***TAMMISET tiistaina***

enpä ole minäkään pitkään aikaan pinoutunut =( on mukamas ollut niin kiirettä =D



mullakin on ollu menkkamaista kipua selässä ja välillä myös mahassa. joku mulle kertoi että ois aika normaalia..(?!) meinasin kuitenkin kysäistä asiaa seuraavalla neuvola käynnillä.



masussa kaikki ennallaan =) vauva potkii kovasti ja se tuo iloa päivään =)



mutta nyt koiran kanssa aamulenkille =)

iloista päivää kaikille!!

Luulin olevani ekana!

Meillä on ny sitte tälle päivälle kaks pinoo, ku oltiin Naavan kans samaan aikaan alottamas

Mutta ei kai siihen kenenkää maailma kaadu:)))

Huomenia!



Meikäläinen kekkuloi kans ylhäällä jo, vaikka lomalla oon ja edelleenkin kipeänä. Eli kaiken järjen mukaan mun pitäis olla vielä Höyhensaarilla. Ei, kyseessä ei oo hetkellinen mielenhäiriö - mulla oli vaan aamulla lääkärille puhelinaika, kun YTHS:llä meinasivat, ettei mun oo mitään järkeä lähteä sinne tässä kunnossa kökkimään... Jyväskylän YTHS ansaitsee kyllä kauniin kiitoksen ymmärtäväisestä ja hyvästä hoidosta; meikäläinenkin on tässä vuosien mittaan rampannut siellä atopian takia valittamassa milloin mitäkin - ja aina on asiat selvinneet.



Tämän päivän ohjelmaan ei kuulu mitään ihmeellisyyksiä. Jos sais pari muuttolaatikkoa taas purettua, niin olisin kovasti tyytyväinen itseeni. Johan nuo kaikeksi onneksi alkavat loppua... Aamupäivällä oon tosin menossa kaverin kanssa kahveelle. Vähän jännittää, kun kyseessä on sellainen tyyppi, joka reilu vuos sitten pisti meidän välit poikki kun menin liian suorin sanoin (meidän pohjalaisten ongelma?) arvostelemaan sen poikaystävää, joka työttömänä roikkui kaverini nurkissa & elätettävänä, juopotteli ja kai käytti jotakin aineitakin... ennen tätä oltiin aika läheisiäkin. Nyt ollaan pikku hiljaa oltu taas yhteyksissä, mutta tälleen tarkoituksella ei oo aiemmin nähty.



Napaan ei edelleenkään uutta. Paitsi että meikäläisen pötköttelyn ansiosta Rontti on ollut varsin paljon liikkeessä. Eilen se ainakin tuntui jumppaavan ihan yhtä soittoa! Tuntuu hyvätä tietää, että sillä on kaikesta päätellen kaikki hyvin. Näin nimittäin viime yönä kamalan painajaisen. Lausuin siinä kovasti vakavana Eino Leinon runoa, joka menee jotenkin näin (sanatarkasti en ehkä muista): " Tuonen lehto, öinen lehto, siell' on hieno hietakehto, sinnepä lapseni saatan..." Vähänkö heräsin paniikissa moisen nähtyäni. Mies sai kauan aikaa rauhoitella, että sain uudelleen unen päästä kiinni.



Toivon teille kaikille aurinkoista ja mukavaa syyspäivää - muistakaahan muutkin levätä!



:) SolAngel & Rontti 25+5





P.S. Piti laittaa sama teksti molempiin pinoihin, kun en tiedä, kumpi on se " virallinen" - ilmeisestikin tämä :)

Mitä tuohon masun kokoon tulee, mulla on kans melkoinen rantapallo jo edessä, vaikka esikkoa odottelen. Ja se on jännästi kasvanut ihan yhtäkkiä - rupesivat nimittäin töissä parilla viime viikolla ihmiset ihan urakalla kyselemään, että koska mä jään äippälomalle. Taisin olla jotenkin sen näköinen, että pitäis ihan justiinsa päästä töistä pois (mikä ei kyllä ihan huuhaata olekaan...). Mutta neuvolan mukaan ihan käyrillä mennään, niin että saa muut olla masun koosta ihn mitä mieltä haluavat - minä kyllä jaksan polleana esitellä sitä vaikka koko maailmalle <3!



