Taloudellisesta turvallisuudentunteesta elämän vaikeissa jakosissa

Eli olen monesti miettinyt, miten sellaiset perheet jaksavat, jotka kohtaavat suuria vaikeuksia eli esim. lapsi kuolee nuorena syystä taikka toisesta ja ei ole taloudllisesti mahdollista "jäädä kotiin" suremaan ja antamaan aikaa surulle, ajatuksille jne, koska taloudellinen tilanne pakottaa töihin. Kun jokainen voi kuvitella, minkälaista sen surun määrän täytyy olla oman lapsen kuoleman edessä!! säälin suuresti näitä minunkin tiedossa olevia tapauksia, joissa asuntolaina on valtava ja iskee tämä shokki päälle ja silti ei voi jäädä työstämään sitä, kun on pakko hypätä oravanpyörään takaisin. Outoja ajatuksia kenties monen mielestä, mutta kun vierestä seurannut, niin on tämäkin ajatus tullut mieleen.