En kerro neuvolassa mitään asioitamme ls-ilmoituksen pelossa

Olen samaa mieltä kanssani neuvoloista.

Mutta apua kannattaa hakea, yksityisen lääkärin hinta on sen väärtti!

Toimi mielummin aiemmin kuin myöhään!

Aina luullaan, että ls-ilmoitus, kun tehdään niin lapsi viedään pois! Ei hyvänen aika! Lastensuojelusta pyritään aina tukemaan perheitä! Esimerkiksi yritetään antaa äidille omaa aikaa hommaamalla perhetyöntekijä olemaan välillä lasten kanssa jne. Kyllä ne "perusteettomat huostaanotto-jutut" on taatusti aina aiheellisia. Harva huostaanotetun vanhempi pystyy myöntämään sen, että ei ole kyennyt huolehtimaan lapsestaan. Muistakaa aina, että niilläkin tarinoilla on kaksi puolta.



Terkuin terkkari

Jouduin kesken raskauden todella isoon krisiin perheeni kanssa. Kerroin täysin avoimesti neuvolassa tilanteesta ja sanoin jaksavani kyllä, vaikk avikeaa olikin. Teimme diilin, että mikäli tilanne käy ylivoimaiseksi, kerron sitten, mutta muuten minun sanaani luotetaan. Tämä on pitänyt. Edlleen voin uskoutua neuvolassa huolistani ilman minkäänlaista huolta. Viimeksi terkkari sanoi, että lasten vointi ja käytös puhuu myös sen puolesta, että kotona asiat ovat kunnossa. Joten minä kannustan omien kokemusteni puolesta rehellisyyteen alusta saakka, jolloin luottamus syntyy neuvolan ja vanhempien välille. Hankalaa se onkin myöhemmin sitten sanoa, että ei meillä helppoa olekaan ollut, vaikka täällä niin olenkin sanonut...

Mutta, uskon tmän oleva oikeasti kiinni myös kemioista, vaikka niin ei saisikaan olla :(. Minulle on sattunut maailman ihanimmat neuvola-tädit :). Ja siitä olen kaiken tämän kaaoksen keskellä todella onnellinen. En usko, että minäkään olisin avautunut, mikäli ihmisinä emme olisi kohdanneet.

Eivät he saa jutella asioistasi edes kollegalle käytävällä tai kahvipöydässä. Konsultaatiota voi pyytää, mutta siitä pitää tehdä kirjaukset potilastietoihin.

Jos menen yksityiselle psykologille, ei asia ole siellä pienen neuvolan käytäväkeskusteluissa ja kahvitauolla reposteltavana.

Lapsien kanssa käyn kerran vuodessa neuvolassa -syntyneet niin lähekkäin että on molemmilla yhdellä istumalla aika. Parina ekana vuonna oli sama ihminen. Sitten ihminen vaihtui -eikä tietenkään ollenkaan niin miellyttävään. Minä hiljaisena ihmisenä en heti pysty uskoutumaan kellekään. Nyt sit ollu muutamana vuonna vuoronperään sijainen tai taas uusi naama terkkarina. Miksi joka kerta pitäisi käydä läpi "uuden ihmisen" kanssa meidän monimutkaiset työkuviot, omat väsymyksen tunteen ym ym. Alkuperäisen terkkarin kanssa olisikin voinut tulla kunnollinen hoitaja-potilas suhde. Sama homma oli sit äitiysneuvolan puolella kans. Olen mieluiten hiljaa.

Ei avun tarvi olla aina ilmaista, vaan joissakin tapauksissa siitä kannattaa maksaa ja käydä yksityisellä.

Me erehdyimme hakemaan apua perheemme tilanteeseen. Hyvin pian kävi ilmi, että sanomisiamme väänneltiin niin, että vaikutimme todella oudoilta. Meille keksittiin kaikenlaisia uusia ongelmia, mm. vuorovaikutuksen saralla. Huostaanotolla uhkailtiin.



Pyysimme itsellemme lastamme ja meitä koskevat asiakirjat. Ne olivat karmeaa luettavaa. Kaikki, mitä luottamuksellisesti olimme kertoneet, oli vääristelty.



