Lue keskustelun säännöt.
saako synnyttäjä sairaalasta yksityishuoneen itelle ja vauvalle?
30.11.2010 |
ahistaa olla tuntemattomien kans samassa huoneessa. Aina jonkun vauva itkee eikä ite saa yhtään nukkua. Anteeksi marmatus.. Meneehän se pari päivää vaikka päälleen tietysti.
Kommentit (42)
Sain oman huoneen ja oli mukavaa. En tiedä kyllä johtuiko siitä että olin aika nuori ja lapsi joutui teholle mutta mukavaa oli yksinään olla kun ei vauvaakaa viereen saanut. Olisin varmaan itkenyt yötä myöten jos olisin joutunut olemaan jonkun huonetoverina jolla olisi ollut vauva.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun jouduin takaisin sairaalaan kohtutulehduksen vuoksi.
Tokalla kertaa saimme Jorvista perhehuoneen. Mieletön tsägä, sillä tullessamme, ei ollut perhehuoneita vapaana. Kun minut kärrättiin leikkaussalista, oli huone vapautunut. Perhehuoneet menevät sektioäideille ja ensisynnyttäjille.
ietimme mieheni ja lapseni kanssa ihanat neljä pvää Jorvin perhehuoneessa. Suloista ja turvallista. Sunnuntaina luimme Hesaria ja söimme aamupalaa kuin kotona konsanaan. Ainoa ero oli viilto mahassa ja tuhiseva ihanuus vieressä ( :
neljä kertaa, kaksi kertaa olen ollut niin huonossa kunnossa, että sain/jouduin olemaan yksin huoneessa.
Kaksi kertaa meni hienosti ja sain olla 2 ja 4 hengen huoneissa, joissa oli ihan mukavaa kun oli juttuseuraakin...
Tosin riippuu siitä, onko se vapaana. Pyydä perhehuone niin pääset halvemmalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se että se annetaan ensisijaisesti ensisynnyttäjille, on väärin.
Perhehuone kuuluisi niille vanhemmille, joilla on muitakin pieniä lapsia. Näin lapset voisivat rauhassa muita häiritsemättä tutustua sisarukseen.
Itse kärsin siitä, kun samassa huoneessa ramppasi ja heilui 2 eri perheen mustasukkaiset raivareita saavat 2 ja 3 vuotiaat sisarukset. HEILLE perhehuone, niin muut saavat levätä.
Ekaksi mun huonetoverina oli äiti ja lapsi, ja en edes huomannut vauvaa. Lähtivät aamulla, itse muy tuotiin sinne yöllä. Sitten lapseni joutui lastensairaalaan ja olin yksin huoneessani 2 yötä. Syynä oli, ettivät laittaneet toista äitiä ja vauvaa huoneeseen, ennekuin selvesi, että vauvallani ei ollut suurempaa hätää. Sitten mulla oli huonetoveri loppuajan, ihan hyvin meni, sillä olin niin paljon kun mahdollista vauvani luona lastensairaalassa. Pari viimeistä päivää vauvani oli jo osastolla mun kanssa tarkkailussa, silloinkaan kämppis ei haitannut ( sen mies kyllä hiukan, se oli kuin omassa kodissaan).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tiesin sen jo etukäteen ja sain yksityishuoneen, koska en olisi kestänyt olla vauvojen kanssa jos lapseni olisi kuollut ja siitä syystä sain oman huoneen. Nyt se on tokalla luokalla.
Tuollainen diivailu on ihan perseestä. Kaikki lapset eivät jää henkiin tai jos jää, tilanne voi olla pahakin. Ehkä terveen lapsen äiti kestää pari päivää olla sairaalassa samassa huoneessa muiden kanssa?
yksityishuone (vai onko niitä useampi?) annetaan ensisijaisesti niille kenen lapsi ei voi olla mukana osastolla eli joutuu lastenosastolle, on kuollut tms. Harvemmin ne kenellä on ollut normaali alatiesynnytys sinne pääsevät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Esikoisen kohdalla Naistenklinikalla olin 4 hengen huoneessa (kaikki paikat koko ajan käytössä), tokan kanssa Jorvissa 3 hengen huoneessa (kaikki paikat täynnä), kolmosen kanssa Jorvissa (3 hengen huoneessa) ekan päivän yksin, tokana päivänä tuli toinen äiti huoneeseen ja sitä seuraavana yönä kolmas äiti lapsineen. Neljännen lapseni kohdalla Jorvissa sain kahden hengen huoneen, eikä sitä tarvinnut jakaa muiden kanssa siellä vietetyn 2,5 vuorokauden aikana. Millään kerralla en esittänyt asian suhteen mitään toiveita.
