Lue keskustelun säännöt.
Kumppanin saamattomuus
17.10.2005 |
Perheessämme tilanne on se että avovaimo on kotona hoitovapaalla kahden lapsen (2 ja 4 v) kanssa ja minä käyn töissä. Vähitellen tilanne on mennyt siihen että avovaimon panos kotona tuntuu välillä rajoittuvan siihen että hän huolehtii vain siitä että lapset pysyvät hengissä. Minua tilanne kovasti harmittaa kun raskaan 10-tuntisen työpäivän jälkeen kotiin tullessaan huomaa usein ettei kotitöiden suhteen ole tapahtunut päivän aikana yhtään mitään. Täydet roskapussit odottavat viejäänsä, pyykit on pesemättä, ruoka on laittamatta vaikka kaapissa olisi aineksia, villakoirat juoksevat eteisessä vastaan ja tiskipöytä on täynnä pesemättömiä astioita vaikka niiden paikka olisi tiskikoneessa jne. Kaikki kotityöt siis tehdään käytännössä yhdessä sen jälkeen kun lapset ovat nukahtaneet. Täydellinen en toki minäkään ole ja silloin tällöin saattaa esimerkiksi jäädä joku tavara laittamatta paikoilleen tai likaiset sukat laittamatta pyykkikoriin mutta en minä silti odota että avovaimo ne siitä korjaisi.
Onko tämä merkki masennuksesta vai seurausta jo melko pitkään jatkuneesta kotonaolosta ja sen unohtamisesta miten rankkaa töissä oikeastaan onkaan?
Väsynyt työmies
Kommentit (24)
Ensinnäkin viestini ei ollut provo vaan kuvaus elävästä elämästä, toki hieman subjektiivinen sellainen. Vastaus hieman kesti sen vuoksi että valitettavasti välillä on tehtävä muutakin kuin surffailtava netissä, niin töissä kuin kotonakin.
Kiitoksia kaikille vastauksista. Parasta niissä oli huomata valtaosan olevan kanssani samaa mieltä siitä, ettei " lasten hengissäpito" vielä ihan riitä sen kotona olevan osapuolen työpanokseksi. Kyllä minä tiedän että helpompiakin hommia on olemassa mutta, kuten joku viestissään mainitsikin, kyseessä on avovaimoni oma valinta olla kotona. Sillä on toki myös vaikutusta perheemme talouteen ja sitä kautta minun jaksamiseeni koska joudun painamaan " pitkää päivää" vaimon tulojen vähäisyyden vuoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on lihava, ei meikkaa tms.
En käsitä tuollaisia naisia, onneksi oman mieheni ei tarvitse tuollaisen asian kanssa painia. Ruoka on melkein pöydässä valmiina, koti siisti, lapset hoidettu ja äitikin näyttää hyvälle:)
Nyt losoperseet, ottakaa itseänne niskasta kiinni ja lopettakaa turha valitus, pistäkää netti kiinni JA MENKÄÄ SIIVOAMAAN!!!!!
Vierailija:
Nyt losoperseet, ottakaa itseänne niskasta kiinni ja lopettakaa turha valitus, pistäkää netti kiinni JA MENKÄÄ SIIVOAMAAN!!!!!
Amen!
Minulla on lievä masennus.Käyn psykologin juttusilla kerran viikossa,
sekä äiti-vauva-kerhossa perheneuvolassa.Niistä olen saanut
apua.Nyt voin jo paremmin.Olin tosi väsynyt,mikään ei kiinnostanut,
äksyilin kaikille ja sain raivareita ihan pienistä asioista.Pienetkin
asiat tuntuivat ylivoimaisilta,jopa ulos lähteminen ja kotityöt.
Onneksi ihana mieheni patisti minut psykologin luokse,minulla
ei olisi siihen ollut energiaa.Niin...en tiedä onko vaimosi masentunut,
mutta samanlaisia oireita kuin minulla.Tsemppiä!