Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Etsintäkuulutus
22.11.2010 |
Pojaltani katosi viime kesänä Oulu-Posio-Kemijärvi välille teddy companietin valmistama nalle!Nalle oli noin 30-40cm pitkä, pieni korvainen ja pitkäjalkainen, kaulassa oli ruudullinen nauha ja kangas oli sitä pehmeää sametin tuntuista kangasta!
Väriltään oli mieluummin tumman kuin vaalean ruskea! Nalle on ostettu noin 5 vuotta sitten!
Olen kiertänyt kirppikset, nalle myymälät ja kaikki mahdolliset paikat, samanlaista ei vaan ole löytynyt! Tänäkin iltana muistui oma uninalle mieleen ja vieläkin tuli pienelle itku! Ilmoitti värisevällä äänellä, että hän rakasti söpöä ja ikävöiköhän söpökin yhtä paljon häntä!
Jos kenelläkään on kotona samanlaista tai tietää mistä semmoisen voisi mahdollisesti löytää, olisin valmis ostamaan! Kuva ehdotuksia voisi laittaa tänne ja jos oikea löytyy, niin otetaan sitten muuta kautta yhteyttä!
Hänlupasijopa perua pukin lahjatoivelistan, jos vain saa söpön takaisin! Auttakaa!
Kommentit (34)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta mahtaako uuden, samankaltaisen nallen ostaminen kuitenkaan auttaa, kun se ei ole Söpö? Mitä jos hyvästelisitte yhdessä Söpön ("lähtenyt seikkailemaan" tms.) vaikka kynttilän polttamisen kanssa (lapselle tulee tunne, että Söpö sai/saa olla tärkeä, mutta se on nyt lopullisesti poissa), ja etsitte yhdessä jonkun nallen, josta voisi tulla uusi ykköskaveri?
Toivottavasti kuitenkin löytyisi!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä tein melkoisen salapoliisityön ja monien mutkien kautta sain Ranskasta työkaverin kautta pyydettyä ostamaan (ei nettikauppa) samanlaisen nallen kadonneen tilalle... mutta se ei ollut sama :(. Poika antoinkin uuden nallen pikku siskolleen ja sai sopivasti pukilta uuden nallen, josta tuli se ykkös unikaveri.
Vastaajan 4 linkissä oli eniten samaa näköä, mutta väri on tummempi ja Söpö ei ollut noin "pullea" vaan enemmänkin hoikempi! Täytteenä oli semmoisia pieniä valkoisia palloja! Enkä jotain riisinjyvän kokoisia!
Poika kävi kurkkaamassa kuvat ja ei mikään ollut ihan kuin Söpö!
Hyvästely ei auta, koska poika tietää, että söpö katosi matkalla mummolaan. Todennäköisesti putosi autosta, kun kävivät isänsä kanssa tankkaamassa.
Syyttää kovasti itseään, kun hukkasi nallen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Söpö päätti maailmaa kiertäessään ryhtyä muodikkaaksi trendinalleksi, ja siksi se blondasi turkkinsa? Voisit samalla laittaa myös muut mahdolliset erinäköisyydet tämän muodikkuuden piikkiin.
Tai voisitko itse tuunata jotakin Söpöä muistuttavaa nallea enemmän Söpön näköiseksi?
Itselläni oli todella rakas ja tärkeä uninalle, Palle. Myös meidän koira tykkäsi jostain syystä siitä, ja se aina varasteli nalleni ja leikki sillä. Lopulta Palle oli ihan kuolassa ja täynnä reikiä. Rakastin sitä silti. Eräänä päivänä Pallelta sitten lähti pää irti, ja minä huusin kuin syötävä.
Ihana äitini lupasi viedä Pallen nallesairaalaan päänistutusleikkaukseen. Äiti purki Pallen, teki sille teddykankaasta uuden turkin, teki napeista silmät ja virkkasi sille pienen punaisen kielen.Sitten hän täytti Pallen vanhoilla sisälmyksillä ja kertoi minulle, että Palle onnistuttiin pelastamaan, mutta sen turkki, silmät ja kieli olivat niin huonossa kunnossa, että ne piti uusia. Sisätä Palle oli kuitenkin ihan sama nalle kuin ennenkin, sillä oli vain uusi ulkokuori.
