Onko oikein, että pelkällä ruotsin kielellä pääsee yliopistoon?
Kun suomalaiset joutuvat käymään preppauskursseilla ja pääsykokeissa niin ruotin kieliset painelevat suoraan kouluun ilman mitään kilpailua. Mielestäni on hieman epäreilua.
Kommentit (24)
vasta pääsykokeiden kautta ja niille muillekin hakiessa pitää olla aika hyvät paperit.
T. ÅA:n pääsykokeisiin lukenut
vasta pääsykokeiden kautta ja niille muillekin hakiessa pitää olla aika hyvät paperit.
T. ÅA:n pääsykokeisiin lukenut
Pääainetta voi ainakin vaihtaa eli kun pääsee sisään niin lukee sitten sellaista ainetta mihin olisi ollut pääsykokeet ja vaihtaa sitten pääainetta. Aina se ei onnistu, mutta useimmiten. Työpaikan saa pirun paljon helpommin kuin esim Helsingin yliopistosta valmistumalla. Mulla on jo tutkinto toisaalla, mutta onhan tuo aika epäreilua kyllä. Ennen ne jopa soitteli kun paikat ei tulleet täyteen, siis joskus 20 vuotta sitten. Kouluna tosiaan yksi parhaista ja ryhmäkoot pieniä. Tuohan oli yksityinen koulu pitkään, mutta suostuivat myymään sen valtiolle 80-luvulla.
Sivuaineoikeutta hakiessa vaativat suosituimmat laitokset pääsykokeen. Pääainetta ei yleensä voi vaihtaa ellei ole sivuaineena toivottua pääainetta lukenut.
Enpä osaa sanoa tuosta työllistymisestä mitään muuten kuin omalta kohdaltani ja minä työllistyin hieman ennen valmistumista.
huolehdi lapsesi ruotsinkielen taidoista! Ja vaihda kieli maistraatissa ruotsiksi? Jos yliopistotutkinto kyseisessä opinahjossa on suuri päämääräsi. Miksi ei tekisi kaikkeansa jotta pääsisi tavoitteeseensa?
ensinnäkin, åbo academi oli aikanaan yksityinen yliopisto, jolloin sillä tietysti on ollut oikeus ottaa opiskelijoikseen ihan ketä haluaa. Sittemmin se on muuttunut valtiolliseksi laitokseksi kuten muutkin ylioistot, mutta sen tarkoituksena on turvata ruotsinkielisten oikeus saada korkeakoulutusta omalla kielellään (Helsingissä on myös jotain oppiaineita, jotka ovat nimenomaisesti ruotsinkielisiä, mutta on ihan hyvä, ettei esim Oulun dosenttien tarvitse jatkuvasti opettaa på svenska). Sinne kuitenkin pääsee myös suomenkielinen, jos todistaa osaavansa niin paljon ruotsia, että pystyy seuraamaan ruotsinkielistä opetusta. VAltiontuista huolimatta Abo Academilla on edelleen ne yliopistolle aikanaan lahjoitetut yksityiset rahat säätiöitynä ja kohtuullinen osa yliopiston toiminnasta ja esim rakennuksista maksetaan niillä. Joten pitäkööt tiettyjä etuisuuksia, koska maksavatkin ne itse. Jännittävää kuitenkin on, että vaikka abon humanisteilla tai religionsvetenskapilla esimerkiksi on juuri tämä stifltelsensä, he eivät silti figuroi merkittävästi millään kansainvälisillä tai edes kansallisilla rankinlistoilla. Johtuuko tämä siitä, että ei ole millä kilpailla, vai siitä, ettei ole tarvetta kilpailla ulkopuolisista rahasta? Mene ja tiedä, mutta yliopiston varakkuudesta - ja omasta varsin kohtuullisesta ruotsinkielentaidostani - huolimatta en henkilökohtaisesti valitsisi Suomen ylioistoista Abo Academita omaksi alma materikseni. Mutta voisi siellä olla hauskaa jonkin aikaa olla töissä.
