Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Elämäntapaunelmasi?
07.11.2010 |
Näin sunnuntain ratoksi mietiskelin elämääni ja arkeani, asioita joita yleensä teen ja niitä joita en tee vaikka haluaisin. Tässäpä elämäntapaunelmani. Millainen sinun haaveesi on? Mukava kuulla, millaista arkea ihmiset haluaisi viettää.
Unelmoin siitä, että käytäisiin koko perheen voimin enemmän metsässä katselemassa luonnonihmeitä, mukana olisi suurennuslasi ja mies opettaisi lapselle luonnon kiertokulkua ja kasvitietoa. Kiertelisin ahkerammin kirppiksillä, jaksaisin kierrättää enemmän. Leipoisin useammin ja tekisin terveellistä ruokaa. Meillä olisi ehkäpä muutama oma kana.
Haaveilen kodista, jossa on paljon kirjoja ja lämpimiä huopia, ehkäpä luovuttaisiin kokonaan telkkarista ja turhasta tavarasta. Minulla olisi aikaa soittaa pianoa, miehen kanssa pelattaisiin illalla seurapelejä. Vaalittaisiin perinteitä ja elettäisiin jollain tavoin "vanhanaikaista" elämää irrallaan kaikesta "humputuksesta ja turhanpäiväisestä". Käytäisiin välillä matkustelemassa, nautittaisiin normaalista ja hitaasta arjesta, pienistä ja kauniista asioista.
Joissain asioissa haave kohtaa todellisuutta, mutta esimerkiksi oma lukeminen ja rauhallinen oleminen on aika vähissä. Lapselle luen paljon, mutta itse nukahdan ennen kuin saan edes kantta auki. Arki on kiireistä ja tavaraa ihan liikaa. Kanoja en oikeasti jaksaisi varmaan edes hoitaa, enkä nauti leipomisesta vaikka toivoisinkin siitä pitäväni. :D
Kommentit (25)
Tapaisin ihanan miehen, minulle sopivan, ja lapsille tietty :)
Perustettaisiin perhe ja muutettaisiin omakotitaloon, melko pienehköön kylläkin, mutta piha olisi suuri. Viettäisimme yhdessä aikaa touhuten, harrastuksiin kuskaten ihan tavallista elämää. Lapsilla ja minulla olisi hyvä olla.
Eli tätä elämää lähes vietänkin, tosin kerrostalossa ilman miestä :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pienessä torpassa maalla, lähimmät naapurit sais olla parin kilsan päässä olevia ikäihmisiä, jotka ei mun luo jaksaisi kävellä kinttupolkuja pitkin, mutta jotka ilahtuisivat aina kun tulisin kyläilemään.
Mä en tarttis ees mukavuuksia, kunhan rahaa olisi sen verran että kaupasta saa mitä tarttee. En kanoja voisin pitää ja ehkä kuttua, ja hiirikissa saisi olla. Koiran ottaisin jos päättäisin alkaa metsästämään, muuten en.
Mulla on jo se torppakin (vuokralla) missä tahtoisin elää, vesikaivo vain kuivuu. Muuten elämä ei oikein osu kohdilleen, lapset ja yksi kehitysvammainen perheenjäsen - miehellä mukava uraputki ja itsellä työmaat aukeemassa kunhan opinnot päättyy. Että vasta eläkeiässä sitte.
Ei maalaistaloa, ei yksinäisyyttä, ei pimeitä peltoja.
Kaupunkia, kulttuuria, ihmisiä, ystäviä ja paljon julkisia tiloja, kiitos!
Kodissamme oleva tavaramäärä puolittuisi, siivous olisi helppoa.
Kotona näkyisi kädentaidot: verhot ja pöytäliinat ommeltu itse, matot kudottu itse, lasten tekemää taidetta seinillä ja tilat puutöiden tekoon myös.
Viettäisimme paljon aikaa yhdessä, kerran viikossa olisi retkipäivä ja kerran viikossa pelipäivä (lautapelejä), kerran viikossa myös leivontapäivä - ja se siivouspäiväkin. ;)
Telkkari ei olisi olohuoneessa vallitsevalla paikalla vaan telkkaa ei edes avattaisi joka päivä. Nyt sitä katsotaan aivan liikaa, ajan voisi käyttää hyödyllisemminkin.
Alue: Aihe vapaa
Mä asuisin perheeni kanssa pienessä kaupungissa Englannin rannikolla, käveltäis lasten ja koirien kanssa loputtoman pitkiä biitsejä pitkin, ihailtas aaltoja, hylkeitä ym. meren ihmeitä.
Pikkukaupungissa löytyisi kivoja pikkuputiikkeja, kirkko ja muutama mukava pubi. Ja koti olisi viktorian aikainen, mukava ( ei kostea... ), kodikas pikkutalo missä olisi avotakka. Ja töissä kävisin korkeintaan osa-aikaisesti!
No, kohta herään taas unelmista puolikuuden aikaan ja lähden raahautumaan säkkipimeässä järkyttävän liikenneruuhkan keskelle kohti työpaikkaa.. : D