Milloin vauvan kiinteiden syömättömyydestä pitää huolestua? Ov

unohda kiinteät vähäksi aikaa. Kun lapsi on valmis ja herkkyyskausi meneillään, niin ei sitä syömistä mitenkään erityisesti tarvitse harjoitella. Lapsi osaa syödä, kun laitat lusikkaa suuhun. Näin meillä ainakin on ollut kolmen lapsen kanssa. Jos liian aikaisin kokeilin, niin syömisestä ei tullut mitään.



Yleensä sen valmiuden huomaa siitä, että lapsi itse laittaa lusikkaa suuhun. Siihen asti pärjää ihan hyvin tyhjällä lusikalla, jota voi ajoittain antaa lapsen käteen muiden ruokaillessa. Jos lapsi alkaa kiinnostua muiden syömisestä, seuraa sitä ja haluaa osallistua, niin kokeile sitten uudestaan. Paljon voi tapahtua ihan muutamassa viikossa. Ja joillain lapsilla herkkyyskausikin tulee vasta 6kk jälkeen.



Jos yrität "väkisin" syöttää, niin lapselle voi tulla negatiivinen asenne ruokailua kohtaan, ja se voi olla sitten hankalammin muutettavissa. Kiinteäthän ovat alkuun useimmiten kevyitä kasvissoseita, jotka toki täyttävät vatsaa pidempään koska sulavat maitoa hitaammin. Mutta eivät siis ole erityisen kaloririkkaita, joten ei niillä kovin helposti lastaan lihota. Maidosta saa helposti paljon enemmän kaloreita.

Aloitin kiinteät kaikkien kolmen lasten kohdalla heidän ollessaan 6 kk, koska imetys sujui hyvin.



Esikoinen suhtautui vähän niin ja näin ja söi 1-vuotiaaksi asti tosi vähän, mutta söi kuitenkin ja lähes kaikkea.



Keskari taas rakastui ruokiin heti ekalla kerralla.



Entäs kuopus, tämä päättäväinen tytsämme: hän ei kiinteitä halunnut. Yritin kaikki mahdolliset ja mahdottomat "kikat" mitä ihmiset jakelivat, mutta kun ei niin ei. Joko hän piti suunsa niin tiukasti kiinni että väkivalloin oliis pitänyt avata - hän ei todellakaan suostunut mihinkään huijausyritksiin. Samalla kun lusikka läheni niin alkoi viuhtoa käsillä ja ravistaa päätään. Jos joskus kuitekin onnistuin saamaan ruokaa suuhun niin se lensi kaaressa takaisin. Ei ollut väliä oliko makeaa vai jotain perunaa. Kaikkea kokeilin.



Yritin kuitenkin joka päivä pariin kertaan tarjoa jaa kun tyttö oli 8kk olin oikeasti aivan toivoton ja kysyin neuvoa neuvolasta ja lääkäriltä mutta minkäs teet. Tyttö kasvoi hyvin, oli pirteä eikä mitenkään roikkunut vaan tississä kiinni.



Sitten eräänä päivänä hän vain avasi suunsa puurolle, tuntui että oli mun elämän onnellisin päivä ;) Ja sitten yhtäkkiä maistui kaikki ruoat.



Nyt tyttö on 6 v ja ei herkkujen perään mutta tavallista ruokaa syö mahtavasti, enemmän kuin isot sisarukset ja myös ennakkoluulottomammin - eskarissa sanoo joka päivä että oli hyvää ruokaa :)



Eli tarjoa kiinteitä joka päivä mutta tärkeintä on ettet itse stressaa ja välitä vauvallle tunnetta että ruokailu on jotenkin stressaava ja ikävä tapahtuma. Hän syö kun on siihen valmis.



Niin ja meillä myös hyvin pian tuon ekan puuron maistamisen jälkeen halusi itse syödä.

ja molemmat ovat vasta melkeen vuoden ikäisenä ruenneet OIKEASTI syömään ruokaa. Kuopus on nyt 10kk ja vasta ihan muutaman päivän on syönyt sellaisen pienen purkillisen (tai alle) verran lusikalla annettavaa ruokaa. Sormiruokia tosin on pistellyt n. 6-7kk ikäisestä, suosittelen siis tutustumaan aiheeseen esim. alla olevasta linkistä :)



http://kiintymysvanhemmuus.fi/pohdintoja/lapsenhoito/ravinto/sormiruoka…

Lapsi lakkaa työntämästä kielellä ulos kun on kiinteisiin valmis.

Tuo linkki oli hyvä...ei ollut edes käväissyt mielessä, että vauva itse tutustuisi ensin ruokaan ennen kuin aloittaa soseiden maistelun :)). Esikoisen kanssa ei ollut mitään ongelmia ja heti 4kk:n ikäisestä avasi suun ja antoi syöttää...näin sitä sitten sokeutuu, eikä ajattele että on muitakin tapoja :). Mut onneksi on palsta, jossa kyllä riisutaan sokkolaput silmiltä :D! Ja todella mukava kuulla muiden kokemuksia ruokailutaistoista!



-Ap



-Ap