Hassua muuten, miten sen olemassa oloa ei jotenkin aina tajua - meikäläinen ainakin on jäänyt masusta kiinni mitä ihmeellisimpiin paikkoihin. Sitä vaan kuvittelee mahtuvansa luikahtamaan entisenkaltaisista paikoista ja sit ollaankin jumissa... onko muilla samoja kokemuksia?

Tuli heti parempi olo kun luin viestejänne. Eilen täällä E-P:llä oli pakkasta sen verran että sai kaivaa talvitakkia päälle...joka sitten kinnasi hyvä ettei liitokset revenneet kun sen päälleni puin... sitten yritin tuulipuvun housuja jalkaan....nekin jumittuivat tuonne puolireiteen..itku meinasi tulla. Odotan toista lastani ja ensimmäistä odottaessani laihduin ja olin suht hyvässä kunnossa. Nyt paisuin kuin pulla taikina ja paina tällä hetkellä saman verran kuin ensimmäistä odottaessani viimeisilläni! Vaate ongelmaa poden myös minä..aamulla sanoin miehelleni että saanhan käyttöön sinun toppatakkisi talvella...jos se nyt sitten enää mahtuu päälle kun sen tarvetta tulee! Maha on siis tosi iso, mutta ihana :)

On vain ollut sellaista vuoto häikkää...kaiketi valkovuotoa...neuvolassa tutkivat ettei olisi lapsivettä eikä hiivaa ja paikatkin olivat kiinni...no silti murehdin koska se ei ole mielestäni ihan täysin ehtaa valkovuotoa...tai sitten on ja luulen vaan ettei ole! Tässä näitä ongelmia kerrakseen. Olen silti onnellinen. Pian saan jäädä töistä lomalle ja sitten alkaa pian äitiysloma joululta ja saan jäädä kotiin!

Eiköhän tämä tästä iloksi muutu kunhan kuu katoaa ja uni taas maittaa! Onko muilla vastaavia ongelmia?

Iloa syksyyn! t. Untis rv 26+3

Pinoudunpa minäkin pitkästä aikaa. On kanssa olevinaan niin kiire ettei ennätä tännekään kirjotella. Muiden kuulumiset olen kyllä nopsaan käynyt kurkkaamassa.



Talvi tekee tuloaan ja kyllä tänä aamuna jo vilutti ja villakangastakkia päälle äheltäessä pisti kanssa mietityttään nuo vaatteet kun takki just ja just mahtu vielä kiinni. Ehkä sitä pitää kanssa siirtyä tuonne miehen vaatekaapille. Vaikka sekin on niin kukkakeppi kun voi vaan olla niin eipä senkään vaatteista paljon iloa ole.



Eilen tuli äippäpakkaus! Jee. Tosin ehdin vaan pikaisesti katsoa sisällön. Pitääpä tänään syventyä siihen tarkemmin.



Joku kyseli vvuodoista. Mulla on ainakin järkyttävä valkovuoto. Saa kyllä olla pikkuhousunsuoja, muuten ei hommasta tule mitään.



Ja masun koosta. Oli tänään muuten neuvolassakin keskustelun aiheena. Mulla " ongelmana" mahan pienuus. Tai ei se mulle ole ongelma mutta muille tuntuu olevan. Kaikki huomauttelee koko ajan että onpa sulla pieni maha! Olet sä niin pieni vielä.... Neuvolatätsy sano ainakin mulle että vauva kuitenkin kasvaa mahan koosta riippumatta ja kropan rakenne on sellainen että vatsa vaan asettuu uomiinsa hyvin eikä näy ulospäin niin paljon. Siihen vaikuttanee niin moni asia. Että sellasta. Mun mielestä kaikenlaiset kommentit mahan koosta voi kyllä jättää ihan omaan arvoonsa. Oli sitten suuri tai pieni maha.



Muuten kaikki kuitenkin neuvolassa ok. Tosin käskivät ottaa supistusten ja sellasen " putoamisen tunteen" takia hieman rauhalllisemmin. Painoon oli tullut pieni pyrähdys ja nyt on kokonaisuudessaan tullut 4 kiloa. Muuten masussa kaikki ok. Kolmen viikon päästä olis sitten taas polikäynti ja pääsee kurkkaamaan pikkukaveria. Ei malta odottaa. Marraskuun lopussa alkaa valmennus. Ja töitä olis enää 8 viikkoa. Jee.



