Kiva, mummo antoi 10 kk vauvalleni vaniljäjäätelöä.

ikään kuin siitä jätskin maistamisesta olis yhtään mitään haittaa :D huomenna se vauva ei edes muista sitä saaneensa joten ap voi relata.

Onko tossa metalli-/muovilusikkajutussa joku taikakin takana?

Ja onko tuo omasta lusikasta antaminenkaan nyt kuolemansynti... Uskon että jokainen lapsiaan pusutteleva tai muuten läheisyyttä antava vanhempi ei vaan voi elää koko lapsuutta ilman että YHTÄÄN vanhemman sylkeä joutuu lapsen suuhun.Sorry mutta en vaan usko

ja esim. muumikeksejä tai mitään muutakaan makeaa. Kuopus on nyt 10 kk ja on jo maistanut jätskiä 7 kk:n ikäisenä, suklaakeksin muruja 8 kk:n ikäisenä ja pari päivää sitten jopa itsetehtyjä pinaattilettuja, joissa oli siis sekä pinaattia että suolaa! Söi reilun puolet sellaisesta pikkuletusta.



Ihan kaikkea ei tarvitse tarkkaan puntaroida ja pahoittaa mielensä. Joskus voi vain ajatella, että ok, se meni näin ja ohjeistaa mummo sitten vastaisuuden varalle, että haluan itse olla se, joka antaa lapselleni makeaa, ja syyksi voit keksiä vaikka mitä, jos asia on noin tärkeä. Lapsi ei siitä kärsinyt, ei saanut traumoja eikä takuulla vaikuta lapsen terveyteen, ellei nyt sitten satu maitoallergikko olemaan.



Muistan oman pahan mieleni, kun lapsi oli juuri saanut maistella jäätelöä 1,5 vuoden iässä ja aloitti samoihin aikoihin tarhan. Parin viikon jälkeen minulle kerrottiin iloisena, että lapsi sai muumikeksejä ja pihlajanmarjakarkkeja, kun oli toisen lapsen syntymäpäivä. Kyse oli siis pienten ryhmästä eli kaikki olivat alle 3-vuotiaita. Kun meillä oli vasta maisteltu sitä jäätelöä, tuntui tosi pahalta, että muut vieraat opettivat lapsen syömään keksejä ja karkkia - vieläpä noin pienenä. Noh, ei mennyt lapsi pilalle, syö nyt 4-vuotiaana suklaata mutta ei muita karkkeja. Muumikeksit tosin ovat suurta herkkua pipareiden ohella. :) Ehkä voisit myös pohtia, miksi laitat niin suuren painon tuolle tapahtumalle. Onko niin, että mummon toimissa on mielestäsi paljon muutakin arveluttavaa? Yleensä silloin pahoittaa mielensä helpommin. Itse luulen, että olin oikeasti pahoillani siitä, että lapsi sai erilaisia kokemuksia päiväkodissa, ja minä en voinut niitä hänen kanssaan jakaa. Toki olin jo miestäkin opastanut, että lapsi saa 2-vuotiaasta syödä muumikeksejä mutta karkkeja vasta lähempänä eskaria/koulua, jos silloinkaan. Olin siis luonut suunnitelman, joka meni pilalle. Suunnitelman järkevyydestä en nyt oikein tiedä. Eihän maistaminen ole mikään maailman loppu. Eri asia olisi, jos mummo olisi syöttänyt lapselle kulhollisen jäätelöä. Se olisi törkeää ja pelottavaakin.