Sitten olet virallisesti ruotsinkielinen ja pääset yliopistoon. Siellä tosin menestyäksesi tarvitset sitten oikeasti sitä kieltä...
on suhteessa moninkertainen määrä suomenkieliseen ekonomikoulutukseen verrattuna? Miksi?
kyllä kaikki mun ruotsinkieliset tutut on oppilaitoksiinsa menneet vain pääsykokeiden kautta. OSa ei ole edes päässyt ekalla kerralla sisään, tai ei ainakana sinne ykkösvaihtoehtoon (esim. lääkikseen).
on suhteessa moninkertainen määrä suomenkieliseen ekonomikoulutukseen verrattuna? Miksi?
pitää opiskella itselleen vieraalla kielellä saavuttakseen samat edut kuin ruotsinkielisillä on omalla äidinkielellään?
Entäpä aiemmin mainitut ekonomien koulutuspaikat, miksi niistä peräti 20% on ruotsinkielisiä?
Tuo johtaa vain siihen, että ruotsinkieliseen ekonomikoulutukseen pääsee huomattavasti helpommin kuin suomenkieliseen koska paikkoja on tarjolla suhteessa hakijoihin huomattavasti enemmän kuin suomenkielisiä.
Miksi ruotsinkieliset täytyy korkeakouluttaa ylisuurten kiintiöiden turvin? Onko todellinen syy pelko siitä, että mamman ja papan mussukat eivät pääsisikään korkeakouluun jos heillä olisi ruotsinkielisten määrään nähden oikeankokoiset kiintiöt. Hui kauhea kun herraskansasta osa saattaisikin joutua opiskelemaan tradenomiksi kun ei ekonomikoulutukseen pääsisi.
huolehdi lapsesi ruotsinkielen taidoista! Ja vaihda kieli maistraatissa ruotsiksi? Jos yliopistotutkinto kyseisessä opinahjossa on suuri päämääräsi. Miksi ei tekisi kaikkeansa jotta pääsisi tavoitteeseensa?
niin tunnen useampiakin ruotisnkielisiä jotka koulutuksestaan huolimatta ovat työttöminä kokonaan tai sitten tekevät satunnaisia pätkätöitä. Yksi 3-kymppinen ekonomi ajaa bussia kun ei muita töitä ole saanut.
pitää opiskella itselleen vieraalla kielellä saavuttakseen samat edut kuin ruotsinkielisillä on omalla äidinkielellään?
Entäpä aiemmin mainitut ekonomien koulutuspaikat, miksi niistä peräti 20% on ruotsinkielisiä?
Tuo johtaa vain siihen, että ruotsinkieliseen ekonomikoulutukseen pääsee huomattavasti helpommin kuin suomenkieliseen koska paikkoja on tarjolla suhteessa hakijoihin huomattavasti enemmän kuin suomenkielisiä.Miksi ruotsinkieliset täytyy korkeakouluttaa ylisuurten kiintiöiden turvin? Onko todellinen syy pelko siitä, että mamman ja papan mussukat eivät pääsisikään korkeakouluun jos heillä olisi ruotsinkielisten määrään nähden oikeankokoiset kiintiöt. Hui kauhea kun herraskansasta osa saattaisikin joutua opiskelemaan tradenomiksi kun ei ekonomikoulutukseen pääsisi.
että esim. ruotsinkielisiä lääkäripalveluita ei välttämättä saa edes Helsingissä, etenkään julkisella puolella. Ja kaikilla ei ole suomen kielen taito niin hyvä että lääketieteelliset termit muistaisi sujuvasti muulla kuin äidinkielellä.
joten mikseisveduilla olisi oikeus korkeakouluttautua, kun kerran maksavat sen lystinsä itse. Me köyhät suomalaistollot emme ole valmiita maksamaan edes normaaleja veroja korkeakoulujemme ylläpitämiseksi (vert palstalla meneillään oleva keskustelu hensingin yliopiston humanistisesta tiedekunnasta) joten kärsikäämme sitten siitä.
Saahan maailmallakin yliopistot harwardista jokainen googoo-saarten yksityiseen kirjeyliopistoon ottaa opiskelijoikseen ihan ketä haluavat, ihan millä kriteereillä hyvänsä. Miksei sitten åbo ja hanken, kun nein maksavat suurimman osan toiminnastaan itse?