Minäkin odottelen joulua jo. Olen ehdottomasti jouluihminen ja tämä joulu on kaikinpuolin erilainen kuin muut. Viimeinen joulu " kahdestaan" . Vatsa tulee tietysti mukana ja sitten meillä on

varattu mökki Lapista. Ei kertakaikkiaan malta odottaa...



Mutta olipa tässä taas löpinää kerrakseen. Hyviä vointeja kaikille! Muistakaa levätä.



@ppelssiini&Arttu 27+6

Mullakin on mielestäni järkyttävän suuri maha. Itse olen ajatellut, että sillä on tässä vaiheessa jokin syy-yhteys vauvan asentoon. Vieläkin usein tuntuu olevan poikittain, ja kaipa sellainen asento on ulospäin näkyvämpi. Kunhan vaan älyäisi itse kääntyä ennenkuin käy liian ahtaaksi.



Meidän pitäisi lähteä tosrtaina mökille, kun koululaisella on syyslomaa. Saas nähdä miten käy, kun ovat alkaneet povata sateita joka päivälle. Aika käy pitkäksi pienissä sisätiloissa ja ulkovaatteita kuivatellessa. Toivotaan parasta, sillä pienikin vaihtelu piristäisi (kai).



Koululaisen kanssa piti ottaa aamulla kouluunlähtiessä yhteen, mulla korvista nousi savua ja vieläkin huomaan kiristäväni leukaperiä. Ei ollut kuulemma sopivia vaatteita... huoh. Ehti kuitenkin kouluun ja onneksi tänään on pitkä päivä, en just nyt jaksaisi kuunnella sitä narinaa heti lisää. Mieluummin vaikka " stadilaisesti" vänkyttäviä radiotoiMITTAjia. (Inhoan nykytapaa painottaa sanoja loppupuolella.)



Sivuston vauvalaskurin mukaan mulla on tänään alkanut 30. rv!! Sen kunniaksi kuppi kahvia kaikille. enyo

Täällä hörpin aamukahvia ja lueskelen muiden tammisten kuulumisia.. ihana aurinkoinen aamu! Vatsa kasvaa todellakin silmissä näillä viikoilla ja vauvan potkut senkun vahvistuu päivä päivältä. Eilen tuli kelan äitiysraha- ja pakkauspäätökset, joten nyt innolla odotan, koska pakkaus on postissa.. pääsee hypistelemään niitä pikkunuttuja!

Jotkut muutkin kirjoitteli runsaasta valkovuodosta, sitä riittää täälläkin. Viime viikolla otin canesten-kuurin, kun oli myös hiivaoireita. Nyt jäljellä on runsas valkkari -ikävää! Huomenna on neuvolalääkäri, täytyy nyt siellä mainita vielä, että katsastaa sillä silmällä, ettei mitään tulehduksen oireita ainaskaan enää olis.

Mitä te muut tammikuiset äidit muuten teette työksenne? Itse olen sos.-ja terveysalalla, työ on vastuullista ja stressaavaa " viranomaistyötä" . Parasta aikaa olen sairauslomalla juuri stressin takia, tuntuu, että nyt raskauden myötä sietoraja ja paineensietokyky on täysin nollassa. Miten teillä muilla, oletteko huomanneet samaa? Mielialatkin tuntuu edelleen vaihtelevan laidasta laitaan, eilen olin taas aivan mieli maassa ja itketti kaikki. Tänään ei onneks ihan niin pahalta tunnu, mutta saas nähdä. Jotenkin vaan toivoisi, että osais ja vois vähän nauttiakin tästä raskausajasta, onhan tämä kuitenkin niin ainutlaatuista aikaa elämässä..Olenko ainut " herkillä käyvä" vai löytyykö kohtalotovereita?

Hei!



