Jäi vaivaamaan

Näin sunnuntaina nuoruusvuosieni bestiksen. Elämä on kuljettanut eri suuntiin, minulla on lapsia, hänellä ei, erilaiset elämäntilanteet erkaannuttivat meidät.



Näin hänet sunnuntaina iltapäivällä istumassa lähiön baarissa. Olen ymmärtänyt, että hänelle tuo juomapuoli. Ei kai mitenkään pahasti, mutta silti.



Näin hänet ikkunan takaa, tunnistin. Hänellä oli seuraa, hän ei huomannnut minua vaikka koitin katsoa. En mennyt kuitenkaan koputtelemaan ikkunaan ja viittoilemaan. En myöskään mennyt baariin sisälle tervehtimään ja vaihtamaan pari sanaa. Arvelin että tilanne olisi ollut vaivaantunut. Kävelin ohi.



Olisiko sittenkin pitänyt, jäin miettimään. On niin helppo kävellä ohi.