Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mies haluaa tehdä musta todellisen naisen
29.11.2010 |
En ymmärrä mistä nyt tuulee. Olemme olleet yhdessä 15 vuotta ja olen pieni, hoikka ja sporttinen ja pukeutunut sen mukaan. Minä en OSAA korostaa sitä, että olen sitä sukupuolta kuin nyt satun olemaan. Nyt mies toivoo, että alkaisin toimia tosinaisen tavoin. Ja tähän kuuluu siis kaikki hössötys kynsien lakkaamisesta ja lähtien.
Käytän kevyttä meikkiä, nopeita kampauksia enkä ole alkujaankaan susiruma tai suohirviö. Mutta ilmeisesti farkku-huppari -linja ei nyt yhtäkkiä enää kelpaakaan. Mies haaveilee, että ostaisin mekkoja ja korkeita korkoja (joita en kumpaakaan osaa pitää), laitattaisin hiuksiin kiharat jne.
Olen ihan pihalla! En tajua yhtään mitä on meneillään. Olen aiemmin saanut häneltä kiitosta siitä, että ajattelen suoraviivaisesti, en kätke todellisia ajatuksiani, enkä vietä aikaani miettien asukokonaisuuteen sopivaa käsilaukkua. Nyt miehen ajatusmaailma on siis tehnyt täyskäännöksen.
Minulla on hyvin selvä käsitys siitä millainen nainen minä olen ja niin pitäisi olla miehelläkin, kaikkien näiden yhteisten vuosien jälkeen. Mitä tarkoitusta varten minua nyt yritetään muuttaa? Mitään kriisiä suhteessamme ei ole. (ainakaan sellaista mistä minä olisin tietoinen, huom)
Kommentit (55)
Minua silti ihan vähän huvittaa kun moni tuntuu kuvittelevan, että kuljen tennareissa ja farkuissa aina ja kaikkialla. Näin ei ole, sillä töissä on tietty vaatimus vaatetuksen suhteen. Osaan myös pukeutua juhliin, vaikka minulta ei vilkahda rinta eikä reisi, enkä kulje lyhkäisisssä hamosissa.
Joku täällä kysyi, mitä oikein pelkään. Se oli hyvä kysymys. En pelkää, että järki karkaa kiharoiden myöstä päästä. Pelkään ehkä kuitenkin sitä, että minut niputetaan osaksi sellaista naisjoukkoa, johon en halua kuulua.
Meillä on kolme lasta, joista kaksi tyttöjä. Toinen tytöistä on ns. poikatyttö, jota ei mikään mahti maailmassa saa laittamaan mekkoa päälleen. Toinen tyttö taas rakastaa hepeneitä yli kaiken. Kumpikin saa meillä olla omanlaisensa enkä pakota heitä mihinkään valmiiseen tyttö -muottiin eikä mieskään niin ole tehnyt. Minä pyydän ihan sitä samaa oikeutta itselleni.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sun mies mitenkään voi pakottaa sua pukeutumaan eri tavalla, mutta ilmeisesti hänen naismakunsa on muuttunut joten sinun pitää sitten sietää se että hän katselee (salaa varmastikin) naisellisia naisia eikä sinua.
tämä on ihan satavarma ja selvä peli: miehesi on transu. Hän himoitsee korkoja, mekkoja ja meikkejä. Häntä raivostuttaa, että sinä naisena et niitä halua etkä käytä, vaikka voisit. Jos niitä olisi kotona, hän voisi kokeilla niitä salaa.
Et tietenkään muuta tyyliäsi miehen mieliksi. Ajatus on järkyttävä.