Olen seurannut pinoja jo useamman kuukauden ajan, mut vasta nyt tuntui siltä että haluan pinoutua. Odotan kolmattani ja ns " iltatähteä" RV nyt 27 + 2. Isommat ovat jo koululaisia.Olen sairauslomalla ekakertaa eläissäni, oikein lääkärin määräämällä. Mulla on aamuyöt tosi vähä unisia ja se kostautuu loppuviikosta. Tämä viikko lepäillään ja ens viikolla taas yritellään työntekoa. Painosta murehtiville voin vain todeta, että vaikka aikaa on vielä 3 kk laskettuun aikaan alkaa painoa olla jo lupaavasti! =), lähes sama kuin aikaisemmin loppussa. Muutenkin odottaminen on mielestäni varsin erilaista alle kolmikymppisenä kuin yli. Kaikki vaivat ja oireet on käyty laajalla skaalalla läpi, mutta eiköhän se tästä helpota (joskus).



Uudelle tulokkaalle on vaunut yms valmiina, mutta turvakaukalo vielä pitäis hankkia. Vaatetus on myös ongelma, koska aikaisemmat tenavat on syntyneet kesällä ja tämä nyt keskitavella. Kaippa niitä haalareita löytyy vielä tammikuussakin. Sukupuolesta ei vielä ole tietoa, mutta sekin selvinnee viimeistään tammikuussa.



Mukavaa odotusta kaikille toivottellee

Viikon toista työpäivää viedään ja kieli pitkällä vatsa kurnien odottelen jo lounaalle pääsyä. Vielä reilu tunti pitäis kärvistellä... täytyy kai taas turvautua namivarastoon ettei tuu ihan karsee olo.



Oon ennenkin tänne kirjoitellut, että vien ja haen esikon 1,5 v. rattailla hoidosta, kävelymatkaa on kotoa hoitopaikkaan n. 15 minuuttia. Kyllä eilen taas manasin kotimatkalla kun oli pakko useampaan kertaan pysähtyä kun niin ikävästi supisteli. Levossa mulle ei onneksi noita suppareita tule, mutta heti kun reippaammin kävelee niin tulee inha kiristävä tunne vatsalle ja eilen tuntui myös alavatsalla voimakas painontunne. Ei kivaa. Ja en kyllä itse asiassa kävellyt edes nopeesti. Onneksi huomenna on neuvolalääkäri niin voi kysyä pitäiskö noista suppareista olla huolissaan. Onko teillä muilla vastaavia tuntemuksia?



Maha on mullakin huomattavasti isompi kuin esikoisesta vastaavilla viikoilla ja aina ei muista tuota edessään olevaa uloketta =) Huomaan yrittäväni liian pienistä koloista ym. ja masu tökkää sitten vastaan. Hirvittää miten isoksi se ehtii tammikuuhun mennessä kasvaakaan.



Tänään pääsee vihdoinkin hiplailemaan äitiyspakkauksen vaatteita, ihanaa. Kai niitä vauvannuttuja pitäis vähitellen alkaa pyykkäämään niin olis sitten valmiiksi laitettuna. Koskaan kun ei tiedä jos vaikka joutuu lopussa osastolle makoilemaan tms.



Aurinkoista päivää kaikille!

Suffis rv 27 tasan

Täällä ei ihmeempiä. Masussa touhutaan vilkkaasti jo heti näin aamusta ja olo äidilläkin hyvä:) Eilen tuli äitiyspakkaus ja kokonaisuutena ihan kiva vaikka haalarista en kyllä tykkää.



talvikki1972: Tervetuloa nikki-kaima ;-) Kolmatta minäkin odottelen tosin nuo lapset vähän nuorempia kuin sinun(6v ja 3v).



Talvikki 27+1

Myös mulla näyttää olevan järjettömän kokoinen maha.

Alkaa olla jo tielläkin :).

Öttiäinen on kova potkimaan yötä päivää, tuntuu ettei hän nuku ollenkaan.

Eilen luulin tunteneeni ensimmäisen hikankin.



Ja myös mulla on välillä aivan tuhottomasti valkovuotoa. Tuntuu, ettei ole normaalia ollenkaan. Mutta kai se on, kun kaikki tulehduksetkin on pois suljettuja.



Huomenna menen uudestaan lääkäriin, saa luvan kirjoittaa sairaslomaa. Nyt levossa supistukset ovat selvästi vähentyneet ja rauhoittunet.

Että kai tosta levosta hyötyäkin on.



Ihana ilma ulkona, paitsi todella kylmä taitaa olla eikä mulle mahdu oikein mitkään vaatteet päälle...



