Miten perheenne elämä muuttui kun miehestä tuli esimies?
Mieheni on hakenut esimiespaikkaa. Ei tietty tiedä, että saako hän paikan, mutta jos hän sen saa, niin minkälaisiin muutoksiin minun kannattaa henkisesti valmistautua?
Kommentit (25)
Hän oli aiemmin tilanteessa jossa oli tiiminvetäjä, kuitenkin ilman todellista esimiesasemaa ja sen mukanaan tuomaa valtaa, ja se oli todella turhauttavaa.
Normaalit työtuntimäärät eivät ainakaan kovin merkittävästi lisääntyneet, mutta työmatkat jonkin verran kyllä.
Minkälaista palkkaa miehenne saavat? Onko minkä verran lomaa vuodessa?
Tiedän, että hänellä pitäisi olla lomaa, mutta koskaan hän ei niitä pidä. Hänkin tekee ylitöitä älyttömästi, on kotonakin stressaantunut ja kiukkuinen, jostain ihmeen syystä tuntuu olettavan, että mun tehtäväni olisi järjestää hänelle jokin rentoutumisparatiisi tänne kotiin ja äksyilee, kun täällä juokseekin neljä lasta ja muutamat lemmikit jaloissa häiritsemässä. Ja niin, se kovaääninen akkakin vielä häiritsee. Siis se vaimo.
Onhan meillä isompi auto kuin naapurilla, eikä rahasta tiukkaa, muttei tämäkään mitään ihmisen elämää ole. Mä olen miehelle ilmoittanut jo alkusyksystä, että tämän vuoden loppuun asti on hänellä aikaa tehdä muutoksia elämässään ja työssään, ja löytää aikaa lähteä parisuhdeterapiaan, tai sitten hän saa jäädä yksikseen kotiinsa kiukuttelemaan. Eipähän enää lapset ja lemmikit häiritse, mutta huomaapa varmaan senkin, ettei ruokakaan kävele itsekseen kaupasta kotiin ja pöytään. Alan kuitenkin olla jo siinä uskossa, että mies tässä tulee enemmän menettämään kuin minä.
Paikka on nyt mennyt kiinni ja odotellaan, että josko mies tulee valituksi vai ei. Eiköhän tämä ennen joulua selviä.
Mielelläni kuuntelen vielä kokemuksia, jos jollain on.
Onko joku aika jossa esimiestyöhön oppii? Olenko kovin hakoteillä, jos uskon, että vuoden päästä on jo helpompaa?
työstä tuli enemmän paikallaan pysyvää. Lisäksi alaiset saattavat soittaa klo 22 illalla kotiin sairaslomastaan. Eipä tuota muutosta kuitenkaan oikeastaan missään huomaa. Ne iltapuhelut eivät häiritse minua, ne vain kuuluvat asiaan.
Mies oli enemmän töissä.
Mies alkoi pettää.
Mies oli työmatkoilla usein.
Mies ei jaksanut enää osallistua kotona lasten hoitoon ja valitti vain siivoamisesta ja kaikesta.
Mies alkoi käydä ulkona baareissa, koska oli firman kutsuja usein.
Mies oli kotonakin aina puhelinvalmiudessa, tietokoneella. Jäi tosin kiinni pornon katselusta, ja webcam-"keskusteluista" naikkosten kanssa, vaikka väitti tekevänsä töitä suljetussa työhuoneessaan.
Rahaa alkoi tulla ovista ja ikkunoista. Sain hienoja vaatteita, koruja, ulkomaanmatkoja. Lapset kaiken mahdollisen materian mitä osasivat toivoa ja enemmänkin.
Ja lopulta, ero tuli. :)
totean seuraavaa;
työpäivät venyy - ihan töiden merkeissä
stressi lisääntyy
kohonnut palkka menee auton vaihtamiseen
Parhaimmillaan e muuta kuin vähän parempi palkka, mutta pahimmillaan on aina töissä (pitkät päivät, tekee kotona töitä koneella ja puhelimessa, paljon matkoja). Riippuu niin ihmiestä itsestään ja yrityksestä ja minkä tason homma oikeasti on.
Kauhea stressi ja kotona vaan kiukutteli. Sai kyllä kehuja työstään, mutta siitäkö ne paineet vaan lisääntyi.
Onneksi vaihtoi aika pian parempiin hommiin,
silleen, että miehestä tuli stressaantuneempi.
Hän murehti myös alaistensa ongelmia; vakavia sairastumisia, lapsen kuolema, yt-neuvottelut ja irtisanomiset... :(
Ei jaksanut pitkään ja siirtyi asiantuntijatehtäviin. Muuten tekee nyt samaa työtä kuin esimiehenä ollessaan, mutta enää hänellä ei ole alaisia :)
tiedä miehestä mutta kun itse jouduin/pääsin esimiestehtäviin, elämänlaatu huononi merkittävästi. Työpäivät venyy 9 tuntiin (ei puhetta ylityölisistä tms.) jatkuvasti. Tsekkaan meilini myös lomilla, iltaisin, viikonloppuisin. Vastuu painaa, olen kireämpi jatkuvasti. Palkka ei todellakaan vastaa sen paskan määrää mitä joutuu kärsimään.
että sellaisia päiviä, jolloin minun on otettava sairas lapsi vastuulleni on hivenen enemmän kuin aiemmin.
Ennen miehen esimiestehtäviä pystyin aina luottamaan siihen että jos minulla on tärkeä juttu ja lapsi sairastuu niin mies voi hoitaa. Nyt mies ilmoittelee etukäteen jo päivistä, joille minun ei kannata suunnitella omia tärkeitä työjuttuja.
Mies ei ole ollut ressaantuneempi, hän oli valmis saamaan esimiestehtävät hoidettavaksi. Jotenkin osaa suhtautua siihen ihan työnä vaan. Väliin se kyl vähän valottaa mullekin (silleen ylimalkaisesti) että minkälaisia työsuhdekiemuroita on selviteltävänään. Minustakin ne ovat mielenkiintoisia.
Huomasin, että arvostan miestäni entistä enemmän. Mutta ihana oli huomata ettei miehelle noussut häkää pönttöön - hän arvostaa minun elämääni. Vaikka ei mulla kyllä 80 alaista oo... Se piti just vapaapäivän siksi että mulla oli tärkeä meno
kun tavattiin n.10 hlön esimies, muttei enää. Riippuu niin paljon tehtävistä, mutta mun mies on nykyän paljon enemmän ylitöissä ja stressaantuneempi kuin silloin esimiestehtävissä.
kun tavattiin n.10 hlön esimies
itselläni on lähes 200 suoraa alaista ja pian on myös burn out
tietystikin, kun esimiestehtävät tulivat entisten tehtävien päälle. Samassa rypäyksessä tuli myös muita lisävastuita ja korkeampi asema, minkä takia myös reissaamista tuli lisää.
Pää onneksi tuolla miehellä kestää, eikä juurikaan tuo työasiaoita kotiin (ei edes henkisesti).
Minkälaista palkkaa miehenne saavat? Onko minkä verran lomaa vuodessa?
mitenkään.