Aha, onkin sitten hyvä, että lapsi sairastaa paljon,"on TERVE aikuinen"..?

siitä että niitä ei ollut 70-80-luvuilla tapana antaa ollenkaan niin usein kuin nykyisin. Veikkaan kyllä että sulla oli tavallisia flunssia myös lapsena?

Uskoisin että melkeinpä päinvastoin. Itse olen ollut terve lapsi, esim en ole ainuttakaan antibioottikuuria lapsena joutunut syömään (aikuisenakin vain kerran virtsikseen), ei allergioita tai korvatulehdusta (ainuttakaan). Vesirokon olen sairastanut kyllä. Vatsatauti ollut viimeksi 21v sitten. Se mitä sairastan on flunssat, nekin yleensä lieviä. Olen ollut sairaalassa vain synnyttämässä. Että näinkin voi olla :D. Sitä vakavaa sairautta odotellessa...

Jaa, no mun naapurin tyttö (ikäiseni) söi kyllä aikasta monta antibioottikuuria lapsena, hänellä oli kymmeniä korvatulehduksia vaikka oli kotihoidossa ja minä tarhassa... eikä ole ainoa ;)

että ei flunssia ole edes usein, kerran parissa kolmessa vuodessa jos niinkään usein... Omat lapset myös terveinä pysyneet :)

tyhjäksi kaikki muut kokemukset. On ihan tunnettu tosiasia, että esim. päiväkodissa lapset saavat moninverroin enemmän flunssia, kuin kotihoidetut. Onhan se itsestäänselvää, koska päivähoitoryhmässä saattaa olla 10-20 lasta, koko päiväkodissa moninkertainen määrä. Kotihoidettu lapsi ei ensimmäisinä elinvuosinaan vaihda eritteitä muiden lasten kanssa välttämättä ollenkaan, ja tapaakin mahdollisesti aika harvoin muita lapsia. On varmasti tosi harvinaista, että päiväkotiin pienenä laitettu lapsi on kovinkin terve, eikä saa korvatulehduksia.

kuitenkin niin että tuo alttius korvatulehduksille on jostain muusta kiinni kuin päiväkodista (rakenne, perimä?) koska meidän lapset ovat olleet suht pienestä pk:ssa ja kummallakaan ei ole KOSKAAN ollut yhtään korvatulehdusta ja ovat sentään 4v ja 6v. Myöskään mulla ja miehelläni ei kummallakaan ole ollut ainuttakaan korvatulehdusta vaikka olemme pienestä pitäen päiväkodeissa olleet. Ja tosiaan tuo naapurin tyttö oli kotihoidossa eskari-ikään saakka ja hänellä oli jatkuvasti näitä korvatulehduksia siitä huolimatta että sai olla kotihoidossa.

Sinä tiedät tämän asian paremmin?

siitä että niitä ei ollut 70-80-luvuilla tapana antaa ollenkaan niin usein kuin nykyisin. Veikkaan kyllä että sulla oli tavallisia flunssia myös lapsena?

Uskoisin että melkeinpä päinvastoin. Itse olen ollut terve lapsi, esim en ole ainuttakaan antibioottikuuria lapsena joutunut syömään (aikuisenakin vain kerran virtsikseen), ei allergioita tai korvatulehdusta (ainuttakaan). Vesirokon olen sairastanut kyllä. Vatsatauti ollut viimeksi 21v sitten. Se mitä sairastan on flunssat, nekin yleensä lieviä. Olen ollut sairaalassa vain synnyttämässä. Että näinkin voi olla :D. Sitä vakavaa sairautta odotellessa...

ja höpö höpö

Jaa, no mun naapurin tyttö (ikäiseni) söi kyllä aikasta monta antibioottikuuria lapsena, hänellä oli kymmeniä korvatulehduksia vaikka oli kotihoidossa ja minä tarhassa... eikä ole ainoa ;)

Reumalääkäri kyseli ensitapaamisella että olinko lapsena kotihoidossa. Ihmettelin vähän ja vastasin kyllä.

Reumariskillä on selvä korrelaatio lapsuuden hoitomuotoon nähden. Ja tämä selittyy juuri infektioilla.

