Mitä hittoa? 8v saa leikkiä lähimetsässä?
Mikä teitä vaivaa? Kyllä meillä 4-5v saa mennä metsään leikkimään kavereiden kanssa. Missä te oikein asutte että ulkona on noin vaarallista? Minä asun Espoossa lähiössä
Kommentit (61)
Ensi kesänä saavat mennä keskenään viereiseen "metsikköön" (50 metriä pitkä ja 30 metriä leveä), jossa puita sen verran harvakseltaan, etteivät pääse näkymättömiin. Tämä pusikko alkaa ihan talomme vierestä.
T: Vantaa, Vapaala
ja itse en kyllä tunne yhtään 8-vuotiasta, joka kulkisi yksin bussilla! Joku raja nyt sentään tässä lasten itsenäistämisessä!!
joka kulkee yksin bussilla. Tai no en tiedä yksin kun noita tenavia on aina iso lauma samassa bussissa menossa yhtä aikaa kouluun mutta ilman vanhempia. Ensi vuonna valitettavasti oma lapsi (nyt eskari) aloittaa saman bussi-rumban, toivottavasti vain vuodeksi.
Toinen vaihtoehto olisi ehkä tietysti mittava varoittelukampanja ja turvakasvatus jo kolmivuotiaasta alkaen. Opetettaisiin tunnistamaan huumepiikit, katsomaan tarkkaan jalkoihinsa jne. Kulkemaan kännykän kanssa ja soittamaan 112:een, vanhemmille, kaverien vanhemmille. Mutta hei: MIKSI IHMEESSÄ 4-5 -vuotiaalle pitäisi tuolla lailla iskea maailman pahuus ja varotoimet takaraivoon niin pienenä? Ne ehtii kyllä hyvin kouluiässäkin. Annetaan lasten olla lapsia mahdollisimman pitkään.
Miksi ihmeessä metsät olisivat täynnä huumepiikkejä? Mitä te niille lapsosille opetatte? Miksi narkkarit menisivät juuri metsän uumeniin narkkaamaan :) LOL
Mikä varoituskampanja? Sienistä? Kärpäsistä?
Toinen vaihtoehto olisi ehkä tietysti mittava varoittelukampanja ja turvakasvatus jo kolmivuotiaasta alkaen. Opetettaisiin tunnistamaan huumepiikit, katsomaan tarkkaan jalkoihinsa jne. Kulkemaan kännykän kanssa ja soittamaan 112:een, vanhemmille, kaverien vanhemmille. Mutta hei: MIKSI IHMEESSÄ 4-5 -vuotiaalle pitäisi tuolla lailla iskea maailman pahuus ja varotoimet takaraivoon niin pienenä? Ne ehtii kyllä hyvin kouluiässäkin. Annetaan lasten olla lapsia mahdollisimman pitkään.
Miksi ihmeessä metsät olisivat täynnä huumepiikkejä? Mitä te niille lapsosille opetatte? Miksi narkkarit menisivät juuri metsän uumeniin narkkaamaan :) LOL Mikä varoituskampanja? Sienistä? Kärpäsistä?
Luepa se alkuperäinen kirjoitus, niin huomaat, missä tuo lähimetsä taas sijaitsikaan.
Ja ap:n espoolaisessa lähiössäkin niitä huumepiikkejä ja rikottuja pulloja löytyy varmasti lähimetsästä. Ihan varmasti.
Mikä varoituskampanja? Sienistä? Kärpäsistä?
ja itse en kyllä tunne yhtään 8-vuotiasta, joka kulkisi yksin bussilla! Joku raja nyt sentään tässä lasten itsenäistämisessä!!
Omani ei saanut, eikä saa vielä 8-vuotiaanakaan. Kyllä se on bussipysäkillä semmosta menoa niiden lasten kanssa, että monesti olin saada sydänkohtauksen kun tuuppivat toisiaan kun bussi ajaa pysäkille. Niin monta kertaa ovat meinanneet jäädä alle. Bussikuski on saanut monta kertaa tehdä äkkikäännöksiä ettei aja jonkun päälle. Samoin kun lapset juoksevat punaisia päin ehtiäkseen bussiin, jolloin monesti melkein jäävät auto alle.