Esikoisen kohdalla koin muut ihmiset ahdistavaksi, mutta se johtui todennäköisesti siitä, että olin synnytyksestä tosi kipeä ja muutoinkin synnytys uutena kokemuksena oli hämmentävä rankkuudessaan - lisäksi tuntui siltä, että muiden vauvat huutaa koko ajan. Tokan ja kolmannen kohdalla "seura" ei haitannut vaan oli ehkä kotoisampaa, kun oli jonkinlaista elämää ympärillä. Tosin kolmosen kohdalla huoneeseen viimeiseksi saapunut äiti oli ensisynnyttäjä ja hän pyysi meitä kahta muuta olemaan seurustelematta, koska hänellä oli rankka synnytys takanaan. Se oli ymmärrettävää ja sitä kunnioitimmekin, mutta teki sairaalaolosta tylsemmän, kun vieressä oli hyvä tyyppi, jonka kanssa olisi voinut jutella. Nelosen kohdalla odotin koko ajan, että huoneeseen olisi tullut joku muukin erityisesti, kun sairaalahenkilökuntakaan ei poikennut huoneessa muutamaa kertaa enempää vuorokaudessa. Tässä vaiheessa oma kotielämä on ollut jo sellaista säpinää, että tuntui siltä, että olisin ollut kuin huopatossutehtaalla ja hinku kotiin oli kova ;-)
ainakaan kannata liikaa elätellä toivoa. Koko paikassa on tietääkseni yksi ainoa yhden hengen huone ja en olisi ollenkaan varma, ettei sinnekin oteta toista, jos sattuu ruuhkaa. Tosin jos oikein ruuhkaa on voi "päästä" käytävän päässä olevaan noin sängyn kokoiseen tilaan, joka erotetaan käytävästä veto-ovella tai sermillä tai miksikä sitä haluaa kutsua. Siellä saa olla yksin, mutta oma rauha käytävän päässä taitaa olla aika vähissä.
itse kanssa siellä synnyttäneenä muistan tuon käytävän päässä olevan "huoneen", ja joku raukka sinne oli juuri silloin lykätty... huhhuh. Tai tiedä vaikka olis ite tykännytkin, epäilen kyllä vahvasti. Itse olin kahden hengen huoneessa ja rauhassa saimme vauvan kanssa olla. Vähän liiankin rauhassa henkilökunnan puolelta. En juuri pitänyt sen sairaalan toiminnasta. Olisin jäänyt mielelläni vielä päiväksi tai kahdeksi opettelemaan vauvanhoitoa, mutta se oli se kaksi päivää ja ulos, kun ei mitään hämminkiä ollut. Esim. kylvetystä eivät näyttäneet ollenkaan. Olin tosi kipeä ja väsynyt synnytyksen jälkeen, oli aina työn takana päästä syömään,kun ruoka oli itse haettava käytävästä (tarkoituksena kannustaa omatoimisuuteen), enkä pystynyt lainkaan istumaan eikä kukaan kertonut siitä renkaasta.
Vali vali niin :D Synnytys oli tosi positiivinen kokemus, mutta siitä toipuminen sairaalassa ei niinkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ainakaan kannata liikaa elätellä toivoa. Koko paikassa on tietääkseni yksi ainoa yhden hengen huone ja en olisi ollenkaan varma, ettei sinnekin oteta toista, jos sattuu ruuhkaa. Tosin jos oikein ruuhkaa on voi "päästä" käytävän päässä olevaan noin sängyn kokoiseen tilaan, joka erotetaan käytävästä veto-ovella tai sermillä tai miksikä sitä haluaa kutsua. Siellä saa olla yksin, mutta oma rauha käytävän päässä taitaa olla aika vähissä.
