Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Neljäs raskaus (kuudes vauva), en jaksa, haluan abortin!
22.11.2010 |
Meillä on viisi lasta (kahdet kaksoset) ja vaikka kaikki ovat tavallaan isoilla ikäeroilla niin rankkaa on ollut ja siksi päätimmekin, että meidän lapsilukumme jää tähän. Yksi suurimmista syistä oli se, että meillä on iso riski saada myös taas kaksoset.
Yksikään raskaus ei ole saanut ilman apua alkuaan (minä en ovuloi), tosin kun on päätetty, että vauva on tervetullut niin raskaus on saanut alkunsa joko ensimmäisestä tai toisesta kierrosta.
Ehkäisyä emme ole muulloin käyttäneet, suurin syy tähän on ollut se, että minä olen kokeillut kaikkia ehkäisymuotoja, mutta mikään ei sovi, kaikista oli aina jotain ikäviä sivuvaikutuksia. Kondomia on aika ajoin käytetty, yleensä se eka vuosi tai kaks varmuuden vuoksi, mutta sen jälkeen ei ole ollut sitäkään käytössä. Nyt kun päätimme, ettei meille tule enempää lapsia niin mies odottaa aikaa vasektomiaan ja kondomi on ollut käytössä.
Nyt viikko aikaa tein positiivisen raskaustestin ja ensimmäinen ajatukseni oli, että ei, en jaksa ja haluan abortin. Yhä olen abortin kannalla, mutta mies on sanonut, että jos teen abortin niin hän harkitsee vakavasti eroa.
En vaan yksinkertaisesti jaksa enää edes yhtä vauvaa, saati kahta, emme siis tiedä onko tulossa yksi vai kaksi.
Mies on luvannut, että hoitaisi vauvaa mahdollisimman paljon jne. enkä sitä epäilekään kun on aiempiakin vauvoja hoitanut todella paljon, mutta en vaan jaksa enää sitä valvomista ja univelkaa ja sen aiheuttamia sivuvaikutuksia.
Minun mielestäni meidän lapsilukumme on täysi ja jos tietäisin varmaksi, että pystyn luopumaan vauvastani niin antaisin hänet adoptioon, mutta olen aika varma, etten kykene vauvasta luopumaan kun olen häntä sisälläni kantanut.
Kommentit (52)
ovuloin todella harvoin. Kun sitten haluttiin lapsi niin sain lääkityksen ja sen avulla raskaus sai alkunsa käytännössä heti. Ensin saimme yhden vauvan ja kaksi viimeisintä raskautta on olleet kaksosraskauksia.
Minun terveys ei mennyt siis noista hoidoista vaan siitä, että kaikki lapset ovat olleet vaativia ja valvottaneet enkä kyllä usko, että tuo lääkitys, jota tarvitsin raskaaksi tuloon olisi aiheuttanut meidän vauvojen vaativuuden.
Meidän lapsista ei yksikään ole myöskään sairas, allergioita kun en osaa ajatella sairautena.
ap
Kun "hoidoilla" kikkaillaan alulle uusia ihmisiä. Sitten ihmetellään, kun terveys menee siinä prosessissa ja / tai syntyy sairaita lapsia. Mut hei, sen aikuisen nyt vaan piti saada se lapsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaisi varmaan ottaa yhteyttä esim. neuvolaan ja mennä sitä kautta keskusteleen esim. psykologin tai jonkun muun ammattilaisen kanssa. Myönnän, että mielestäni lapset ovat lahjoja, mutta niiden hoitaminen on kovaa työtä ja vanhempien jaksaminen on kovalla koetuksella. Jos siis jo raskauden alkuvaiheessta tuntuu noin ahdistavalta, on asiasta ehdottomasti päästävä keskustelemaan ammatti-ihmisen kanssa ennen päätösten tekoa. Ihanaa, että miehesi yrittää tulla vastaan, mutta ehkä ei ole vielä ymmärtänyt tilannettasi täysin. Aina se on äidille rankempaa. Olisi hyvä ottaa siis myös miehesi mukaan keskustelemaan asioista. Toisaalta sanoit, että kaksi viimeistä raskauttasi ovat olleet kaksosraskauksia, jolloin niistä "selviytyminen" on ollut varmasti vielä rankempaa. Ehkä, jos nyt olisi vain yksi lapsi kyseessä, olisi selviytyminen helpompaa. Toivottavasti saatte asioihin apua ja selkoa keskustelemalla. Päätöksen teko ei ole helppoa suuntaan taikka toiseen. Tsemppiä ja voimia!
..niin sitä kautta voi saada esim. kodinhoito-/lastenhoitapua. Minulla on ollut kaupungin kautta kodinhoitaja kun oli kolme isompaa lasta ja pienellä ikäerolla kaksi pienempää lasta. Ilman lisäapua en olisi jaksanut. Itse ei tarvinnut maksaa mitään, vaan kaupunki maksoi. Kannattaa kysyä.