Palle on minulla vieläkin tallella ja se onkin lohduttanut minua useissa lemmenmurheissa ja muissa huolissa.
Tuo äitini teko oli kilteintä mitä minulle on koskaan tehty, ja olen siitä hyvin kiitollinen äidille vielä nykyäänkin, 39-vuotiaana.
Adam nalle ei ole oikea! Nallen väritys on enemmänkin tumman suklaan kuin vaalean väri! Nalle ei siis ole perinteisen nallen värinen vaan tummempi! Luulisin, että tätä nallea ei enää valmisteta, koska on saanut sen jo 5 vuotta sitten!
Olen kahlannut nettikauppojen nalle valikoimat läpi ja tätä tummempaa versiota ei vaan löydy!Mr Beanin nalle on taas liian tumma!
"Joo, ihan söpö tarina ja silleen, mutta että aikuinen nainen lohduttautuu NALLEN kainalossa lemmentuskissaan...? Huh huh."
[/quote]
Kun on surkea olo, on mukava pitää sylissään jotain pehmeää. Kun siihen pehmeään otukseen liittyy vielä mieltä lämmittäviä muistoja, olen huomannut että jostain syystä se tekee olon paremmaksi.
Nykyisin tosin minulla on huolten vaivatessa sylissäni useimmiten kissa, mutta toisinaan kissoillani on parempaakin tekemistä kuin lohdutella minua. Kuten leikkiminen omilla rakkailla nalleillaan (eivätkä ole edes pentuikäisiä enää nuo kissani, huh huh miten ne kehtaavatkin...) . Silloin minä, aikuinen ihminen, saatan ottaa syliini vanhan nalleni.
Ihmisillä on erilaisia tapoja laskea stressitasoaan kun on murheita. Jotkut juovat päänsä täyteen ja sekoilevat, toiset ahmivat jäätelöä, jotkut haastavat riitaa ja karjuvat puolisolleen tai lapsilleen, toise jopa käyvät perheenjäseniinsä käsiksi. Ovatko ne sinusta aikuiselle ihmiselle sopivampia tapoja helpottaa omaa kurjaa oloa murheiden myllätessä mielessä? Onko joku niistä ehkä sinun keinosi?
Nallen sylissä pitäminen saattaa olla "lapsellista", mutta ei se minua haittaa,ja onneksi sinun mielipiteelläsi ei ole minulle kauheasti merkitystä.
Rentoudu nyt hyvä ihminen, noin tiukkapipoinen elämänasenne käy raskaaksi kantaa ennemmin tai myöhemmin.
Pahoittelut ketjun aloittajalle, tämä meni ot:ksi niin, että keikkuu. Lopetan täältä tähän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun on surkea olo, on mukava pitää sylissään jotain pehmeää. Kun siihen pehmeään otukseen liittyy vielä mieltä lämmittäviä muistoja, olen huomannut että jostain syystä se tekee olon paremmaksi. Nykyisin tosin minulla on huolten vaivatessa sylissäni useimmiten kissa, mutta toisinaan kissoillani on parempaakin tekemistä kuin lohdutella minua. Kuten leikkiminen omilla rakkailla nalleillaan (eivätkä ole edes pentuikäisiä enää nuo kissani, huh huh miten ne kehtaavatkin...) . Silloin minä, aikuinen ihminen, saatan ottaa syliini vanhan nalleni. Ihmisillä on erilaisia tapoja laskea stressitasoaan kun on murheita. Jotkut juovat päänsä täyteen ja sekoilevat, toiset ahmivat jäätelöä, jotkut haastavat riitaa ja karjuvat puolisolleen tai lapsilleen, toise jopa käyvät perheenjäseniinsä käsiksi. Ovatko ne sinusta aikuiselle ihmiselle sopivampia tapoja helpottaa omaa kurjaa oloa murheiden myllätessä mielessä? Onko joku niistä ehkä sinun keinosi? Nallen sylissä pitäminen saattaa olla "lapsellista", mutta ei se minua haittaa,ja onneksi sinun mielipiteelläsi ei ole minulle kauheasti merkitystä. Rentoudu nyt hyvä ihminen, noin tiukkapipoinen elämänasenne käy raskaaksi kantaa ennemmin tai myöhemmin. Pahoittelut ketjun aloittajalle, tämä meni ot:ksi niin, että keikkuu. Lopetan täältä tähän.