Möhömahainen Laukkis ja Öttiäinen 25+4

teidän juttuja kun kuulostaa niin kuin olis itte kaikki kirjoittanut.Mulla kans masu kasvanut valtavasti ,vallankin viime viikkojen aikana.Viikonloppuna tosiaan yritin pujahtaa yhdestä raosta olin varma et mahdu siitä mut toisin kävi..piti sit kumminkin kiertää toisen,eli pidemmän reitinkautta.Mäkin sain ä-pakkauksen,ihan kivoja vaatteita oli.Meinaatteko te pestä kaikki? Mulla on tässä päivänä muutamana ollut aivan sietämätön kipu häpyluusta hieman vasemmalle ,sellanen etusormen kokoinenalue..vallankin pissatessa ja välillä kävellessä.(kuulostaako tutulta??)To on lääkärinneuvola,josko sieltä jotain neuvoa sais.Soitin eilen äippäpolille ja tänään uudestaan.Epäili et vois olla tyrä kun vaivaa..tiijä sit...kokoajan jotain..Ei mulla esikoiselta tälläsiä vaivoja ollut..mut toisaalta olen melkein 9-vuotta nyt vanhempi joten kait sillä on varmaan osuutta asiaan..tai sit ei ;) Mulla tuntuu et valkovuoto on hiukan hellittänyt tos varmaan 3-4 viikkoo sit tuntui et pikkarit on jatkuvasti märkänä pysyis nyt vaan näin.Jahas,pitää lähtä neuvomaan tytärtä läksyissä..



Lettis73 28+4

Ajatelkaahan, me mennään jo viimeisellä kolmanneksella, niin se aika vaan rientää. Taakse on jäänyt alkuajan öklöttövät pahat olot ja jännitykset siitä meneekö kesken vai ei. Nyt vaan nautitaan loppusuorasta sen minkä voidaan, vaikka se ei aina herkkua olekaan pikku vaivoineen.

Maha-asukilla kaikki hyvin(luulisin). Aamulla kyllä hermostuin niin esimurkkuuni, että pisti ihan supistelemaan, myös selän puolella supparit tuntuivat. Vaan rauhallinen mietteliäs kävelylenkki raikkaassa ilmassa rentoutti mielen ja supparit haaihtuivat kuin tuhka tuuleen.

rv 27+6

siis, eipä ole minunkaan tullu pinouduttua aikoihin. Olin meillä kyllä nettikin pois käytössä viikonlopun yli...

Vatsan koosta: mulla taas vatsa kasvoi aluksi (kesällä siis) aika hurjasti, mut nyt on ihan sopivan kokoinen ja ne sf-mitatkin on menny just keskikäyrällä, jos se nyt mitään kertoo. Olkaa vaan YLPEITÄ masuistanne, siellä on tosi " arvokas" matkustaja kyydissä =)

Joku valitteli, ettei menny talvi(?)takki päälle. Mä oon kans miettiny tuota talvea. Viime aikoina oon kerrospukeutunu paksuihin neuleisiin ja pihahommiin ja lenkille menee sitten tuulitakki. En tiedä miten talvitakin kans käy, toivottavasti hyvin (epäilen kyllä), mut olen jo päättäny, et miehen toppatakissa en kävele postilaatikkoa kauemmas omasta pihasta!



-kitiki 27+3-

En olekaan ennen tänne kirjoitellut. On kyllä mukava lueskella muiden juttuja, kun kuulostaa ihan kuin olisi ne omasta suusta päästänyt :) Vatsa kasvaa koko ajan, ja ihanaa kun liikkeet tuntuu, välillä näkyykin. Töissä ei oikein jaksaisi kiinnostua työasioista (olen myös sos. ja terv. alalla, viranomaistyössä, kuten tuossa joku aiempikin kertoi olevansa). Tekisi mieli vain sulkeutua omaan pieneen kuplaan vauvan kanssa. Olo on jo aika kömpelö ja tosiaan aina välillä tulee huvittavia tilanteita, kun yrittää mahtua jostain pienestä välistä, eikä vatsan kohdalta enää mahdukaan... Mutta siis mukavaa piristystä päivään tulee, kun lukee muiden samassa tilanteessa olevien ajatuksia!



