Selvitittekö sukupuolen etukäteen?
Ihan galluppiluontosesti kyselen, selvitittekö lapsen sukupuolen jo raskausaikana? Ja ennen kaikkea miksi, ja mitä mieltä olette jälkikäteen päätöksestä? Jos selvititte, kerroitteko muillekin etukäteen? Ja älkäähän sitten kritisoiko toisten ratkaisuja, koska oikeaa vastausta tähän kysymykseen ei ole!
Me säästettiin yllätys synnytyssaliin esikoisen kohdalla, ja nyt mietin, pitäisikö tämän toisen kohdalla kokeilla tehdä toisin. Mies ehkä vähän toivoo vielä tällä hetkellä enemmän toista sukupuolta (tietysti tosi pinnallisesti, eniten sekin toivoo tervettä lasta), ja mietin että voiko sitä jotenkin alkaa harmittaa ultran jälkeen... Kun kokemuksesta tiedän ettei synnytyssalissa sitten ainakaan tuollaiset harmita.
Kommentit (41)
ja ei selvitetä mahdollisesti seuraavaakaan.
koska oli niin ihanaa saada se tieto vasta synärillä..kolmas kysyttiin koska musta tuli vanhemmiten niin kärsimätön :D
erityisesti selvitetty, mutta asia kävi helposti ilmi ultrassa, joten haluttiin tietää. Kerrottiin muillekin, mutta toki koko ajan korostettiin, ettei mikään ultraus ole 100% varma. Sukupuolella ei ollut meille mitään väliä, joten asiasta ei tehty meillä numeroa.
kerroin kuitenkin kaikille, mitä sitä salaamaankaan. Ei ollut mulle mitenkään oleellinen asia, että olisi pitänyt pantata, niin kuin ei lapsen nimeäkään. Oli jo synnärillä oman nimisensä.
Kerroimme asiasta etukäteen myös muille.
Mielestäni tämä oli oikea ratkaisu. Kivaa ostaa vaatteita ja sisustaa jo "oikealla" värillä. Lisäksi ajatukseen on helpompi totutella, kun on vähän enemmän aikaa.
Kaikkien kolmen kohdalla, ekasta ei kerrottu kenellekään muulle. Mutta kahdesta seuraavasta ollaan kerrottu muutamalle (siskot, vanhemmat).
Sukupuolella ei ole ollut mitään merkitystä, mutta uteliaisuutta ollaan sitä kysytty kun on helposti näkynyt. Ja kysyisin edelleenkin.
Parilla kaverillani on käynyt niin, että raskausaikana heillä on ollut todella voimakas tyttö/poika -tunne ja kun vauva on syntynytkin ja ollut eri sukupuolta niin alkushokki on ollut suuri.
menee koko kiva jännitys pilalle,kun ton haluu selvittää etukäteen!! elämä kun ei muutenkaa ole ennalta päätettävissä,ni miksi ihmeessä haluisin tuota selvittää etukäteen!?
en kyllä näin jälkikäteen tajua että miksei.
Ollaan myös kerrottu muille eikä ole kaduttanut. Kun sen kerran voi saada tietää, niin miksikäs ei. Ei se ole mitenkään jännitystä vähentänyt tai pilannut.
poika tuli
toisen kohdalla saimme tietää sukupuolen viikko ennen synnytystä kokoarvioultrassa, mitään mutua ei sukupuolesta ollut: tyttö
kolmannesta saatiin sukupuoli tietoon, kun 16:lla viikolla alkoi voimakas verenvuoto ja loppuraskaus ultrailtiin keskenmenon pelossa kovasti. tyttö oli.
neljännen kohdalla ei haluttu tietää sukupuolta ja saimme ihanan tyttären ilman mitään mutuja.
ekalla kerralla kysyttiin ja kylla siita ihan kerrottiin, tokalla kertaa janskattiin loppuunasti ja nyt kolmannella kerralla taas selvitettiin.
minua jai kovin harmittamaan tama keskimmainen "yllari", jotenkin olin ihan uupunut synnytyksesta ja unohdin kysya kumpi tuli...sitten katilo tokasi, etta tyttohan se...jotenkin jai mielta painamaan, kun en itse hoksannut kysya tai edes tajunnut.