Toinen vaihtoehto olisi ehkä tietysti mittava varoittelukampanja ja turvakasvatus jo kolmivuotiaasta alkaen. Opetettaisiin tunnistamaan huumepiikit, katsomaan tarkkaan jalkoihinsa jne. Kulkemaan kännykän kanssa ja soittamaan 112:een, vanhemmille, kaverien vanhemmille. Mutta hei: MIKSI IHMEESSÄ 4-5 -vuotiaalle pitäisi tuolla lailla iskea maailman pahuus ja varotoimet takaraivoon niin pienenä? Ne ehtii kyllä hyvin kouluiässäkin. Annetaan lasten olla lapsia mahdollisimman pitkään.
Miksi ihmeessä metsät olisivat täynnä huumepiikkejä? Mitä te niille lapsosille opetatte? Miksi narkkarit menisivät juuri metsän uumeniin narkkaamaan :) LOL Mikä varoituskampanja? Sienistä? Kärpäsistä?
Luepa se alkuperäinen kirjoitus, niin huomaat, missä tuo lähimetsä taas sijaitsikaan. Ja ap:n espoolaisessa lähiössäkin niitä huumepiikkejä ja rikottuja pulloja löytyy varmasti lähimetsästä. Ihan varmasti.
Ja tässä kaupunginosassa on ruiskujenvaihtopiste, niihin ei juurikaan ulkona törmää. En pelottele lapsiani turhilla jutuilla vaan opetan että elämä on ihanaa. Ja yhan vahingoittumattomia lapsia on ollut jo 23 vuotta tässä perheessä, parit murtumat ja aivotärähdykset ja naarmut tietysti on ollut.
Toinen vaihtoehto olisi ehkä tietysti mittava varoittelukampanja ja turvakasvatus jo kolmivuotiaasta alkaen. Opetettaisiin tunnistamaan huumepiikit, katsomaan tarkkaan jalkoihinsa jne. Kulkemaan kännykän kanssa ja soittamaan 112:een, vanhemmille, kaverien vanhemmille. Mutta hei: MIKSI IHMEESSÄ 4-5 -vuotiaalle pitäisi tuolla lailla iskea maailman pahuus ja varotoimet takaraivoon niin pienenä? Ne ehtii kyllä hyvin kouluiässäkin. Annetaan lasten olla lapsia mahdollisimman pitkään.
Miksi ihmeessä metsät olisivat täynnä huumepiikkejä? Mitä te niille lapsosille opetatte? Miksi narkkarit menisivät juuri metsän uumeniin narkkaamaan :) LOL Mikä varoituskampanja? Sienistä? Kärpäsistä?
Luepa se alkuperäinen kirjoitus, niin huomaat, missä tuo lähimetsä taas sijaitsikaan. Ja ap:n espoolaisessa lähiössäkin niitä huumepiikkejä ja rikottuja pulloja löytyy varmasti lähimetsästä. Ihan varmasti.
Ja tässä kaupunginosassa on ruiskujenvaihtopiste, niihin ei juurikaan ulkona törmää. En pelottele lapsiani turhilla jutuilla vaan opetan että elämä on ihanaa. Ja yhan vahingoittumattomia lapsia on ollut jo 23 vuotta tässä perheessä, parit murtumat ja aivotärähdykset ja naarmut tietysti on ollut.
ja niistähän tässä oli puhe. Kouluikäiset minusta jo osaavat varoakin.
Ruiskujenvaihtopiste joopajoo.... no, kiva jos teidän kaupungissa (mikä onkin) ei ole mitään löytynyt puistoissa ja lähimetsissä, mutta ihan selvinpäinkö nyt väität, ettei niitä ole missään? Tervetuloa vaikka tänne Helsingin Malminkartanoon katsomaan, esittelen sitten sulle ensi keväänä, kun lumet ovat sulaneet. Tai voin viedä edelliselle asuinalueellemmekin, Lauttasaareen. Samat on näkymät. Ei toki joka päivä, mutta olen ihan itse niitä löytänyt muutaman kerran, molemmilla alueilla joilla olen asunut.
