Perustele miksi lapsesi ei saa syödä kuin kotona?

keksejä, mun pitää soittaa pojan äidille, että saako se syödä yhden?! Jep!

Ok, toki sulle keksit voi olla ruokaa, mutta suurimmalle osalle ihmisistä ei ole.

Mä tykkään tehdä ruokaa. Mä leivon joka toinen päivä oli meillä sitten joku kylässä tai ei. Minusta on ihanaa kutsua ihmisiä syömään lämmintä sämpylää. En mä jahtaa niitä lapsia sen ruuan kanssa. Kysyn kun tulevat uunista, että ottaako joku? Musta ois noloa, jos ei edes kysyttäisi. Eihän kukaan aikuinenkaan jää ilman tarjoilua jos ovesta sisään tulee.



ap

tapana, että lapset menee suoraan koulusta kylään, hengailee tunnin pari ja haetaan? tokaluokkalaiset?!

haetaan tietenkin ennen ruokaa pois. Tai yleensä lapsi tulee ihan itse, meillä kaverit asuvat kaikki niin lähellä.

Mä tykkään tehdä ruokaa. Mä leivon joka toinen päivä oli meillä sitten joku kylässä tai ei. Minusta on ihanaa kutsua ihmisiä syömään lämmintä sämpylää. En mä jahtaa niitä lapsia sen ruuan kanssa. Kysyn kun tulevat uunista, että ottaako joku? Musta ois noloa, jos ei edes kysyttäisi. Eihän kukaan aikuinenkaan jää ilman tarjoilua jos ovesta sisään tulee.

ap

okei... tämä selventää asioita...

Joku kysyi

Vierailija - 10.11.10 01:33 (ID 11479997)Miten muuten te toimitte matkoilla; viettekö omat ruuat kaikkialle mukananne?

Olen matkustanut kaikilla viidellä mantereella ja sairastanut Kiinassa yhden vatsataudin hotelliruuasta. Tottakai syön paikallista ruokaa. Ei ulkomaille lähetä hernekeittoa syömään vaan tutustumaan paikalliseen ruokakulttuuriin.

Entä ravintoloissa; uskallatteko syödä mitään?

Hoh hoi jaa. Tietysti.

Minulla ei ole pakko-oireita, enkä kuvittele minkään olevan saastunutta ;-)

teen maidotonta. Jos teidän keliaakikko ravaisi meillä, tottakai tekisin! Olen oikeasti innokas ja kätevä kokki. ap

Entäs jos lapsella on uusi ystävä, jonka allergioista et tiedä mitään!?!

Meidän lapselle kävi niin että oli ensimmäistä kertaa kaverinsa luona kylässä (ekaluokkalaisista siis kyse) ja hänelle tarjottii ruokaa samalla kuin kaverin perhe söi. Poikamme kertoi mille kaikelle on allerginen, myös olevansa keliaakikko.

Perheen äiti sitten koitti pojallemme keksiä jotain ruokaa. Tarjosi sitten muunkin perheen syömiä nakkeja ja keitti pojalle erikseen riisiä.

Ekaluokkalaisena poika ei todellakaan osannut perheen äidille sanoa että hän voi laittaa keittämänsä riisin sekaan kasvisliemikuutiota. Kyseisen merkkisessä kasvisliemikuutiossa oli selleriä, jolle poika hyvin allerginen. Sai pahan allergisen reaktion riisistä... Perhe joutui soittamaan pojalleni ambulanssin ja minulle soitettiin sairaalan toimesta että poikani oli siellä ensiavussa.

Vaikka kuinka ap tarkoittaisit hyvää ja halut tosiaan tehdä jokaiselle hänelle sopivaa ruokaa... tulisitko tosiaan ajatelleeksi mitä esim. soijassa (vehnä) tai kasvisliemikuutiossa ja muisssa maustesekoituksissa voi olla haitallista moniallergiselle lapselle. Jos et ole elänyt arkea jossa jokainen pakkaus ja e-koodikin täytyy osata lukea en antaisi lapseni luonasi syödä. Ihan lapseni terveyden takia...

yritä sinä ymmärtää, että et voi ruokkia vierasta lasta ilman lupaa. Siis ruokkia kunnon ruokaa, ei mitään sämpylää tai keksiä. Ruoalla (aterialla) tässä tarkoitetaan nyt päivän pääateriaa, lämmintä ateriaa, ei mitään välipalaa. Ja sellaiseen pitää pyytää vanhemmilta lupa, aina. Vaikka kuinka tarkoittaisit hyvää, niin sitä ei katsota hyvällä että annat ruoan ilman lupaa. Jotkut sämpylät on eri juttu, sellaisen saat mielellään tarjota minun lapselleni ainakin, jos tulee vaikka teille koulusta suoraan. Mutta ei päivän pääateriaa, sen me haluamme perheenä syödä yhdessä.