Teimme kantelun lääninhallitukseen. Lastenlääkäri sai huomautuksen tietojemme rajusta vääristelystä.



Meillekin vakuuteltiin "hoidon" aikana, että emme vain halua rehellisesti myöntää omaa tilannettamme. Vasta huomautuksen avulla pääsimme eroon "tukiryhmästämme".



En enää ikinä hakisi julkiselta puolelta apua lapselleni.

En suosittele avautumaan neuvolassa enkä missään muuallakaan julkisella puolella. Anonyyminä voitte mennä ja puhua, jos terapeutti ei itse siten vaan ahdistu kuulemastaan.



Oma kokemukseni on, että parasta pitää suu kiinni ja puhua vain miten hyvin menee ja purkaa ongelmat auttavaan puhelimeet tai ihan mihin tahansa.

Mutta tosiasiassa; koko maa täynnä masentuneita äitejä, jotka eivät uskalla/halua hakea apua , koska pelkäävät ls-ilmoituksia yms.



Onko se sitten niin hyvä systeemi, että ilmaista hoitoa olisi tarjolla, mutta sitä ei masentuneet hae, koska yleensä se vaan hankaloittaa masentuneen elämää? Minusta ei ole. Ja aika yleistä on että neuvolaltädille ei huvita jutella ongelmista. Mitä se kertoo luottamuksesta???



Kaikilla ei ole varaa yksityiseen. Todella surullista. Maassa, jossa ollaan itsemurhatilastojen kärjessä, ja varmaan myös masennuksen kanssa myös!?

velvollisuus tehdä ls-ilmoitus, mikäli he saavat tietoonsa, että lapsen kasvu ja kehitys vakavasti vaarantuvat.



Jos pystyt huolehtimaan lapsestasi, ei sinun tarvitse olla huolissaan, vaikka olisi murheitakin. Ja jos kykysi huolehtia on alentunut, kannattaa siinäkin tapauksessa ottaa apu vastaan.



Jos olisin lapsi, toivoisin että äitini hoitaisi itsensä kuntoon eikä piilottaisi ongelmaa.

velvollisuus tehdä ls-ilmoitus, mikäli he saavat tietoonsa, että lapsen kasvu ja kehitys vakavasti vaarantuvat.

Jos pystyt huolehtimaan lapsestasi, ei sinun tarvitse olla huolissaan, vaikka olisi murheitakin. Ja jos kykysi huolehtia on alentunut, kannattaa siinäkin tapauksessa ottaa apu vastaan.

Jos olisin lapsi, toivoisin että äitini hoitaisi itsensä kuntoon eikä piilottaisi ongelmaa.

mutta yksityiseltä

koko neuvolajarjestelma on mielestani omituinen koska se tuntuu toisaalta hyvin holhoavalta ja toisaalta sita pyorittavilla terveydenhoitajilla on verrattain suppea koulutus, mita tulee mihinkaan erikoisempaan ongelmaan. Itse asun maassa, jossa raskaudenseurannan hoitaa obstetrikko eli synnytysten erikoislaakari, ja lasten terveystarkastukset lastenlaakari (ihan julkisella puolella). Eika taalla tulisi mieleenikaan rueta purkamaan sydantani lastenlaakarille omista tuntemuksistani. :-) Niin kauan kuin ap pitaa huolen itsestaan ja terveydestaan, ei se (lasten)neuvolalle todellakaan kuulu.

että neuvoloissa hoitaa mm. raskausaikana terkka. Kun suositus olisi, että niitä asioita hoitaisi kätilö, jolla on laajempi koulutus ko. asioihin. Meni ohi aiheen, mutta tulipa mieleen.

"tietäjien" perusteella kovin paljon muodostaa mielipidettä vaikkapa lastensuojelun tilasta. Mutta kukin elää tyylillään.