Varmasti vaikea tilanne. Minä kuitenkin neuvoisin että harkitse nyt vielä todella tarkkaan. Sinulla kuulostaa olevan ihana, osallistuva, vastuunsa kantava mies rinnallasi, joten varmasti selviäisitte jos päätät vauvan pitää. Ja heti vaan neuvolan kanssa miettimään mahdollista lastenhoitoapua. Abortti on kuitenkin niin iso ja traumaattinenkin kokemus, en usko että se on oikea vaihtoehto...
kun se on ainoa tapa saada selvyys lukumäärään ja abortti on sitä vaikeampi mitä myöhemmässä vaiheessa tehdään. Sinun ja miehesihän tämä on päätettävä ja ymmärrän molempia kantoja. Minusta ihan aikuista ajatella omaa ja perheensä jaksamista.
Itse miehenä toivoisin että jaksaisit sen viimeisenkin lapsen kunnialla kantaa ja jättäisit sitten lapsivuodeajan jälkeen vetovastuun puolisollesi.. Jos kaikki menee hyvin, niin tiedän varmasti että olet lopussa kiitollinen siitä että tämänkin pikkuisen hoiditte.
Meillä se tilanne että neljä lasta hoidettu kymmenen vuoden univelalla ja vaimolle lupasin käydä piuhankatkomisleikkauksessa, jos vielä raskautuu ;) Kumpikaan meistä ei suostuisi aborttiin vaan ollaan päätetty ottaa vastaan mitä tuleman pitää. Ei ne valinnat kuitenkaan helppoja ole ja itseäkin välillä huolettaa että miten sitä jaksettais jos vaikka jotain vakavampaa sairautta tulis. Täytyy koputtaa puuta kun on saatu olla terveenä ja on ollut vaan tätä tavallista kiirettä.. Tsemppiä teille molemmille mihin ratkaisuun sitten päädyttekin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kyllä varmasti huomaa, etten puhu totta, jos sanon saaneeni keskenmenon ja todellisuudessa olen tehnyt abortin. Enkä usko, että itse pystyisin elämään tuon salaisuuden kanssa lopun elämääni.
ap
Käy tekemässä abortti salaa mieheltäsi ja sano että tuli keskenmeno
mutta ap:n tapauksessahan mies vastustaa jyrkästi, joten abortti ei voi olla vaihtoehto. Siis miehesihän ajattelisi sinua murhaajana, ei sellaisella suhteella ole tulevaisuutta. Kyllä teidän vaihtoehdot ovat joko adoptio tai lapsen pitäminen omassa perheessä tai ero ja mies ottaa vauvan huoltajuuden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos nyt oikein tajusin, että olet joutunut ottamaan jotain hormonia, että edelliset on saatu aikaan? Sillähän nimenomaan munasoluja voi lähteä sitten useampi yhtäaikaa ja kaksosia sulla kahdet tästä syystä? Joten jos tämä on saanut alkunsa luonnollisesti, niin tuskin on kahta.
Yllärivauvan sain minäkin neljänneksi, juurikin kondomi oli ollut käytössä. Vauva on aivan mielettömän ihana ja helpompi kuin kukaan edellisistä. Tosiaan tuntuu, että näin oli tarkoitus - saada kokea tämä ihana vauva-aika oikein aurinkoisen persoonan kanssa. Oikein päiviemme valo, joka hymyilyttää, vaikka isompien kanssa olisi miten rankkaa.
Olo on helpottunut, joskaan en siltikään tiedä, että haluanko jatkaa raskautta ja kokea vielä yhden vauva-ajan. Abortti tuntuu yhä vaikeammalta kun nyt olen jo nähnytkin pienen.
Miehen kanssa on edessä vielä pitkät ja vakavat keskustelut ja sitten toivottavasti ollaan yhtä mieltä, oli päätös mikä tahansa.
ap
AP, oletko paikalla? Kerropa mikä tilanne nyt?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Parhaalla ystävällänikin on ovulaatio vain noin kerran vuodessa, mutta avustuksella hänkin on saanut kaksi lasta. Ymmärrän hyvin, että sellaisessa tilanteessa ehkäisyssä voi luistaa. Ihan niin kuin kortsu voi hajota tms. Täytyy olla ap-äiti siitä typerimmästa päästa jos sitä ei tajuta.
Kirjoittamastasi päätellen, ap, sinä kyllä pärjäät. Loppujen lopuksi vauva-aika kuitenkin on lyhyt. Itse sain vahinkoiltatähden (oma vikani, en laskenut päiviä) juuri kun isommat alkoivat pärjätä omillaan, mutta ihmeen hyvin se pikkuinen pysyy menossa mukana. Nyt kun tiedän miten nopeasti ne kasvavat, en oikeastaan pidä varhaislapsuutta muuta kuin valiaikaisena tilana.