Tärkein meinas unohtua, rv 25+3 ja kovasti toivottua esikoista odottelemme.

tässä pienen tauon pidän töissä, ja luen muiden tammikuisten kuulumisia!

Kaikki sanoo että mulla on ihan kauhean iso maha, mutta en mä itse ajattele että se on ihan valtava! välillä en edes muista että mulla on maha, ja sitten kun sattuu vilkaisee peiliin niin hui.. ;)

Mulla kans unettomia aamuöitä.. mä heräilen aina siine viiden- kuuden aikaan kun kauhea pissahätä ja nälkä.. sitten vauva alkaa mönkimään enkä saa unta. Menee valvoessa monta tuntia, ja sitten ei aamulla jaksa herätä millään!

Mulla on alkanut vähän uudestaa etomaan, niinkuin alkuraskaudessa.. Pelottaa että ne oksentelut alkaa taas!! Lisäksi itkeä pillitän monta kertaa päivässä, tää raskaana oleminen ei ihan selvästikään sovi meikäläiselle.. hormonit hyrrää.. Ja olen ollut jotenkin todella mieli maassa, nyt vähän piristää kun muutto edessä! On kaikkea ajateltavaa..

Olisi vielä kaksi viikkoa aikaa täyttää kelan paperit!



-Jos aloittaa varhennettuna, niin saako sen aloittaa vaikka vaan muutaman päivän?? Miten se juttu menee??

Ja kuin kauan niissä päätöksissä menee pääkaupunkiseudulla, espoossa?? jos joku kiltti vastaisi.. :)



malluska rv 29+2 :D :D

Laitoin kyssärin tosta angiinasta ku jäi mietityttämään.Onkos teillä tietoa onko se vaarallinen näin raskausaikana?



Eipä tänne uutta,vauva melskaa ja kaikki hyvin:)



Minä ainaki tökin ja pökin mahaani mitä ihmeellisempiin juttuihin,aina arvioi etäisyyden väärin ja poks mahakosketus tulee.Kiinni en vielä ole jääny mihkään,mutta verhearviointeja mahtumisesta tulee harva se päivä.



Samoin mun paidat likaantuu nopeampaa ku tytöllä;)Aina jotain tippuu ja ku tuo kumpu on tossa kivasti edessä niin tottahan ne tippuu aina paidalle;)Onkos muilla tällasta?



Talvitakin kävin ostamassa isomman,sellasen johon luultavasti mahdun koko talven.Housut pitäis käydä vielä kattomassa ku ulkona tulee tytön kanssa oltua paljon.

Tällähetkellä yks ulkoilutakki menee päälle onneks,on sellanen malli ettei ole mitään nyörejä niin on tilaa.Housut alkaa oleen kortilla,tällähetkellä pidän vielä ton takin housuja,vähän kikkailuhommiks on menny.Mutta ku hyvin mahtuu päälle,vaikkei napit kiinni menekkään niin hyvin voi käyttää.Olen sitonu huivin vyönlenkeistä ja huivin läppä peittää aukon joka jää paljaaksi;)



Eilen käytiin laittaan Enkeli pojan hauta syksy ja talvi kuntoon.Ihanan näköinen hauta tuli taas:)

Isosisko kertoi kaikille ohi kulkeville,et tässä on mun pikkuveljen hauta ja äitin massussa on mun uusi vauva..

Katteli taivaalle,ku tuli jo pimeää.Kysyi saako laulaa veljelle Tuiki,tuiki tähtöstä? Siinä sitten lauloi ja katteli taivaalle sekä vilkutti.

Voi pientä,kaipaa veljeään niin kauheasti.

Oli kyyneleet silmissä ku kuunteli toista,tyttö sanoikin laulun lopuks et nyt pyyhitään kyyneleet:)

Miten voikin surullinen asia olla yhtäaikaa niin kaunista ja ihanaa??

Mulle tulee aina niin ihana sekä haikea olo ku pääsee haudalle.Meillä on pojan hauta vielä niin kauniilla ja uudella hautausmaalla,että se on aivan ihana paikka pimeällä ja varsinkin näin syksyllä sekä talvella.Kynttilät palaa ja antaa tunnelmaa sekä rauhoittaa.

