Nyt on asunut n. puoli vuotta taas Hgin kantakaupungissa
sen jälkeen kun kokeiltiin omakotitaloasumista Espoossa. Joka päivä muistan olla kiitollinen, että päästiin muuttamaan takaisin, ei vaan sopinut mulle tuo toinen vaihtoehto. Uskomattoman paljon vaikuttaa asumisympäristö omaan onneen, ihan oikeasti.
Kommentit (25)
Olen asunut Vantaalla rivarissa ja Espoossa rauhaisassa kerrostalossa ja ON SE VAAN IHANAA ASUA IHMISTEN ILMOILLA :))
Meille vapautta on se, että aikaa ei mene matkoihin, kaupassa käynteihin ja lasten pakkaamista autoon ja autosta pois. Täällä stadissa liikkuminen on helppoa useammankin lapsen kanssa ja elo erilaisuuden keskellä auvoisaa.
Meille ympärillä oleva tila merkitsee sitä, että heti kodin ulkopuolella on kerhoja, kahviloita, kamuja, puistoja ja elämää. Tuntu kun olisi päässyt vankilasta pois kun pääsi tallustulemaan kaupunkgin katuja ja kauppareissuun meni 15 minuuttia eikä dösäaikatauluja tarvinnut tuijotella.
Jokainen asuu missä tykkää, mutta yleensä parjataan kaupunkiasumsita ja se on kyllä mahjtavuutta :) Ainakin meidän perheelle.
p.s asutaan Ruoholahdessa
puhumattakaan että lapsia pitäisi autoon pakata ja kuljetella. Kouluunkin on 50 metriä takapihan kautta. On puistoja, kamuja, kerhoja, kahviloita ja elämää. Ja halevmmat asuntojen hinnat.
Ihanaa, kun omassa talossa voi pitää ääntä mielensä mukaan, eivätkä naapurit häiriydy. Ja lenkille metsään tai talvisin hiihtämään pääsee melkein kotiovelta. Kauppaan pitää kyllä kävellä 10 min, mutta ei se minusta niin paha ole.
Sitten kun haluaa jostain syystä Helsinkiin, niin bussilla pääsee Kamppiin 20 minuutissa (+ kävelymatka pysäkille 3 min). Bussit kulkevat ruuhka-aikaan 5-6 min. välein ja niiden ulkopuolella vähintään 15 min. välein.
riitaa.
Toivoisin, että jokainen löytäisi töitä siltä alueelta, minkä tuntee kodikseen ja missä haluaa asua.
Me asumme metsän reunassa omassa rauhassa. Kauppaan silti vajaa kilometri ja kouluun 1.5km. Kerhot ja muut olivat myös yhtä lähellä kun oli niihin tarvetta.
Mies aikoinaan ehdotti todella kauas muuttamista palveluista. Itse en ihan niin maalle halunnut. Teimme sitten kompromissin ja löysimme oman kotimme tällaisesta paikasta.
Olen asunut kaupungin keskustassa nuorena ja sinkkuna se oli mukavaa. Mieli muuttui kun ikää tuli lisää. Paljon painoi asiassa se, että olen lapsuuteni viettänyt maalla. Halusin palata ns. juurilleni.
linnuntietä n. 4 kilsan päästä Helsingin keskustasta itäänpäin, ihan kuin maalla oltaisiin ja silti kaikki stadin palvelut kätevästi saatavilla. Ei mulla ole mitään hinkua keskustaan asumaan varsinkaan neljän lapsen kanssa. Helsingistä en tosin halua mihinkään, täällä on koti ja juuret jo useamman sukupolven ajalta.
Olen asunut Vantaalla rivarissa ja Espoossa rauhaisassa kerrostalossa ja ON SE VAAN IHANAA ASUA IHMISTEN ILMOILLA :))
Meille vapautta on se, että aikaa ei mene matkoihin, kaupassa käynteihin ja lasten pakkaamista autoon ja autosta pois. Täällä stadissa liikkuminen on helppoa useammankin lapsen kanssa ja elo erilaisuuden keskellä auvoisaa.
Meille ympärillä oleva tila merkitsee sitä, että heti kodin ulkopuolella on kerhoja, kahviloita, kamuja, puistoja ja elämää. Tuntu kun olisi päässyt vankilasta pois kun pääsi tallustulemaan kaupunkgin katuja ja kauppareissuun meni 15 minuuttia eikä dösäaikatauluja tarvinnut tuijotella.
Jokainen asuu missä tykkää, mutta yleensä parjataan kaupunkiasumsita ja se on kyllä mahjtavuutta :) Ainakin meidän perheelle.
p.s asutaan Ruoholahdessa