Mietin sitäkin, että koska nykyisin työnkuvan muuttumisen vuoksi tienaan enemmän kuin mieheni, ilmeneekö hänellä jokin kompleksi nyt tällä tavalla? Onko tämä hänen tapansa osoittaa minulle paikkani? Vai menenköhän nyt ihan liian pitkälle näissä mietinnöissäni... ap
Voisi hyvinkin olla niin, että miehellä on huono itsetunto ja hän on epävarma "miehisyydestään". Sinä uhkaat hyvällä urallasi ja palkallasi jotain, ja näin hän haluaa kompensoida sitä. "voit tienata rahaa ja menestyä, mutta naisena sinun kuuluu silti olla aina epävarma kehostasi, ulkonäöstä ja panostaa siihen paniikinomaisesti" - tästähän siinä on kyse. Sinun itsevarmuutesi voi olla myös hänelle ongelma.
Voisi hyvinkin olla niin, että miehellä on huono itsetunto ja hän on epävarma "miehisyydestään". Sinä uhkaat hyvällä urallasi ja palkallasi jotain, ja näin hän haluaa kompensoida sitä. "voit tienata rahaa ja menestyä, mutta naisena sinun kuuluu silti olla aina epävarma kehostasi, ulkonäöstä ja panostaa siihen paniikinomaisesti" - tästähän siinä on kyse. Sinun itsevarmuutesi voi olla myös hänelle ongelma.
miehen naismaku vaan on muuttunut siitä mitä se oli 15 vuotta sitten, onko tämä täysin mahdoton ajatus?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
...kuka on keksinyt, että naiseus "näkyisi" niin, että pitäisi mekkoja ja/tai pitkää tukkaa kiharoilla, rakennekynsiä..? Jospa jättäisitte aikuiset naiset rauhaan ja antaisitte kaikkien kukkien kukkia. Sairasta tuokin, että naisen pitäisi alkaa muuttumaan sellaiseksi jollainen ei tahdo olla- ja vain siksi että hänen miehellään on nähtävästi liikaa vapaa-aikaa, kun ajatukset ovat jääneet jumiin (pitkäaikaisen) kumppanin ulkokuoreen...
minun mieheni alkoi myös haluamaan, että minä muutun. En nyt naisellisemmaksi, mutta toisenlaiseksi. Takaa paljastui toinen nainen, ja hän halusi,että minä olisin sellainen kuin hän. Erohan siitä tuli...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
venäläiselle naisten keskustelufoorumille, että saavat nauraa.
ps. Ap, sääliksi käy sinun miehesi
Linkitän tämän ketjun yhdelle venäläiselle naisten keskustelufoorumille, että saavat nauraa.
ps. Ap, sääliksi käy sinun miehesi
Itse olen kyllä huomannut, että tietynlainen suhde tälläytymiseen ja miesten miellyttämiseen käy käsi kädessä suokupuolten välisen epätasa-arvon kanssa.
En siis sano, että laittautumisessa on jotain vikaa, mutta täytyy myös sanoa, että venäläisiä naisia en kadehdi. Tosin mulla ei ole myöskään tapana naureskella toisten maiden kulttuureille pahansuovasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsekin olen sporttinen farkku-huppari-tyylinen kotioloissa. Siltikin haluan näyttää naiselta eli laitan vaikka hiukset kauniisti. Kun lähdemme iltaa viettämään, pukeudun naisellisiin vatteisiin ja korkkareihin. Koskaan en kuitenkaan ylipukeudu tai vaateta itseäni tyyliin, joka on vieras minulle.
Kivaltahan se joskus tuntuu, kun mies kehuu kaunista paitaa tai hametta tai korvakoruja (jotka ovat nappimallia..)
Voihan miestä joskus miellyttääkin, eihän se pois ole mistään.