ollaan kerrottu jos on tiedetty...itseani ehka hiukan rasittaa nama "joo tiedetaan muttei kerrota"...ehka he sitten tykkaavat siita huomiosta ja kyselyista. tietysti eri asia nama jotka eivat todellakaan tieda :)
ei nytkaan pahemmin ole ostettu vaan poikien vaatetta, kuitenkin minusta tuntuu et se lpullinen tulos selviaa vasta salissa ;)
lapsella. Se oli kiva saada tietää etukäteen ja pystyin konkreettisemmin ajattelemaan lasta, kun tiesin, onko se tyttö vai poika. Kerrottiin myös tutuille sukupuoli, jos sattuivat kysymään. Mitäpä sitä salailemaan. Synnärillä oli aivan tarpeeksi jännää muutenkin, ei sinne tarvinnut jättää ekstrayllätyksiä :)
ja kerrottiin muille. Tuntui ehkä vähän tyhmältä tuoda sitten poikavauva vaaleanpunaisella kuorrutettuun pinnikseen kun posti kiikutti vaaleanpunaista bodyä ja nallekarhua niiltä jotka kuuli vain että lapsi on syntynyt mut eivät hoksanneet että tyttönä pidetty vauveli olikin poika. Pieleen meni siis se ultra, ja tästä toisesta ei olla selvitetty. Mulla on jo niin valtavat määrät esikoisen jäljiltä sekä tyttöjen että poikien vaatetta, että kaikkeen on valmistauduttu eikä lapsen sukupuolella oikeastaan ole väliä.:)
kolmen lapsen kohdalla. En ymmärrä, miksi en olisi selvittänyt sukupuolta, nyt on sitten osannut laittaa kaikki vauvan tarvikkeet yms. valmiiksi ja sopeutua vauvan sukupuoleen eikä ole tullut turhaan elettyä tytön toivossa: (meillä on kolme ihanaa poikaa), vaan on osannut ihan aidosti synnärillä iloita terveestä pojasta. Sukupuoli on kerrottu ihan avoimesti kaikille.
Eikä olla sukupuolta kyselty ultrissa. Nyt odotan kolmatta ja aion kysäistä tota sukupuolta, mieskin haluaisi nyt tietää sen ennakkoon.
Ihan on tavallinen rakenneultra missä sitä kysytään. Mitenköhän varmoja ne on?
esikoisen kohdalla minulla oli alusta alkaen tunne että poika on, ja niin siellä olikin´. Sovittiin ettei kerrottaisi kenellekkään, mutta sillon isukki ei osannu pitää suutaan kiinni ja hehkutti heti anopille että poikahan sieltä tulee. Kerroimme oikeastaan vaan silloin jos joku kysyi.
Toisen kohdalla minulla oli sellainen tunne että tyttö tulisi, sitä molemmat "salaa" toivoimme. (pääasia kuitenkin aina ollut että lapsi on terve) Päätimme sitten malttamattomina ottaa selvää ja poikahan sieltä paljastu.. Sovimme tämän kohdalla myös ettei kenellekkään kerrottaisi, mutta toisin kävi. Osa tiesi ja osa ei...
En nää siinä ainakaan mitään huonoa vaikka olemme selvittäneet sukupuolen etukäteen. Minulle itselle se on ollut helpompaa, ei tarvitse miettiä kun esim. pojan nimiä, vaatteet/tarvikkeet on kivempi hankkia kun kaiken ei tarvitse välttämättä olla pelkästään unisex värejä.
Mielestäni makuasia, ja jos kolmannen vielä tekisimme niin kaipa senkin sukupuolen selvittäisimme :)
tätä toista odottaessani, joka on vielä vatsassa, kysäisin tokan ultran yhteydessä, kummalta (tytöltä vai pojalta) vauva kuvien perusteella vaikuttaa enemmän, en muuta. Lopullinen vastaus tulee sitten vauvan synnyttyä. Jossain vaiheessa harkitsin 4D-ultraankin menemistä, mutta olen sittemmin muuttanut mieleni; ihan kumpi vaan saa tulla. Vähän kuitenkin jännittää se, pitävätkö nuo ultrakuvien "veikkaukset" lopulta paikkansa vai eivät, mutta se on omalta osaltani pelkkää uteliaisuutta, ei muuta (minähän se utelias-ulla alunperin olenkin ollut, mies ei ole ollut yhtä "tiedonhaluinen" tältä osin). :)
olivat ylläreita (tyttö ja poika), kolmas näkyi ultrassa kun kysyin (poika).
esikoisen kohdalla minulla oli alusta alkaen tunne että poika on, ja niin siellä olikin´. Sovittiin ettei kerrottaisi kenellekkään, mutta sillon isukki ei osannu pitää suutaan kiinni ja hehkutti heti anopille että poikahan sieltä tulee. Kerroimme oikeastaan vaan silloin jos joku kysyi.
Toisen kohdalla minulla oli sellainen tunne että tyttö tulisi, sitä molemmat "salaa" toivoimme. (pääasia kuitenkin aina ollut että lapsi on terve) Päätimme sitten malttamattomina ottaa selvää ja poikahan sieltä paljastu.. Sovimme tämän kohdalla myös ettei kenellekkään kerrottaisi, mutta toisin kävi. Osa tiesi ja osa ei...
En nää siinä ainakaan mitään huonoa vaikka olemme selvittäneet sukupuolen etukäteen. Minulle itselle se on ollut helpompaa, ei tarvitse miettiä kun esim. pojan nimiä, vaatteet/tarvikkeet on kivempi hankkia kun kaiken ei tarvitse välttämättä olla pelkästään unisex värejä.
Mielestäni makuasia, ja jos kolmannen vielä tekisimme niin kaipa senkin sukupuolen selvittäisimme :)
koska olin itse täysin varma että se on poika. Ja poikahan se oli. Emme kertoneet kenellekään, vaikka ihmiset tiesivät, että me tiedämme. En kadu päätöstä.