Mulla on muuten ruotsinkielisiä sukulaisia, joista vain yksi on hankkinut/hankkimassa korkeakoulutuksen. Muut ovat amk-tasoisia. Ovat kyllä hankkineet koulutuksensa ruotsinkielisissa ammattioppilaitoksissa ja ammattikorkeakouluissa. Huomattavan suuri prosentti heistä on myös kokenut vaikeaksi työllistyä Suomessa ruotsinkielisenä, ainakaan muuksi kuin kasvihuoneen kausityövoimaksi tomaattiviljelmillä. Myöskään laajemmin tilastollisesti tässä ketjussa esitetty väite paremmasta työllistymnisestä ei pidä paikkaansa. Näistä sukulaisperheeni neljästä lapsesta kolme on ulkomailla töissä, sillä Suomesta työtä ei ole löytynyt, vaikka alat ovat olleet ihan järkevät (it-ala, sairaanhoitaja, rakennusinsinööri). Se neljäs on sitten hankenilla opiskelemassa.
myös hanken toimii suurelta osin yksityisten varojen turvin
Kyllä se ihan valtion rahoilla on toiminut. Joskus historiassa se on ilmeisesti ollut yksityiskoulu. Nyt uudessa systeemissä taas tulee yksityistä rahaa, mutta valtio maksaa kuitenkin suurimman osan.
Miksi juuri ekonomikoulutusta on moninkertainen määrä? Miksi ei esim. vanhustenhoitajakoulutusta? Tästähän aina itketään, että dementoituvat vanhukset eivät saa hoitoa ruotsiksi. No, ekonomikoulutuksesta paikkoja pois ja lisää ruotsinkielistä lähihoitajakoulutusta. Sillähän se ratkeaa. Ei ekonomin työssä tarvita välttämättä ruotsia: he työskentelevät pääsääntöisesti korkeasti koulutettujen parissa, jotka osaavat suomea tai englantia. Vanhustenhoidossa taas asiakkaan ainoa kieli saattaa olla ruotsi.
kerran pelkällä ruotsin taidolla pääsee, niin miksi suomenkieliset ei voi hakea sinne? Onhan sitä pakkoruotsia niin pitkään jankattu, että yliopistokoulutukseen muuten kykenevälle olisi pitänyt jäädä riittävästi mieleen siitä opetuksesta.
Itse opiskelin ihan sujuvasti ruotsinkielisellä puolella suomenkielisenä, näin ovat tehneet monet ystävänikin ja juuri siitä syystä, että sinne pääsee todella helposti sisään verrattuna suomenkielisiin.
Ei tarvitse kuin puhua ruotsia ja sen opetteluun jokaisella on mahdollisuus koulussa. Loppu on kiinni ihan vain omasta itsestä.
Kyllä se ihan valtion rahoilla on toiminut. Joskus historiassa se on ilmeisesti ollut yksityiskoulu.
jolla se rahoittaa suuren osan toiminnastaan, kuten åbo academi omastaan. Toki ne saavat myös valtionosuudet, mutta suuri osa toiminnasta rahoitetaan omasta säätiöstä.
Pohjanmaalla on myös ruotsinkielisiä ammattikouluja ja ammattikorkeakouluja. Ruotsinkielisiä sairaanhoitajia ja lähihoitajia tuotetaan tarpeeksi (ja ylikin, koska osa joutuu etsimään töitä Tukholmasta ja Norjasta). Mutta suomenkieliset eivät sitä kadehdi, joten siitä ei puhuta.
Lue vaikka Åbo Akademin sivuilta. Sinne pääsee myös ulkomaalaiset suoraan ilman pääsykokeita jos osaa hyvät taidot englannin kielessä, mutta suomalainen ei pääse vaikka olisi lukenut pitkän englannin tai käynyt vaikka koko peruskoulun englanninkielisessä koulussa kuten omat lapseni. Ehdoissa lukee, että jos on syntynyt pohjoismaissa (lue SUomessa) niin joutuu aina suorittamaan ruotsin kielikokeen, muualta tulleet ei joudu. Koulu on vieläpä yksi Suomen parhaista ja koulusta vlamistuu DI:t, ekonomit, kaikki saman katon alta.