Onneksi minun mielipiteelläni tosiaan ei ole sinulle merkitystä - en osaa edes kuvitella, millainen avautuminen SIITÄ olisi seurannut... :D
Toisin kuin minun äitini :(
Tuli näistä nalletarinoista mieleen oma lempinalleni, sain sen mummilta kun olin ihan vauva. Mummi oli itse tehnyt. Nallella oli supervoimia ja se oli rakkain leluni. Yhtenä päivänä kun olin ala-asteikäinen nalle katosi. Etsin sitä monta viikkoa kaikkialta, mietin mihin kummaan se olisi voinut mennä. Kyselin siskoilta ja vanhemmilta ovatko he nähneet nallea, kukaan ei ollut nähnyt.
Sitten menimme kylään äidin tuttavaperheen luokse. Heillä oli pari-kolme-vuotiaat kaksoset. Siellä sitten näin nalleni nurkassa lojumassa, äiti oli antanut sen heille. En voinut sanoa mitään kun ei ne pienemmät lapset olisi ymmärtäneet jos olisin ottanut nalleni sieltä mukaan. Pois lähdettyä äiti myönsi että oli vienyt nalleni tuttavansa lapsille, kun oli miettinyt etten sitä enää tarvitse :(
Olen vieläkin katkera ja vihainen tästä. Ensinnäkin äitini otti minun leluni ilman lupaani. Lelun, jonka varmasti tiesi olevan minulle se kaikkein rakkain. Ja sitten vielä valehteli kun kysyin häneltä nallesta :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo, toisinaan mielenkiintoiseen aiheeseen törmättyäni innostun pohdikelemaan asioita ehkä liikaakin. Tuo "avautumiseni" ei siis ollut loppujen lopuksi ainakaan kokonaisuudessaan sinulle suunnattu, vaan ennemmin yleisempää mietiskelyä.
Itse puolestani en osannut kuvitella (ennen tätä päivää), miten joku voi löytää nallen sylissä pitämisestä jotakin paheksuttavaa. Ihan absurdia käytöstä. Huh huh.
Aivan ihana tarina näin sivullisellekin. Mulla on Cheetah silloin tällöin kainalossa ja olen sentään jo 37v!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
itku tuli :´( toivottavasti poika saa nallen takaisin! jotenkin kuulostaa niin ihanalta, että nalle on lähteny seikkailemaan..hih..
Aivan ihania viestejä! Loistavia tarinoita! Ehkä yritän pojalle kertoakin, jonkinmoisen tarinan!
Minun mielikuvitukseni ei olisi älynnytkään muuttaa katoamista seikkailuksi!
Yritän silti etsiä vielä sopivaa ja oikeaa nallea! Annoin Pojalle pikkuveljen nallen lainaksi, mutta silti hän ikävöi Söpöään!
ei mahdollisuutta pelastaa. Nyt tuo Siili on liittynyt muistojen henkilöiden joukkoon, kuolleen Mummin (ihminen)jne kanssa samaan porukkaan. (Itse en ehkä asettaisi IKEAn halpislelua oman äitivainaani rinnalle mutta lapselle asia on selvä) Joskus muistutan likkaa hänen Lontoon Siilistään, mietimme mitä hurjia seikkailuita tuo pikkulelu mahtaakaan kokea nyt avarassa maailmassa.
:)
Alue: Aihe vapaa
Edelleen peräänkuulutan kyseistä nallea. Eikö kenelläkään ole tietoa!