Enpä vain olis uskonu et joskus rakastan hautausmaata ja vielä vähemmän et joskus joudun/pääsen siellä käymään oman poikani haudalla...Mutta onnellinen olen et voin käydä,on paikka jota voi hoitaa/pitää huolta ja paikka jossa käydä muistelemassa sekä rauhoittumassa.



Surullista varmaan lukea, mutta oma mieli ihanan rauhaisa.Taas sain kirjoitella ajatuksiani.Kiitos siitä teille masukkaat:)



Vauva potkii aivan kauheasti,varmaan vaistos et äiti vähän herkisty.



Ihanaa syksyistä päivänjatkoa kaikille!

Terveisin Vell@ ja rv 25 tasan

Minäkin sain vihdoin ja viimein koneen auki ja hups, täällähän oli oikein innostuttu kirjottelemaan. =) Taitaa olla se pahin uupumus ohi kaikilta.



Kävin tänään taas ultrailemassa ja siellähän se pikku yksiön asukki olla pötlöteli ja imi peukaloaan. Oli juuri sillä hetkellä melko rauhallinen ja oli kiva katsella sen touhuja. Ja vielä kun ei lääkärisedälläkään ollut mikään kiire niin katseltiin oikein ajan kanssa, 15 min., vauvan touhuja. Oli se niiiiiin ihuna. Äiti on taas rakkautta täynnä. X)

Masussa oli kaikki hyvin ja painoarvioksi sanoivat 1000-1100g. Oma paino oli noussut viikossa puolitoista kiloa ja sitä kyllä vähän epäilen. Vaaka oli kyllä eri kun viimeksi punnittaessa. Aika hurjalta kuulostaa toi pompsahdus, mutta sairaalassa ei kukaan siihen sanonut mitään. Sf-mitta oli 27 cm ja sekin 3 senttiä enemmän kuin viime viikolla... ja eri mittaaja. Sisätautilääkäri oli oikein tyytyväinen kun mun pitkäaikaisverensokeri oli tippunut viime käynnistä, 4 viikkoa sitten, 7,9:stä 6,8:aan. Tää ei varmasti monelle kerro mitään mutta nyt olen siellä missä pitääkin noitten arvojen kanssa.... kiitos ahkeran omaseurannan. =D Kuulin siis paljon hyviä uutisia ja nyt on kyllä loppuviikon hyvä tuuli turvattu. Tulis vaan toi ukkeli töistä niin pääsisin vähän halailemaan ja pussailemaan. Isi kun ei tälle ultrareissulle päässyt mukaan. Pyysin kyllä kuvan, että saa pappakin ihastella meidän " rakkaudenhedelmää" .



Miksi teillä ruvetaan kutsumaan teitä vanhempia ja entäs isovanhempia? Me ollaan varmaan mamma ja pappa, mun vanhemmat on mummi ja ukki ja miehen äiti on mumi, mummi, mummu... tai jokin muu. Mun murun isä oli ruotsin kielinen ja muru siis on myös kaksikielinen, siksi ollaan tod.näk. mamma ja pappa. Lapselle olis tarkotus puhua kotona kumpaakin kieltä. Jos vaan muru pystyy pitäytymään ruotsin puhumisessa niin saisi lapsi helpolla suuren rikkauden tulevaisuuttaan ajatellen.



Joku sano, että ollaan viimesellä kolmanneksella... eipäs yleistetä. ;) Kaikki tammikuiset ei ole vielä yli sen rajapyykin. Itsekin keikun just siinä rajamailla, vaikka masusta ja sen koosta vois kuvitella että viimesiä viedään.



Jätän nyt palstatilaa vähän muillekin ja lähden kahvin keittoon ja sitten ehkä pikkupäikkäreille ennen kun kulta raahautuu töistä kotiin.



Aurinkoista syyspäivän jatkoa kaikille!

-J ja Röllimaha- 26+0

Ihanaa lukea kuinka kauniisti kirjotat teidän pienestä Enkelistä. Ja kirjoita jatkossakin, uskon että moni meistä lukee mielellään ja herkistelee täällä palstan takana sun kanssa. Meilläkin masukki rupesi heti pyörimään kun tirautin muutaman kyyneleen kun luin tyttösi laulusta. Halaus teille kaikille ja ajatus pikkuenkelille!!!



-J-