Itse elin melko "eristyneesti" lapsena, kävin vain kerhossa 4-5-vuotiaana ja todellakin en pikkulapsiaikana ollut juuri koskaan flunssassa, korvatulehduksia ei yhtään.

Ja tuo on siis ollut huono juttu immuunijärjestelmän kehittymisen kannalta.

Ja sattumoisin veljelläni on atopiaa ja eläinallergiaa, jotka myös johtuvat immuunijärjestelmän ylireagoinnista.



Toki nämä ovat vain yksittäistapauksia, mutta suuria joukkoja tarkasteltaessa korrelaatio on selvä.

"Höpöhöpö itselles. Ohan pokkanako väität että antibioottien käyttö ei ole lisääntynyt?"



että antibiootteja ei syötäis nykyään enemmän :D. Tottakai niitä nykyään käytetään huomattavasti enemmän MUTTA kun joku väitti että vain siksi olen säästynyt kokonaan antibiooteilta että niitä ei silloin 70-luvulla määrätty niin paljon :D. Jos mulle olisi iskenyt angiina tai korvatulehdus niin ihan kirkkain silminkö väität että mulle ei olisi määrätty antibiootteja?



Kyllä mun sisko söi niitä antibiootteja (KYLLÄ, silloin ihan 80-luvun alussa) kun sairasti angiinan ja korvatulehduksen. Itse kun en ole koskaan tällaisia tauteja sairastanut niin en tietenkään niitä antibiootteja ole joutunut myöskään syömään...

70-luvulla ei todellakaan määrätty antibiootteja esim. korvatulehduksiin niin yleisesti kuin 2000-luvulla.

Korva useimmiten puhkaistiin ja antibiootteja määrättiin vain satunnaisesti (toki riippui ihan lääkäristä). Ja ylipäätään lapsia ei edes viety lääkäriin niin usein kuin nykyään.

Ei lapset nyt sen sairaampia ole, mutta antibioottien käyttö on moninkertaista.

Oma tilanteesi voi olla mikä on, mutta kyllä yleisesti ottaen antibioottikuurit olivat hyvin harvinaisia 70-80-luvun lapsilla nykypäivään verrattuna.

"Höpöhöpö itselles. Ohan pokkanako väität että antibioottien käyttö ei ole lisääntynyt?"

että antibiootteja ei syötäis nykyään enemmän :D. Tottakai niitä nykyään käytetään huomattavasti enemmän MUTTA kun joku väitti että vain siksi olen säästynyt kokonaan antibiooteilta että niitä ei silloin 70-luvulla määrätty niin paljon :D. Jos mulle olisi iskenyt angiina tai korvatulehdus niin ihan kirkkain silminkö väität että mulle ei olisi määrätty antibiootteja?

Kyllä mun sisko söi niitä antibiootteja (KYLLÄ, silloin ihan 80-luvun alussa) kun sairasti angiinan ja korvatulehduksen. Itse kun en ole koskaan tällaisia tauteja sairastanut niin en tietenkään niitä antibiootteja ole joutunut myöskään syömään...

"voi itku sun kanssa,

70-luvulla ei todellakaan määrätty antibiootteja esim. korvatulehduksiin niin yleisesti kuin 2000-luvulla.

Korva useimmiten puhkaistiin ja antibiootteja määrättiin vain satunnaisesti (toki riippui ihan lääkäristä). Ja ylipäätään lapsia ei edes viety lääkäriin niin usein kuin nykyään.

Ei lapset nyt sen sairaampia ole, mutta antibioottien käyttö on moninkertaista.



Oma tilanteesi voi olla mikä on, mutta kyllä yleisesti ottaen antibioottikuurit olivat hyvin harvinaisia 70-80-luvun lapsilla nykypäivään verrattuna."



Eipä ole mun lapsillekaan määrätty antibiootteja vaikka eletään 2000-luvulla koska ei ole ollut tarvetta kuten ei ole minullakaan ollut. Eikä ole muuten siskonkaan lapsille, lienemme sitten harvinaisuus kertakaikkiaan? Nykyäänkö niitä määrätään ihan perusflunssaankin? Vai mihin?

Sairastuvuuteen vaikuttaa tosi moni seikka. Minä ja sisarukseni olemme kaikki sairastelleet paljon lapsina eikä kovin terveitä olla nytkään. Mä luulen, että iso osa on sillä, että meillä kotona tupakoitiin kun olimme lapsia ja ehkäpä se äiti poltti odotusaikanakin.