Ennen sanottiin, että lapsi tuo leivän tullessaan, ja useimmiten niin tosiaan on. Jos vähänkin epäröit ei abortti ole sinua varten. Voithan ajatella niin, että jos todella et jaksa annat lapsen adoptioon. Todenäköisesti kuitenkin jaksat. Voimia!
Annatte alusta asti pullosta joko lypsettyä maitoa tai korviketta ja mies hoitaa vauvan yösyötöt ja hoitaa suurimmaksi osaksi, kuten on luvannut.
Sinä palaat töihin mahdollisimman pian jne. Kyllä te selviätte, aborttia varmasti katuisit myöhemmin!
Olo on helpottunut, joskaan en siltikään tiedä, että haluanko jatkaa raskautta ja kokea vielä yhden vauva-ajan. Abortti tuntuu yhä vaikeammalta kun nyt olen jo nähnytkin pienen.
Miehen kanssa on edessä vielä pitkät ja vakavat keskustelut ja sitten toivottavasti ollaan yhtä mieltä, oli päätös mikä tahansa.
ap
AP, oletko paikalla? Kerropa mikä tilanne nyt?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ei kukaan ole noin yksinkertainen
jos ei ovuloisi, ei todellakaan pelkän päätöksen voimin tule raskaaksi
vähän nyt biologian kertausta ennen kun keksii tälläsii aloituksii
ja jos ei halua tulla raskaaksi mistään hinnast, niin silloin hankkii sterilisaation
en ovuloi kun aniharvoin, siksi raskauksiin ollaan tarvittu apua, ettei tarvitse useita vuosia odottaa raskauden alkamista.
Ja kuten kirjoitin niin mies on menossa vasektomiaan, mutta sinne on jonoa eikä pääse heti kun päätös on tehty.
ap
ei kukaan ole noin yksinkertainen
jos ei ovuloisi, ei todellakaan pelkän päätöksen voimin tule raskaaksi
vähän nyt biologian kertausta ennen kun keksii tälläsii aloituksii
ja jos ei halua tulla raskaaksi mistään hinnast, niin silloin hankkii sterilisaation
Sisältö jatkuu mainoksen alla
olen aika varma, etten kykene vauvasta luopumaan kun olen häntä sisälläni kantanut.
Unohtuiko yksi asia...? Nimittäin se vauva...? SINÄ et kykene luopumaan, SINÄ olet kantanut... Anna lapselle mahdollisuus!
ja miehesi jää sitten kotiin vanhempainvapaalle, eli leikit miestä, käyt töissä ja sitten tulet kotiin, käyt harrastuksissa tms ja yöt hoitaa mies tietenkin. Mies voi sitten jäädä vielä hoitovapaallekin. Sun tarvii vain jaksaa raskausaika.
Pitäisi tuolla kokemuksella tietää että seurauksena voi olla raskaus ja luonnollisesti uusi vauva, onneksi olkoon =)
tai sinne vuoden ikään, sen jälkeen meillä on mies jäänyt aina toiseksi vuodeksi vauvan/vauvojen kanssa kotiin.
Kyse on siitä, etten ole valmis enää laittamaan terveyttäni alttiiksi ja kärsimään univelan aiheuttamista vaivoista ja olemaan mahdollisesti jopa sairaalassa. En yksinkertaisesti jaksa, kun nyt vihdoin alkaa terveys olla kunnossa eikä ole univelkaa ym.
Abortin tekeminenkin tulee varmasti olemaan raskasta, saati sitten, jos mies vielä oikeasti haluaa eron kun teen abortin. Sitten jään täysin yksin lasten kanssa.
ap
ja miehesi jää sitten kotiin vanhempainvapaalle, eli leikit miestä, käyt töissä ja sitten tulet kotiin, käyt harrastuksissa tms ja yöt hoitaa mies tietenkin. Mies voi sitten jäädä vielä hoitovapaallekin. Sun tarvii vain jaksaa raskausaika.
on ollut juuri siksi kondomi käytössä, etten tulisi raskaaksi.
ap
Pitäisi tuolla kokemuksella tietää että seurauksena voi olla raskaus ja luonnollisesti uusi vauva, onneksi olkoon =)
Alue: Aihe vapaa
Tämä ap tuskin sua auttaa, mutta kerronpa oman tilanteemme. Olen hinkunut 3.lasta muutaman vuoden, mies ei suostu. Tämä on yhtä helvettiä, parisuhde jo kärsii. En pääse asian yli millään, biologinen kello tikittää hurjaa tahtia, olen 35,5 v. Ole nyt ihmeessä onnellinen hyvä ihminen miehestäsi. Kyllä meilläkin mies auttaa ja osallistuu nykyisten lasten kans, mutta ei kuulemma jaksa taas alusta aloittaa. Niin ja huolehtikaa hyvät ihmiset siitä ehkäisystä kunnolla.