Mä tykkään tehdä ruokaa. Mä leivon joka toinen päivä oli meillä sitten joku kylässä tai ei. Minusta on ihanaa kutsua ihmisiä syömään lämmintä sämpylää. En mä jahtaa niitä lapsia sen ruuan kanssa. Kysyn kun tulevat uunista, että ottaako joku? Musta ois noloa, jos ei edes kysyttäisi. Eihän kukaan aikuinenkaan jää ilman tarjoilua jos ovesta sisään tulee.

ap

Kun sä syötät sitä sun ihanaa sämpylää kolmen aikaan meidän tytöille, niille ei viiden-kuuden aikaan sitten mene oikea ruoka alas. Ne eläis pelkällä leivällä muutenkin, ja tosissaan saa tehdä töitä, ja pitää ruokailuvälit puolen tunnin tarkkuudella, jotta ne saa päivän aikana syömään jotain muutakin kuin leipää ja välipalaa. Ja mun mielestä makaronilaatikko ei ole kunnon ruokaa myöskään.

Toisekseen tällä palstalla on nähty sekin, kun valitetaan, että "me annetaan aina ruokaa naapurin lapselle, mutta ikinä meidän lapsi ei saa ruokaa siellä".

Mulla ei ole vara ruokkia toisten lapsia, kaikkea ostetaan niin tarkasti ettei mitään mene hukkaan.

Perheemme on uusioperhe, joten osalla lapsista on kaksi kotia. Lisäksi toisella vanhemmista on vuorotyö, joten "viikonloppu" ei vapaat voi olla viikolla. Perheemme yhteiset ateriat eivät ole mahdollisia 7 iltana viikossa koskaan. Hyvä jos 7 iltana kuussa ja kyllä ne on kovaa valuuttaa ja pidän niistä kynsin hampain kiinni.



Mua siis korpeaisi, jos mun alakoululaiset ei perheemme pöytään tulisi kuulumisiaan ja juttujaan kertomaan, kun ovat jo mättäneet mahansa luonasi täyteen.



Joten sovithan kanssani ennen kuin tarjoat heille sen yhteisen perheaterian? Kiitos!

antaa edes keksiä tai sämpylää. Tästä lähtien siis joko soitan joka suupalasta vanhemmille tai en anna mitään.



Yleensä vierailut ovat vastavuoroisia. Jos sinä ruokit mun tänään, mä ruokin sun huomenna. Silloin se ei ole rahakysymys.



Ilmoittakaa lähipiirillenne välittömästi jos ette halua lapsenne syövän muruakaan. Ei sitten tarvitse itkeä kun lapsi söi pari sämpylää tai vaikka MAKAROONILAATIKKOA, joka on myrkyllistä ;-)

Itse kyllä tarjoan ruokaa lapsen kavereille, ei tulisi mieleenkään olla tarjoamatta, onhan se kohteliasta, ja jos he haluavat syödä ok, jos ei niin ei. Meidän lapsi saa syödä kavereilla, jos hänelle tarjoataan, kunhan vaan sanoo, ettei tuu turhaan kotona tuputettua. Yhteiset ateriat ovat meillekin tärkeitä, mut ei siihen maailma kaadu, vaikka ei joka päivä syödä yhdessä. Varsinkin kun molemmat vanhemmat ovat vuorotyössä. Silloin päivittäiset yhteiset ruokahetket ovat mahdottomia järjestää. Silloin olen iloinen, että lapseni voi osallistua kaverinsa perheen ruokahetkeen...

antaa edes keksiä tai sämpylää. Tästä lähtien siis joko soitan joka suupalasta vanhemmille tai en anna mitään.

Yleensä vierailut ovat vastavuoroisia. Jos sinä ruokit mun tänään, mä ruokin sun huomenna. Silloin se ei ole rahakysymys.