Me olimme kaikki kotihoidossa ja vielä maatilalla, mutta sairauksilta emme ole tosiaan välttyneet. Lapsena kaikki perussairaudet, flunssat ja oksutaudit. Penisilliini tuli tutuksi, samoin antibiootit, punkteeraukset jne.



Aikuisina meillä kaikilla on kroonisia sairauksia. Astmaa, migreeniä, sydänvikaa, keliakiaa, reumaa. Ei siis kaikki kaikilla.



Mä siis luulen, että meillä sekä ympäristö (passiivinen tupakointi) että perimä altistivat sairauksille. Osahan autoimmuunisairauksista voi puhjeta jonkun taudin jälkitautina, joten sairastamalla voi sairastua enemmän.



Lasten korvatulehdukset muuttuvat aikuisten poskiontelotulehduksiksi. Se on fysiologinen fakta, joka johtuu siitä että pään ja nielun asennosta. Lapsilla räkä ja lima menee korvakäytävään, aikuisilla poskionteloihin.







Virusflunssissa on ihan fysiolog

En tiedä missä kirjoittaja on elänyt lapsuutensa, mutta kyllä minut on ainakin viety lääkäriin lapsena ihan yhtä usein kuin nyt vien oman tyttäreni. Eli heti kun siihen on aihetta. Ja myös väitän syöneeni useita antibioottikuureja lapsuudessani 1980-luvulla. Nykyäähän sitä enmmänkin puhutaan että ei saisi määrätä lääkkeitä liian helposti.

50+ -ihmiset ovat terveempiä, koska olot olivat epähygieenisemmät ja kulkutauteja oli paljon. Maaseudulla ei ollut mahdollisuuttakaan lääkäriin.



Sikainfluenssapandemiankin aikana puhuttiin, että vanhemmalla väestöllä on luontaista suojaa tautia vastaan, koska moni sairasti esim. aasialaisen 50 -luvulla. Vaikka samoista viruksista ei olekaan kyse.



Artikkeleita on runsaasti saatavana.



Syövät lisääntyvät ikääntyvällä väestöllä, mutta se onkin sitten eri juttu.

pitäis vissiin syöttää lapselle jotain koirankakkaa tms. että sairastuisi... No toisaalta, eipä itselläkään ollut lapsena kuin satunnaisia nuhakuumeita, vesirokko ja muumata vatsatauti (ja nekin kesti yleensä ehkä päivän) ja vielä vähemmän tulee sairastettua nyt aikuisena. Satunnaista nuhaa joo, mutta edes kuume ei yleensä nouse. Mies samanlainen, joten ehkä meidän terveen lapsen tulevaisuus ei olekaan pelkkää lääkärikierrettä aikuisena...

sairastamaan jos hän ei saa kerhoista mukaansa pöpöjä vaikka muut sairastuu??? Pitääkö väkisin yrittää saada tartuntaa?

Olen sen toisen ketjun ap ja sen paljon sairastavan 9-kuisen äiti. Olisihan se kiva lohduttautua, että nyt kun lapsi sairastaa, niin "palkintona" on sitten erityisen terve lapsi myöhemmin. Mutta ihan en tuota itsekään usko. Uskon, että jotkut ovat vaan syystä tai toisesta infektioherkempiä ja heillä se vastustuskyvyn muodostuminen vaatii enemmän toistoja, kun taas jollekin muulle riittää vähempi sairastelu - kuten sinun lapsellesi. Olisin onnellinen vaan, on tämä tosi rassaavaa ollut ja tosiaan mietin, pitäisikö lapsi viedä tarkempiin tutkimuksiin. Toisaalta ylimääräiset lääkärikäynnitkään eivät oikein innosta, sieltäkin niitä pöpöjä saa odotushuoneesta ihan kivasti mukaansa... :p

Tosiaan. Mina olin tosi sairas lapsi, oli korvatulehduskierteen lisaksi mm. keuhkokuume alle 1-vuotiaana, plus parikin erikoissairaanhoitoon vienytta sairautta. Ja kappas vain, aikuisena olen edelleen erikoissairaanhoidon potilas (vaikkakin ihan eri syista). Eli mikaan automaatti tuo ei ole, vaikka sita ehka paljon sairastelevien lasten aidit toivoisivatkin. Toisaalta ainakin tunnen oloni kotoisaksi sairaaloissa enka pelkaa niita, kun olen pienesta asti niissa pyorinyt. Eli ei ainoastaa paha asia.