itse kanssa siellä synnyttäneenä muistan tuon käytävän päässä olevan "huoneen", ja joku raukka sinne oli juuri silloin lykätty... huhhuh. Tai tiedä vaikka olis ite tykännytkin, epäilen kyllä vahvasti. Itse olin kahden hengen huoneessa ja rauhassa saimme vauvan kanssa olla. Vähän liiankin rauhassa henkilökunnan puolelta. En juuri pitänyt sen sairaalan toiminnasta. Olisin jäänyt mielelläni vielä päiväksi tai kahdeksi opettelemaan vauvanhoitoa, mutta se oli se kaksi päivää ja ulos, kun ei mitään hämminkiä ollut. Esim. kylvetystä eivät näyttäneet ollenkaan. Olin tosi kipeä ja väsynyt synnytyksen jälkeen, oli aina työn takana päästä syömään,kun ruoka oli itse haettava käytävästä (tarkoituksena kannustaa omatoimisuuteen), enkä pystynyt lainkaan istumaan eikä kukaan kertonut siitä renkaasta.
Vali vali niin :D Synnytys oli tosi positiivinen kokemus, mutta siitä toipuminen sairaalassa ei niinkään.
tiesin sen jo etukäteen ja sain yksityishuoneen, koska en olisi kestänyt olla vauvojen kanssa jos lapseni olisi kuollut ja siitä syystä sain oman huoneen. Nyt se on tokalla luokalla.
Tuollainen diivailu on ihan perseestä. Kaikki lapset eivät jää henkiin tai jos jää, tilanne voi olla pahakin. Ehkä terveen lapsen äiti kestää pari päivää olla sairaalassa samassa huoneessa muiden kanssa?
Pahoittelut jos vauvasi meinasi kuolla. Ja tietysti terveenä syntyneen vauvan äiti kestää olla 4 hengen huoneessa, se ei ole valittamisen pointti.
Jos aina vedotaan kuinka jossain/joskus on/on ollut huonommin, niin mikään ei kehity. Onko niin kamalaa jos panostettaisiin lapsivuodeajan viihtyvyyteen? Näin tehdään lukuisissa muissa maissa, ja vieläpä verovaroin (esim Ranska, Belgia ja Iso-Britannia).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
normaalin synnytyksen jälkeen ollaan sairaalassa yksi yö, pihti yms synnytyksen jälkeen 2 yötä ja keisarileikkauksen jälkeen 3 yötä. Jos synnytät kotona, kätilö käy sua katsomassa pari kertaa. Mahtava palveluu, vai mitä? Toki voit mennä yksityisklinikoill, jos sulla on rahaa...
ja jos on vapaana, toisaalta voi joutua pois vaikka keskellä yötä jos tulee joku jonka sen tarvii. mut mulle se sopi ku en osaa nukkua sairaalassa niin yhtälailla olisin voinut keskellä yötä siirtyä toiseen huoneeseen.
tuo oman huoneen saanti missä kunnossa tahansa. Kun synnytin reilu vuosi sitten NKL:llä kolmannen lapseni, huoneeseen tuotiin yöllä äiti ilman vauvaa. Äiti oli huonossa kunnossa, päättelen siitä, että hänelle hoidettiin kaikki sänkyyn. Siirrettiin kyllä pois jo seuraavan päivän iltapäivänä, että ehkä sitten sai sen oman huoneen.
Se olisi kyllä hyvä, olen etukäteen miettinyt, että kiva sitten pitää hereillä niitä huoneen muita äitejä, kun toinen vauvoista huutaa varmaan kumminkin, kun toista hoidan. Perhehuone ei tule mulle kyseeseen, koska mies jää kotiin hoitamaan vanhempia lapsia. Naikkarille olen menossa.
Vauvat kyllä nukkui sairaalassa ihan kiitettävästi, valvominen alkoi kotona...
eikä saatu yhden hengen huonetta. Oltiin sairaalassa 6 päivää, ensimmäinen vrk 4 hengen huoneessa ja loppuaika 3 hengen huoneessa. Näin NKL 2006
eikä saatu yhden hengen huonetta. Oltiin sairaalassa 6 päivää, ensimmäinen vrk 4 hengen huoneessa ja loppuaika 3 hengen huoneessa. Näin NKL 2006
T:17 suuniteltu sektio ja oma huone
esikoinen on jo 20:nen ja vieläkin ollaan ystäviä silloisen huonetoverini kanssa. Pari kertaa olen JOUTUNUT olemaan yksin huoneessa ja voi että on ollut tylsää,, kun ei ole saanut kokemuksiaan vatvoa.