Ilmoittakaa lähipiirillenne välittömästi jos ette halua lapsenne syövän muruakaan. Ei sitten tarvitse itkeä kun lapsi söi pari sämpylää tai vaikka MAKAROONILAATIKKOA, joka on myrkyllistä ;-)

"Meidän perheen yhteisiin ruokahetkiin

kyllä kutsutaan kaikki. Lapsi on välillä jossain kylässä, osallistuu siellä heidän ruokahetkeensä ja jos lapset ovat meillä, saavat osallistua meidän perheen ruokahetkeen.



Kohtuu kaikessa. Perheen yhteinen ateria ei tarkoita sitä, että 7 päivää viikossa viidellä aterialla on PAKKO istua kotona! Taipumattomuus myös vähentää lasten hyvinvointia."

Tämän ketjun perusteella olen tullut siihen tulokseen. Alkuperäinen aloitus ei vielä paljastanut hänen luonnettaan.



Hänen perustelunsa ovat "kun mä kerran tykkään syöttää teidän lapsia niin miksette anna mun syöttää"

Entäs jos mäkin perustelisin, että kun mä kerran tykkään kasvattaa lapsia niin miksette anna munkin kasvattaa lapsillenne arjalaista/muhamettilaista/ateistista/scientologista vakaumusta. Siitä huolimatta mikä vakaumus teillä kotona on. Ette varmaan tykkäisi hyvää vai mitä?

Eli ap on ikävä tupputtava ihminen joka vaan verhoaa pakkomielteensä hyväntahtoisuuden kaapuun.

jossa lukee päivästä riippuen "Saa ruokkia" tai "Ethän ruoki". Niinkuin jossain lintupuistossa tai eläintarhassa.... :D Tää on ihana palsta....!!!

Tiistaisin ja torstaisin ei voida syödä yhdessä harrastusten takia. Perjantaisin ei laiteta ruokaa. Jos nyt parina arki-iltana yhdessä syödään, niin ei pitäisi olla liikaa vaadittu.

Viikonloppuisin sovelletaan ja yleensä se johtuu juurikin siitä että kun on lapsia jotka yökyläilee toistensa luona. Viikonloppuisin myös usein syödään vähän normaalia myöhempää tai käydään ravintolassa.

Yleensä vierailut ovat vastavuoroisia. Jos sinä ruokit mun tänään, mä ruokin sun huomenna. Silloin se ei ole rahakysymys.

Siinähän se nähtiin. On se muuten rahakysymys, jos sä tarjoat makaronilaatikkoa, ja meillä sattuu seuraavana päivänä olemaan niitä meillekin liian kalliita possupihvejä, joilla 4 kpl:lla yritetään saada omakin porukka syötettyä. Ja niitä ei taiota mistään lisää silloin kun lapsesi näyttää pöytään jäävän. Eikä meidän lapset leiki aina saman kaverin luona, vaan vaihtelee päivästä toiseen.

Mitä jos se syö sitä makaronilaatikkoa maanantaina Jutalla ja tiistaina Emmillä ja keskiviikkona Janitalla ja... Et sinä tosiaan ole se ainut kyläpaikka. Entä jos meilläkin joudutaan ihan rahan vuoksi syömään sitä makaronilaatikkoa, ja sen kerran kun on satsattu vähän terveellisempään, onkin lapsi vetänyt sämpylää ja makaronia sun luona? Miten tämä asia voi olla niin vaikea?

Tietysti jos teidän muiden lapset vetää sitä ruokaa lautaskaupalla, mutta meidän koululaisten annos kun mitataan desin mitalla, niin mielellään pitää itse jotain lukua mitä siinä desissä on.

jossa lukee päivästä riippuen "Saa ruokkia" tai "Ethän ruoki". Niinkuin jossain lintupuistossa tai eläintarhassa.... :D Tää on ihana palsta....!!!

Olet "fiksu"!

jossa hän ilmoitti, että jos ei lapselle saa tarjota ruokaa, niin ko. lapsi ei sitten ole tervetullut kyläilemään heillä.



Sepä vasta lämminhenkistä ja joviaalia.

Miks teidän lapsien kotiituloajat on seitsemältä?

Miks on olemassa kirjain Å?

Miks mun pitäis kunnioittaa teidän tapoja?

Miks mä en vaan voi olla aina oikeessa?

Miks..