Erilaisia flunssaviruksia tunnetaan noin 200. Kun sairastat yhden, olet immuuni sille yhdelle, jne.



Eli jos jossain elämänvaiheessa törmäät tuohon jo sairastamaasi flunssavirukseen, et sairastu siitä.



Sama ei päde mm. vatsatauteihin. Niille ei tule immuuniksi, vaan voit sairastaa saman vatsatautipöpön vaikka kuinka useasti.

Minä olen ollut koko ikäni pääasiassa terve. Lapsena en sairastanut kuin kuumeen. No ja vesirokko. Oksennustaudit ja muut kiersivät minun onneksi :) Korvatulehduksia ei koskaan ole ollut tms.

Ja vielä aikuisiälläkin taudit karttavat.

Uskoisin että melkeinpä päinvastoin. Itse olen ollut terve lapsi, esim en ole ainuttakaan antibioottikuuria lapsena joutunut syömään (aikuisenakin vain kerran virtsikseen), ei allergioita tai korvatulehdusta (ainuttakaan). Vesirokon olen sairastanut kyllä. Vatsatauti ollut viimeksi 21v sitten. Se mitä sairastan on flunssat, nekin yleensä lieviä. Olen ollut sairaalassa vain synnyttämässä. Että näinkin voi olla :D. Sitä vakavaa sairautta odotellessa...

korreloi kyllä esim. eläinallergian ja autoimmuunisairauksien riskiin. Eli normaali sairastelu on parempi kuin ns. eristyksissä vietetty lapsuus jossa infektioriskejä ei oikein ole. Ja erityisesti myös loistartunnat ovat "hyödyllisiä" tässä suhteessa.

Immuunijärjestelmän kehittyminen normaaliksi edellyttää siis "puuhaa" jottei se alkaisi käydä jossain vaiheessa ylikierroksilla.

siitä että niitä ei ollut 70-80-luvuilla tapana antaa ollenkaan niin usein kuin nykyisin.

Veikkaan kyllä että sulla oli tavallisia flunssia myös lapsena?

Uskoisin että melkeinpä päinvastoin. Itse olen ollut terve lapsi, esim en ole ainuttakaan antibioottikuuria lapsena joutunut syömään (aikuisenakin vain kerran virtsikseen), ei allergioita tai korvatulehdusta (ainuttakaan). Vesirokon olen sairastanut kyllä. Vatsatauti ollut viimeksi 21v sitten. Se mitä sairastan on flunssat, nekin yleensä lieviä. Olen ollut sairaalassa vain synnyttämässä. Että näinkin voi olla :D. Sitä vakavaa sairautta odotellessa...

ja nyt aikuisena "aina" terve. Ei ole allergioita tai muutakaan. Yleensä allergiset nimenomaan sairastelevat muutenkin paljon.



Muutoin: vastustuskyky tekee töitä vaikke ihminen sairastaisikaan. Hyvän vastustuskyvyn omaavat ihmiset sairastavat taudit lievinä ja lähes oireettomina- Esim. vatsatauti tulee parina vatsanväänteenä siinä missä toinen oksentaa päiväkausia. Sama flunssassa- toinen on aamuisin vähän tukkoinen, toinen makaa sängyssä viikon samasta taudista.

olen myös tosi terve. Ei tartu flunssat eikä mahataudit, ei ole mitään kroonisia sairauksia, ei allergioita. Satunnaista nuhakuumetta, mutta ei sitäkään vuosittain. Ainoa vaiva on migreeni, joka kaataa sänkyyn muutamana päivänä vuodessa.



Olen 32.

Muuten olen ollut terve sekä lapsena että aikuisena. Vesirokko oli mullakin, ja joku satunnainen flunssa. Ei vielä yhtään vatsatautia, ikää 34 v. Lapsilla vaikuttaa olevan samanlaista, paitsi että heillä ei ole (toistaiseksi ainakaan) atooppista ihoa.