On minusta väärin alkaa vaatimaan toiselta muutoksia. Minä en muutu kenenkään mukaan, enkä odota sitä muiltakaan. Olen tarkka vaatteista, mutta jokainen saa pukeutua kuin haluaa. Myös mieheni saa mennä töihin niissä kuteissa kuin tykkää. Ei tarvitse miellyttää ketään :) Itse tykkään enemmän farkuista ja huppareista, mutta joskus käytän hameitakin. Olen nuori ja sirokin, joten ne sopivat mulle. Mutta jokainen pukeutukoon kuten tykkää :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja ottaisin ap:n tapauksessa hyvin tarkasti selville sen, mitä miehesi käsittää sillä sanalla. On Vappu Pimiän tapa olla nainen, on Mari Kiviniemen tapa olla nainen ja yhdessä ääripäässä sitten Johanna Tukiaisen malli jne. Jos olet mallia Kiviniemi, et tuntisi oloasi kotoiseksi Pimiän saati Tukiaisenkaan lookissa. Selvitä siis mitä miehesi tarkalleen haluaa. Ehkä hän ei edellytä sinun muuttuvan Tukiaiseksi, kuten tunnut pelkäävän.
Itse olen myös farkku-tennari -nainen. Enkä mielestäni nolo millään tavalla. Silloin tällöin minua näkee myös hameissa, jotka muuten mieheni on minulle ostanut. Hänellä on ihan hyvä maku ja hän tuntuu tietävän, mikä ajatusmaailmaani sopii. Anna miehellesi mahdollisuus osoittaa, mistä hän tarkalleen ottaen pitäisi.
myös on kommentoinut, että haluaisi mun olevan naisellisempi. Ei eritellyt tätä mitenkään, että mitä tarkoittaa. No mä olen sit iän myötä alkanut pitääkin ihan omastakin tahdostani hameita, koruja, meikkiä jne. ja olen nyt huomattavasti naisellisempi kuin esim 10 vuotta sitten. Silti mieheni tässä vasta taannoin kommentoi, että haluaisi mun olevan naisellisempi.
No mähän tästä hämmennyin, kysyin että mitä hän oikein haluaa. Eikö muista millainen ennen olin, kun tapasimme olin "hyvä jätkä" joka pukeutui flanelliruutupaitaan eikä käyttänyt meikkiä juuri koskaan. Tarkemmin asiasta puhuttuamme selvisi, että mieheni tykkäisi jos pitäisin korkkareita (en voi, koska jalkani ovat "vaivaiset") ja stringejä. Ei vaan ollut kehdannut sanoa suoraan, että toivoisi juuri noita, ja oli sit puhunut vaan naisellisuudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on vaatia toista muuttamaan täysin tyyliään. Ihan eri juttu on pyytää joskus laittautumaan tms. Kyllä meillä molemmat päättää itse omista hiuksistaan esim. Koska molemmilla on selkeä inhokkikampaus toiselle, sitä ei kumpikaan laita mutta ei mun miehelle tulis mieleenkään esittää jotain vaatimuksia kiharoista tai jatkuvasta naisellisuuden korostamisesta. En minäkään vaadi häntä pitämään pukua jatkuvasti päällään vaikka mielestäni onkin parhaimmillaan puvussa.
En lähde pohtimaan syitä, mikä on miehen mielen muuttanut, mutta on aika älytöntä alkaa yrittämään puolison tyylin totaalista muuttamista.
On naisia, jotka pukeutuvat vähemmän naisellisesti, ts. perinteisiin naisten vetimiin, eivät väkerrä kynsien ja hiusten kimpussa, ja on taas sitä toistakin ääripäätä. Varmasti on vaikeaa ellei mahdotonta alkaa toisen pyynnöstä muuttamaan itseään. Itse taas tykkään "naisten jutuista", ja on vaatinut opettelua sekin, ettei pistäisi silmään esim. nykyisessä maalaispitäjässä korkkareineen ym. Se kun on vähän niin, että varsinkin pienemmissä paikoissa suomessa katsotaan helposti kieroon "kanamaisia" naisia.
itsellesi joku tekosyy käydä lähellä hänen työpaikkaansa esim. Kampaaja jota ystävä suositteli. Tee samalla yllätyshyökkäys työpaikalleen kun 'satuit kulkemaan nurkilla'. Silmäil samalla kuka voisi olla sen oloinen nainen jonka kaltaiseksi hän on sinua muuttamassa..
