Lue keskustelun säännöt.
Mies häipyi.
15.11.2010 |
Mies otti ja lähti, koska en halunnut muuttaa keskelle ei mitään, ajokortittomana ja useamman mukelon kanssa. Yritin selittää miehelle, että mitä kun joku lapsista sairastuu ja pitäisi päästä lääkäriin... Mies totesi, menet bussilla... entäs kauppaan, neuvolaan ym.ym. Joka paikkaan ainakin 15km, ja julkinen liikenne maaseudulla.. menisköhän yksi bussi jokatoinen tunti. Sanoi sitten, että jos en kerran muuta, hän lähtee. Ja niin myös lähti ja jätti avaimet pöydälle. Hieman nyt kyllä ihmettelen tätä draamaa. Myönnän kyllä, ettei nykyinen asuntomme ole kaksinen sijaintinsa takia, willit naapurit, mutta järki käteen. En ymmärrä =(
Kommentit (27)
taloa? Oon jo pitkään haaveillu saareen muuttamisesta. oih.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies on yht äkkiä innostunut ajatuksesta, että muuttaisimme hänen kotiseudulle.
Sinänsä ei muuttaisi asioita töihin pääsisi edelleen julkisella, mutta matka-aika tupaantuisi meillä molemmilla.
Mutta tänä aamuna totesin, että ajatteleppa jos sinne muuttaisi ja korostin, että sama koskisi aika montaa muutakin paikkaa. Enään ei olisi lähes kaikki palvelut kävelymatkan päässä.
Kaupat, kirjasto, koulu, terveyskeskus kaikki kävely matkan päässä ja jos ei jaksa kävellä voi mennä bussilla. On meillä auto, mutta muutto tuonne miehen kotiseudulle tarkoittaisi, että kaikkialle mentäisi autolla.
Vähän veti ukko naamaa mutrulle kun tämän totesin ei sanonut mitään, mutta tulkitsin niin, että ei pitänyt näistä huomioista koska ne eivät tue ajatusta muuttamisesta.
ei mielestäni ole se, onko ap itsekäs tai lapsellinen vaan se, että mies ehdoin tahdoin haluaa perheensä korpeen eikä halua vaimon ajavan edes ajokorttia. Kun kyseessä on vielä katoamistemppuja harrastava herra, ovat katastrofin ainekset kasassa.
Helppohan se sitten on vaimoon käyttää valtaa, kun tämä on lapsineen vankina ties missä taipaleiden takana. Jos vielä uhkailee lapsen viemisellä ym, on parempi että perhe pysyy avun lähellä.
Muuten maalla on varmasti kyllä mukavaa, mutta ainakin ajokortti ap:n pitää saada!
eikä edes lastensa takia ole valmis sitä suorittamaan vaan mieluummin eroaa miehestään?
Pisteet miehellesi, siellä ei kukaan täyspäinen asu lasten kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mitä kommenttia osa laittaa.. että itsekästä olla muuttamatta.
Eikös niinkin merkittävästi koko perheen elämään vaikuttava asia kuin asuinpaikka ole niitä asioita, jotka päätetään yhdessä? Niin ainakin meillä. Ja nyt ku meillä on neljä pientä lasta 3v, 2v, 1v ja 2kk mies osti mulle auton, ettei tarvi tän koko joukkueen kans yrittää kävellen joka paikkaan.. ja palvelut on vaan parin km päässä, siis kaikki peruspalvelut: kauppa, koulut, päiväkoti, kirjasto, terveysasema (nla, lääkäri, hammashuolto), apteekki, pankki, posti jne..
Ja eikös silloin, kun mielipiteet ei kohtaa, aikuiset ihmiset tee kompromisseja...
oon nyt monta kertaa järkyttyny sitä, miten itsekkäitä ihmiset on myös parisuhteessa... esim. nämä mun ja sun rahat ja kulujen puolittaminen oli perheen kokonaistilanne mikä tahansa jne... ja nyt sit tällainen unelmapuoliso, joka lähtee kulkemaan kun asiat ei mee mielen mukaan...
Asumme saaressa, mantereelle pääsee lossilla kerran tunnissa, siitä lähimpään kaupunkiin 30 km.
Lapset viihtyvät loistavasti, samoin minä- ja naapurista voi todellakin lainata sokeria, sipulia, pyykinpesuainetta (nuo nyt tulivat mieleen viimeksi lainattuina). Lääkäriin pääsee, tarvittaessa pelastushelikopterilla. Luonto lähellä sienineen ja marjoineen, siiat ja kuhat lohista puhumattakaan ihan rannassa, samoin sauna ja uimaan mereen voi hypätä laiturilta =)
Tähtitaivas ei ole missään yhtä kirkas kuin täällä, eivätkä lapset onnellisempia rauhassaan.
Meillä on koulu täällä, kirjasto jne sitten mantereella.
Eli elämä on millaisena sen näkee ja mitä asioita arvottaa- ap tuntuu nyt vähän keskenkasvuiselta itsekkyydessään- sitten vielä ihmetellään lapsiperheitten suuria erolukuja...