mitä tekisit tässä tilanteessa? (raskaana)

tyttö kirjoittaa keväällä ja nyt teki positiivisen testin, niin hänhän ehtii valmistua ylioppilaaksi ennen lapsen syntymää. monet pitävät välivuosia lukion jälkeen, yleensä töitä tehden, mutta miksei myös kotona lapsen kanssa.



Ehdottaisin että pari muuttaisi yhteen, seurusteluakin on takana ihan ok. määrä. ei mistään ihan pikasuhteesta kyse.

Läheisten tuli on varmasti hyvin tärkeää.

Tuilla elää hetken, eikä sitä tarvitse tuossa tilanteessa hävetä. tilanteet kuitenkin muuttuvat, joten parin vuoden päästä he ovat jo luultavasti töissä/opiskelemassa molemmat, ja siis rakentamassa sitä "parempaa" tulevaisuutta perheelleen.

en tekisi aborttia. Suhteen kestävyydestä en osaa sanoa muuta, kuin että eroja tapahtuu (ja paljon!) myös vanhempien ihmisten välillä.



Harvoin elämä on kellään niin mallillaan, että aika olisi optimaalinen vauvan saamiseen. Esim. itselläni oli opinnot kesken (vaikka olin jo 27-vuotias) kun rupesin yllättäen odottamaan esikoistamme juuri tapaamani miehen kanssa. Nyt meillä on 2 lasta ja olemme edelleen onnellisesti yhdessä. Niin ja se gradukin valmistui juuri esikoisen syntymän jälkeen ;)



Ja kun saa lapsen/lapset nuorena, voi panostaa myöhemmin - mutta silti nuorena - muihin asioihin elämässä kun lapset kasvavat.





Elämä nyt vaan on mitä se on. :)

Olin 18v kun tulin raskaaksi, ei asuttu yhdessä mieheni kanssa. Yhdessä kyllä oltiin oltu jo päälle 2 vuotta :)

Raskausaikana muutettiin yhteen, opiskelin raskausajan. Mies kävi töissä.

Nyt yhdessä olemme olleet yli 6 vuotta ja naimisiinkin jo menty :)

Kyllä kaikesta selviää kunhan haluaa!

Olin siis 18v (eli lukion viimeistä luokkaa kävin, kun tulin (ihan suunnitellusti)raskaaksi. Sain tietää raskaudesta vuodenvaihteessa juuri, kun poikaystäväni (nykyinen mieheni) oli lähtenyt armeijaan. Kävin lukion loppuun (asuin siis kotona, koska emme katsoneet järkeväksi maksaa vuokraa siltä ajalta, kun poikaystäväni oli armeijassa) ja kirjoitin ihan hyvät paperit, poikaystävä pääsi armeijasta kesällä, jolloin muutimme 500 km päähän molempien kodeista, sillä olimme molemmat hakeneet opiskelemaan kyseiselle paikkakunnalle. Saimme molemmat haluamamme korkeakouluopiskelupaikat ja poikaystäväni aloitti syksyllä opinnot. Minä synnytin ja olin lapsen kanssa kotona vuoden, jonka jälkeen aloitin osa-aikaiset opinnot (tein siis vain joitain kursseja aluksi, jotta lapsen hoitopäivät eivät olleet pitkät). Mentiin naimisiin. Opintotuilla, lapsilisällä ja asumistuella eleltiin opiskelija-asunnossa. Toinen lapsi syntyi kolmen vuoden kuluttua ja jälleen olin vuoden verran kokonaan kotona ja sitten taas vähitellen palasin opiskelujen pariin. Talvet opiskeltiin ja kesäisin mies teki kesätöitä ja minä olin kotona lapsen kanssa (sain kotihoidontukea, kun sanoin hoitopaikan irti). Mies valmistui ja sai heti oman alan töitä. Rahallinen tilanne koheni, mutta asuimme yhä opiskelija-asunnossa. Parin vuoden ikäerolla toiseen lapseen syntyi sitten kolmas lapsi. Suoritin omat opintoni loppuun, muutimme omakotitaloon ja sain koulutusta vastaavan työpaikan. Tällä hetkellä lapsia siis kolme (10v, 7v, ja 5v), molemmilla vakityöpaikat (miehellä ollut 6 vuotta, minulla kohta 4 vuotta), oma (pankin :)) talo, kaksi autoa, rakkautta. Ja minulla siis ikää nyt 29v ja miehellä 30v. Että ei se nuori ikä aina ole takuu siitä, että kaikki menee päin sitä itteään! Riippuu niin tapauksesta.

kun sain tietää että olen raskaana. Ajattelin aluksi tehdä abortin, jopa tulin varattuna aikana aborttia tekemään, mutta en sitten voinutkaan tappaa lastani. Pari päivä sitten poikani täytti 9 v. ja olen onnellinen, että tein oikean ratkaisun!

Mulla on hyvä mies, kohta 3 v. tyttö tämän pojan lisäksi, itse opiskelen AMK:ssa

ero tuli kun toinen lapsi ilmoitti tulostaan 1,5 vuoden päästä.



hyvin pärjättiin, mun opiskelut tosin viivästy. Nyt kuitenkin olen 28v ja ollut töissä 5 vuotta. Nyt myös ylioppilas ja kasvatustieteitä luen yliopistossa.

kunnon esimerkkejä siitä, että nuorenakin voi pärjätä loistavasti. täällä on rohkeita naisia. itse olen 22 v ja odotan toista lasta, ensimmäinen tuli vähän puun takaa melko samantyylisessä tilanteessa kuin ap:n tarinassa, mutta hyvin pärjätään. :)