Edelleen: en näe mitään syytä, miksi pitäisi ottaa riski pienten leikki-ikäisten (=4-5 -vuotiaat) kanssa. Heillä on oikein kivaa niinkin, että äiti on mukana.
yksin kotona ma-ke päivät. Olis voinu lähtä mun mukaan päivisin, mut ei suostunu ja kovan yskän ja nuhan takia en laittanu eskariin.
Oli sisällä kotona ja kattoi lastenohjelmia. Soitin pari kertaa. Kaikki oli ok, paitsi vähän tylsää, kuulema.
Sanoin, ettei saa sitten sanoa kellekään, et on ollu yksin. Meidän 17 vuotias nauroi, et on se nykyään rankkaa olla vanhempi. Kun kaikki on kielletty ja niin pirun tarkaks menny. Suorastaan pitää kontata lapsen kotona, ettei vaan kukaan naapurikaan näe, et on jääny yksin. Ettei kellään tuu sanomista.
Paljon huolettomampi meno oli, kun noi vanhimmat lapset oli pieniä. Paljon olivat keskenään, eikä siinä mitään ihmeellistä ollu.
Äitini ja kaverini ylittivät risteyksen, minä epäröin sekunnin murto-osan ja auto törmäsi takarenkaaseeni.
Oikeuden päätös oli, että kolari oli äitini vika, koska hän oli lähtenyt niinkin nuoren lapsen kanssa pyöräilemään.
Äitini ja kaverini ylittivät risteyksen, minä epäröin sekunnin murto-osan ja auto törmäsi takarenkaaseeni.
Oikeuden päätös oli, että kolari oli äitini vika, koska hän oli lähtenyt niinkin nuoren lapsen kanssa pyöräilemään.
Mun kaveri jäi lapsena auton alle ja kyllä autoilija joutui maksamaan aika kovat korvaukset tapahtuneesta.
Joo, 40-luvulla appiukko, tuolloin 7v, hiihti yksin kouluun pimeinä talviaamuina susien suunnilleen ulvoen taustalla, mutta lasten tapaturmaiset kuolemat olivat tuolloin paljon yleisempiä kuin nykyään. Lasten tapaturmakuolleisuus on laskenut 70-luvulta yli 50%, katsokaa tilastoja jos ette usko. Taustalla varmaan lisääntynyt varovaisuus ja huolehtivaisuus.
Joo, 40-luvulla appiukko, tuolloin 7v, hiihti yksin kouluun pimeinä talviaamuina susien suunnilleen ulvoen taustalla, mutta lasten tapaturmaiset kuolemat olivat tuolloin paljon yleisempiä kuin nykyään. Lasten tapaturmakuolleisuus on laskenut 70-luvulta yli 50%, katsokaa tilastoja jos ette usko. Taustalla varmaan lisääntynyt varovaisuus ja huolehtivaisuus.
Ja olennaisin "mutta" ketjuun on, että se lähimetsä voi olla mitä tahansa saastumattomasta maalaistalon omasta lähimetsästä stadin Kaisaniemeen... jonne ei edes aikuisilla ole menemistä pimeän tultua.
Päädyin omaan pihaan (rivari). Noin 400m metrin päässä on puisto, jonne jotkut 4-vuotiaat saavat mennä yksin. Ei ole näköetäisyydellä. Varmasti tyttö osaisi siellä leikkiä, matkakin on turvallista kävelytietä.
Mutta, mitä sitten jos menen häntä sieltä hakemaan eikä hän olekaan siellä? Vaikka kuinka painottaisi, ettei saa lähteä minnekään, niin 4v unohtaa äkkiä. Mistä lähtisin hakemaan? Ei tuolla muksulla vielä kännykkää ole. Lisäksi täällä rauhaisassa lähiössäkin liikkuu ties minkälaista hiipparia.
Omassa pihassa saa olla, sinne päästän myös 2v pikkuveljen siksi aikaa, että saan omat vaatteet päälleni.
päästävän vaippaikäisiäkin yksinään ulkoilemaan.
Heidän mielestään varmaan 3-vuotias on 'tynnyrissä kasvanut' ellei saa ulkoilla yksin.
totta on, että ajat ovat muuttuneet turvattomammiksi, varovaisempi saa olla kuin ennen ainakin kaupungeissa.