miehen neuvoja pukeutumisasioissa, miehilla ei ole minkaanlaista tyylitajua. Jos haluat panostaa ulkonakoosi, valitse sellaisia asuja jotka ovat itsellesi mieleen taikka vaihtoehtoisesti kuunnella mita asiantuntijat sanovat, sekin on parempi. Itse kuljen korkeakorkoisissa mutta yleensa pitkien housujen tai farkkujen kanssa ja kotona oleskelen paljasjaloin ja vaikkapa minihameessa ja topissa, koskaan ei mies ole valittanut, mutta jos saisi paattaa, se tekisi minusta luntun tai vanhan tadin.
Minä olen pieni, siro, ja hiukseni ovat rikottua polkkamallia ja punertavat (kampaajan mukaan punainen on juuri se väri, joka hiuksiini sopii, minulla on siis punapigmenttiä). Joskus mieheni - oltu yhdessä kohta 4 vuotta - on ehdottanut, että värjäisin hiukseni vaaleiksi!? (Ei ikinä, koska tiedän, että vaalea ei ole minun värini). Lisäksi tiedän, että pitäisi minulla pidemmistä hiuksista, mutta viihdyn tässä lyhyemmässä tukassa ja se on minulle sopivampi. Jos olisin blondi ja pitkätukkainen = kuten mieheni 'toivoisi' en varmasti näyttäisi yhtä hyvältä. Ja siis kehuja saan usein, juuri hiuksistani, väristä jne. Joten jos tässä noudattaisin mieheni 'toivetta ja tyylitajua' olisin aika hakoteillä. : )
Tuo pitkätukka! Aikuisella naisella harvalla on pitkä tukka, joka hänelle oikeasti sopii... Itse aina muistan, kun isäni oli sitä mieltä, että 'pitkä tukka naiselle pitää olla' jne.
Minulla on yksi tytär + mieheni tytär ja molempia kannustan, että hiukset voi välillä mysö leikata lyhyemmiksi, ne ovat uusiutuva luononvara ja että ainut vaihtoehto ei ole se pitkä tukka. Tätä siis tietenkin teen toki hienovaraisesti, enkä päätä tyttöjen hiuksista, saavat itse sen päätöksen tehdä.
Tämä meni vähän aiheen vierestä, mutta silti : )
Eli kannattaako siihen miehen 'tyylitajuun' aina luottaa.
Meillä kävi juuri noin,mies alkoi neuvomaan,että voisit ostaa itsellesi sitä ja tätä,ja kummasti alkoi myös sängyssä vaatimaan uusia asentoja,alusasuja ym ym ja pyysi jopa ajelemaan alapään sileäksi,siis todella outoa käytöstä.Selvisi että hänellä oli suhde juuri tuollaiseen naiseen ja yritti minusta tehdä peilikuvaa,erosimme ja näin pääsin eroon.Mies myös alkoi ostella uusia vaatteita itselleen,,,,,voi helvetti,,,,,
Alue: Aihe vapaa
ikää tulee ja katselee maailmaa eri kantista.
Minäkin olen aina käyttänyt farkkuja mutta viimeisen puolen vuoden aikana lähinnä farkkuhameita ja lyhyitä sellaisia.
paljon juuri saan kiitosta hyvästä pukeutumisesta. Vaikka muutos ei ole iso mutta selvästi naisellisempaa.
Minusta on normaalia pukeutua eri tilanteisiin eri vaatteilla. Jos hiehesi on huomannut että käytät aina samantyylisä vaatteita on arki tai juhla.
Voisitte yhdessä mennä vaateostoksille ja yhdesää valitsisitte sellaisen asun josta molemmat pitää.
Minullekin mies välillä sanaa että tuossa asussa olet parhaimman näköinen. Totta kai sitä tulee käytettyä miehen kanssa. Haluahan mieluyttää myös miestäni.