Mutta tosiasiassa; koko maa täynnä masentuneita äitejä, jotka eivät uskalla/halua hakea apua , koska pelkäävät ls-ilmoituksia yms. Onko se sitten niin hyvä systeemi, että ilmaista hoitoa olisi tarjolla, mutta sitä ei masentuneet hae, koska yleensä se vaan hankaloittaa masentuneen elämää? Minusta ei ole. Ja aika yleistä on että neuvolaltädille ei huvita jutella ongelmista. Mitä se kertoo luottamuksesta??? Kaikilla ei ole varaa yksityiseen. Todella surullista. Maassa, jossa ollaan itsemurhatilastojen kärjessä, ja varmaan myös masennuksen kanssa myös!?

Miehet käy baarissa joka viikko, mammat haluaa myös vapaata, mutta kun äijä ei suostu jäämään kotiin, keksitään itselle diagnoosi eli masennus. Suurin osa perheiden ongelmista katoaisi, jos vain aikuiset saisivat lapsia.

[iei huvita jutella oli masennus. Suurin osa perheiden ongelmista katoaisi, jos vain aikuiset saisivat lapsia.

[/quote]

ainakin on senverran korkea, että luulisi 29-v. olevan jo aikuinen... aika ontuva on käsityksesi asioista.



Kätilön koulutus taas ei riitä välttämättä lastenneuvolaan, vaikka raskausajan toki hän voi osata hoitaa paremmin, kuin vain th. Kuitenkin useilla terveydenhoitajilla on myös kätilön koulutus ja päin vastoin.



Suomen neuvolajärjestelmän tarkoitushan ei ole tehdä diagnooseja, vaan nimenomaan hoitaa terveyttä ja kaikki monimutkaisemmat tapaukset ja tilanteet lähetetään erikoissairaanhoitoon. Neuvolan tarkoitus ei ole sairauksien hoito, vaan terveydenhoito ja jos poikkeavaa todetaan, tutkitaan mistä johtuu. Useimmiten ei välttämättä kuitenkaan mitään huolestuttavaa löydy, mutta silti seulotaan näin.



Terveydenhoitajan koulutukseen kuuluu aluksi sairaanhoitajan koulutus ja lisäksi erikoistuminen terveydenhoitajan työhön. Myös kätiöillä on sairaanhoitajan tutkinto ja sitten erikoistuminen kätilötyöhön. Pohjoismaissa hoitajien koulutus on hyvä, jonka vuoksi työnjako on tehty näin, että lääkärit voivat keskittyä hoitamaan monimutkaisempia asioita.



Neuvoloihin on pyritty saamaan lastenlääkäreitä ja gynekologeja, joissakin neuvoloissa heitä jo onkin, mutta useimmat haluavat mieluummin työskennellä sairaaloissa.

Eli jos täällä joku rutisee terkan "ilman syytä" tekemästä ls-ilmoituksesta, kannattaa muistaa että tyyppi saattaa provoilla tahallaan - pelotellaakseen herkkähipiäisiä äitejä.



Itse olen kerran neuvolassa oikein kysynyt, minkä verran asiakkaiden tiedot kulkevat esim. terkan ja nla-psykologin välillä. Kuulemma vain oikeasti huolestuttavissa tilanteissa asiakkaista puhutaan nimellä. Minäkin olen käynyt psykologilla ahdistuneisuuden vuoksi, ja terkka sanoi hymyillen "ei todellakaan sinusta puhuta". Tulkitsin asian niin, että tällainen tavallinen, joskin lievästä paniikkioireilusta kärsivä pulliainen ei ole neuvolan henkilökunnalle mikään huolenaihe. :)

120 e /& kerta



jos saat kelan terapiaa psykiatrin lähetteellä niin melkein ilmaista- heillä on vaitolovelollisuus

Yhtä lailla se ls-ilmoitus lähtee yksityisen psykologin käsistä, mikäli aihetta on. Ymmärrättekö, että terveydenhuoltohenkilöstöllä on VELVOLLISUUS tehdä ilmoitus, mikäli huolta lapsen oloista on.

Kyllä psykologille pääsee neuvolastakin ilman ls-ilmoitusta. Monella asiakkaalla on masennusta ja saavat tukea itselleen ja lapsenhoitoon. Kyse on ennaltaehkäisevästä lastensuojelusta ja avun tarjoamisesta, ei mistään suuremmasta.



Terv, th