Mutta joillain vanhemmilla menee kyllä ihan överiksikin ja vaikka kuvittelevat sillälailla suojelevansa, niin kyllä sillä pumpulissa pitämiselläkin voi olla seurauksensa.
Meillä on ikäeroa sisaren kanssa yli 15 vuotta, minä olen syntynyt 70-luvun lopuilla.
Itse sain ulkoilla itsekseni ja käydä jopa ostarilta ostamassa jätskiä 5 vuotiaana, lähiössä asuttiin siis. Olin vaatimalla vaatinut ja äiti antoi luvan mennä (asuttiin niin lähellä, ettei kuitenkaan tarvinnut tietä ylittää)
6 vuotiaana sain kavereiden kanssa jo juoksennella lähitienoilla aikalaikalailla ilman valvontaa. Ihan turvassa olen kuitenkin ollut, mitään pahempaa ei sattunut. Kotona asuin 19 vuotiaaksi, muutin kun aloitin lukion jälkeiset opinnot.
Sitten siskoni, jostain syystä vanhemmat olivat super paljon varovaisempia. ASuttiin jo rauhallisella omakotitaloalueella, mutta silti sisko ei saanut edes lähikiskalle mennä vaikka koulu oli alkamassa samana syksynä. 12 vuotiaaksi pitivät ihan pullossa. Mihinkään ei saanut mennä yksin. No ylä-asteella laittoi koulun ihan läskiksi, edelleen ulkona liikkuminen rajattua, joten sisko sitten repäisi itsensä irti ja päätti muuttaa toiselle paikkakunnalle 16 vuotiaana.
Veikkaisin, että vanhemmilla huomattavasti enemmän syytä huoleen 16 vuotiaasta toisella paikkakunnalla, kuin että olisi antanut lapsena vähän vapaammin olla ja tutkia. Aina näin ei käy mutta kyllä sellaisella ylisuojelemisellakin voi olla negatiiviset seuraukset.
Mikä teitä vaivaa? Kyllä meillä 4-5v saa mennä metsään leikkimään kavereiden kanssa. Missä te oikein asutte että ulkona on noin vaarallista? Minä asun Espoossa lähiössä
Narkkarit käy siellä piikittämässä. Tosin narkkarit on piikittänyt meidän rapun edessäkin josta on löytynyt ruiskuja. Samoin naapurin parvekkeen alla tekevät huumekauppaa. Taloyhtiön pihakin täytyy käydä läpi aina aamulla ennenkuin sinne lapset päästetään. Sieltäkin löytynyt ties mitä.
Toinen vaihtoehto olisi ehkä tietysti mittava varoittelukampanja ja turvakasvatus jo kolmivuotiaasta alkaen. Opetettaisiin tunnistamaan huumepiikit, katsomaan tarkkaan jalkoihinsa jne. Kulkemaan kännykän kanssa ja soittamaan 112:een, vanhemmille, kaverien vanhemmille. Mutta hei: MIKSI IHMEESSÄ 4-5 -vuotiaalle pitäisi tuolla lailla iskea maailman pahuus ja varotoimet takaraivoon niin pienenä? Ne ehtii kyllä hyvin kouluiässäkin
Kyllä meillä on opetettu lapset jo 3 vuotiaasta tunnistamaan huumepiikit. "Jos tuollaisen näet, niin ei saa koskea vaan on lähettävä pois siitä paikasta"
Maailmalla tämäkin on ihan normaalia suurkaupungeissa. Enkä nyt olisi varma siitä aiheuttaako se lapsissa jotain ahdistusta maailman pahuudesta. Se nyt vaan on pakko, niiden oman turvallisuuden takia. Enemmän se lapsena saatu c-hepatiitti alkaa ahdistamaan.
3-5v. lapset leikkii päivittäin meidän pienessä metsässä. Enkä keksi mitä pahaa siellä voisi tapahtua.
Auton kuuluu aina väistää ja pysähtyä liikenteessä!
Ei se ole mikään syyllinen että liikkuu lapsien kanssa, lähinnä vastuuton jos jättää yhden jälkeen.
Mutta auto ei saa ajaa päälle.