sisällä on heikko perustutkimus ja liiallinen painotus liike-elämän tilaustarpeisiin.

Huippuyliopistoja ei koskaan ole ollut tai syntynyt perusajatuksena liike-elämän renkeys. Tuntuu älyllisesti epärehelliseltä, suorastaan valehtelulta, että opinahjo luodaan näistä lähtökohdista ja väitetään silti, että halutaan huipputason yliopisto.

Lisäjippona vielä se, että insinöörit ja kauppatieteilijät eivät työllisty mitenkään erityisen hyvin ja kumpienkin työllistyminen on ollut jyrkemmässä laskussa kuin esimerkiksi parjattujen humanistien ja valtio/yhteikuntatieteilijöiden.

opinnot käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa.

Ja kuten yläpuolella mainittiin, niin pelkällä pääaineella ei valmistu mihinkään oikeaan ammattiin vaan pitää olla joku "oikean" ammatin koulutus sivuaineena.

Humanistisesta tiedekunnasta valmistuu esimerkiksi aineenopettajia ja kääntäjiä. Tosi turhia ammatteja, vai mitä?

Tuolla jaolla leikkiopinnoilla on mahdollisuus työllistyä asiantuntijatehtäviin, mutta pelkillä oikeilla opinnoilla ei voi ikinä työllistyä mihinkään.

Mitkä tässä olivatkaan nyt niitä oikeita opintoja?

Minusta näyttää siltä, että nykyinen koulutuspoliittinen trendi ei ole tuottaa huippuyliopistoja, vaan huippuammattikorkeita.