Hei sinä kohtukuoleman kokenut! ov

Tiedäthän webbisivut www.kohtukuolema.fi

Meillä yritys alkoi heti vauvan menetyksen jälkeen, mutta yllättäen raskaaksitulo kestikin lähes 2 vuotta.



Alkaneessa raskaudessa pelko oli läsnä alusta loppuun asti. Mutta sitä ylenpalttisempi oli onni, kun sai sen elävän, huutavan lapsen vihdoin syliinsä.



Toivon teille pikaisempaa tärppäämistä!

Esikoiseni kuoli 39+5. Tulin uudelleen raskaaksi ½v myöhemmin. Raskaus oli yhtä helvettiä. Mitä pidemmälle se eteni sen hermostuneemmaksi kävin. Lopulta jouduin viimeisiksi päiviksi tarkkailuosastolle ihan vain hermojeni takia. En halunnut keskustella raskaudestani ulkopuolisten kanssa enkä vastata onko kaikki hyvin- kysymyksiin.



Kaikki seuraavaa raskautta olivat helpompia.

½ vuotta myöhemmin tulin raskaaksi. Pelkäsin koko ajan, että raskaus päättyy samalla tavalla. Ja ilmeisesti olisi päättynytkin, sillä ainoa elävä lapsemme syntyi pikkukeskosena 3kk ennen laskettua aikaa.



Ihmeemme täytti juuri 12v ja kaikki on mennyt todella hyvin, lapsi on täydellinen vaikeasta alusta huolimatta, keskosuus ei onneksi jättänyt jälkiä.



Olen ollut 5 kertaa raskaana ja odottanut yhteensä kuutta vauvaa. Yhden ihmeen sain.

... mutta uusi raskaus vauvan kuoleman jälkeen on rankka. odotusaikaa varjostaa koko ajan pelko pahimmasta. Se on odottamista konkreettisesti. Menetyksen tuska ja menehtyneen lapsen kaipuu ei katoa koskaan, mutta onnistunut raskaus ja elävä lapsi on toki mahtavaa. Ristiriitaisia tunteita riittää...